Lääkäriliiton vaalitentissä ehdokkaat pääsivät kertomaan, minkä asian he laittaisivat ensimmäisenä kuntoon seuraavalla vaalikaudella. Kiperin kysymys tuli yleisön joukosta.

Lääkäriliiton järjestämä aluevaalitentti järjestettiin tiistai-iltana Turussa.

Keskustelemassa olivat lääkäriehdokkaat Mårten Kvist (ps), Sauli Seittenranta (kok), Anneli Kivijärvi (sd), Konsta Nylander (vihr), Merja Laine (kesk) ja Maarit Koivisto (vas).

Ehdokkailta kysyttiin heti kärkeen mielipidettä yhteen viime aikojen puhutuimmista terveydenhuollon aiheista eli omalääkärimalliin. Tässä kysymyksessä kuultiinkin selkeimmät puolue-erot.

Konsta Nylander oli omalääkärimallin puolesta, mutta huomautti, että tällä hetkellä yhdeksän kuukauden erikoistumisjakso ei sovi yhteen omalääkärijärjestelmän kanssa.

– Omatiimimalli voi olla hyvä yhtenä vaihtoehtona, mutta se ei korvaa lääkäriä. Ammatinharjoittajajärjestelmä taas on kalliimpi, mutta tätä ei kukaan ole sanonut.

Anneli Kivijärven mielestä tarvittaisiin käytännössä hyvä joukko, hyvät välineet ja hyvä henki, jotta asiat hoituisivat.

– Joka näppyyn ei tarvita lääkäriä.

Merja Laine valitsisi sekä omatiimimallin että omalääkärin.

– Hoidon jatkuvuus on tärkeää etenkin pitkäaikaissairaille. Tiimi auttaa, kun osa lääkäreistä kuitenkin vaihtuu.

Sauli Seittenranta oli selkein ammatinharjoittajamallin kannattaja.

– Omalääkärimalli ei ole malli, vaan omalääkäriys on tavoitetila, jota voi tavoitella eri tavoin. Meidän pitäisi ottaa mallia Norjasta ja Tanskasta, jossa ammatinharjoittajuus toimii hyvin, ja tekijät ovat sitoutuneita.

Anneli Kivijärvi heitti, että pitäisi ehkä olla kokoomuslainen yrittäjähenki, jotta ammatinharjoittajamalli toimisi.

Mårten Kvist huomautti, että ammatinharjoittajamallilla saatiin aikoinaan säästöä 12 prosenttia kokonaiskustannuksista, kun taas omalääkärimallilla kahdeksan prosenttia.

– Kun puhutaan miljoonista, sillä on suuri vaikutus. 

Joka kuntaan terveyskeskus?

Entä pitääkö jokaisessa kunnassa olla terveydenhuollon toimipiste? Ehdokkaat eivät pitäneet tätä järkevänä.

Maarit Koivisto miettisi ennemminkin sitä, mikä on kohtuullinen matka lähimpään sote-pisteeseen.

– Nämä ovat niitä arvovalintoja, joita pitäisi miettiä, eikä kuntarajoja.

Sauli Seittenranta siirtäisi Kela-taksimaksut hyvinvointilalueille, jotta nähtäisiin, vaikuttaako palveluiden supistaminen matkakustannuksiin.

Ehdokkaat saivat kertoa myös, minkä asian he laittaisivat ensimmäisenä kuntoon tulevalla vaalikaudella.

Kivijärven, Laineen ja Kvistin mielestä ykkösasia on perusterveydenhuolto. Koivisto mainitsi päihdepalvelut, Nylander ikäihmisten palveluketjun ja Seittenranta ammatinharjoittajuuden.

Valtuustot demokratian irvikuva?

Tentin lopuksi yleisön joukosta kuultiin kysymys, jossa ehdokkaat pääsivät käytännössä perustelemaan omaa paikkaansa. Kysymys kuului, onko aluevaltuustoilla enää mitään virkaa, vai ovatko ne vain demokratian irvikuva.

Nyladerin mukaan virkaa on, mutta valtuutettujen pitäisi saada enemmän valtaa.

Kivijärvikin latasi suoraan, että ylin päätösvalta on aluehallituksessa, josta asiat tulevat valmiiksi pureskeltuna valtuustoon.

– Valtuusto on kuitenkin tärkeä, mutten tiedä minkä kokoisena.

Samoin Kvist ja Seittenranta kyseenalaistaisivat, tarvitaanko 79 valtuutettua toimimaan samassa tilassa.

– Poliittista tasoa pitäisi keventää, nyt energia purkautuu virkamieskoneiston tontille, Seittenranta totesi.

Koivisto huomautti, että on itsestä kiinni, miten valtaa lautakuntiin ripotellaan.

– Kyllä valtuustoissa asioita pohditaan ja kompromisseja hiotaan porukalla jo ennen kokouksia, Laine toppuutteli lopuksi.

Lääkäriliitto järjestää vaalitentit kaikilla yliopistopaikkakunnilla. Helsingissä ja Tampereella tentit olivat jo, Kuopiossa tentti on 25.3. ja Oulussa 31.3.

Lue lisää: Lähes 200 lääkäriä ehdolla aluevaaleissa