Oikeus elämään vai oikeus kuolemaan?
Lääkäriliiton seminaarissa keskusteltiin eutanasiasta.
Pitäisikö eutanasia sallia Suomessa vai ei? Eri näkemyksistä eutanasiaan liittyen keskusteltiin Lääkäriliiton järjestämässä Puhutaan eutanasiasta -seminaarissa maanantaina.
Asiaa käsiteltiin niin eutanasiaan liittyvien käsitteiden merkityksiä tarkastelemalla kuin Hollannin ja Kanadan kokemuksiin tutustumalla. Seminaarissa kuultiin myös palliatiivisen hoidon kehittymisestä Suomessa viime vuosien aikana.
Lopuksi LL, kirjailija ja Terhokodin entinen johtaja Juha Hänninen ja LL, TM Kalle Mäki alustivat lyhyesti keskustelua omista näkökulmistaan.
– Meidän ei tarvitse olla yksimielisiä tästä asiasta. Meidän täytyy yhteiskunnassa sietää sitä, että meillä on tällainen asia ja siitä päätetään poliittisesti, totesi Hänninen.
Hän on Oikeus arvokkaaseen kuolemaan ry:n puheenjohtaja. Yhdistys on eduskuntaan etevän Eutanasialaki säädettävä Suomeen -kansalaisaloitteen taustalla.
Oikeudesta elämään on eri näkemyksiä
Hänninen pohti, että on olemassa erilaisia näkemyksiä siitä, mitä tarkoittaa oikeus elämään. Hän näkee sen niin, että ihmisellä on oikeus sellaiseen elämään, jota haluaa elää, ilman kärsimystä, johon hän itse tai kukaan muukaan ei voi vaikuttaa.
Hän huomautti, että helposti sekoitetaan potilaan ja lääkärin näkökulmat. Ne kuitenkin eroavat toisistaan. Lääkärille eutanasia voi tarkoittaa, että päätetään elämä, kun tilanne näyttää kaikille hirvittävältä, on kivulias vaikeaoireinen syöpä tai toimintakyvyn vienyt ALS. Potilaalle taas eutanasiapyyntö on autonominen ilmaisu oman elämän jatkumisen mielettömyydestä.
– Ajatukseni on, että täytyisi olla selvää, mitä lääkärille tapahtuu tilanteessa, jossa hän avustaa potilasta kuolemaan. Paitsi että tämä on kysymys inhimillisyydestä ja kärsimyksestä, tämä on myös oikeusturvakysymys lääkäreille, Hänninen sanoi.
Kalle Mäki taas toi esiin, että oikeus elämään on ylin kaikista ihmisoikeuksista ja yhteiskunnan peruspilari. Tämän vuoksi 93 prosenttia valtioista ei salli eutanasiaa. Itsemääräämisoikeus ei ole samalla tavalla ensisijainen ihmisoikeus, vaan se on monin tavoin rajattu oikeus.
– Lääkärin etiikka seuraa perusoikeusajattelua. Maailman lääkäriliitto ei siten hyväksy eutanasiaa, hän huomautti.
Mäki on toiminut pitkään Lääkäriliiton eettisessä neuvottelukunnassa.
Elämisen arvoinen elämä
Kalle Mäki sanoi, että yhteiskunta salliessaan eutanasian itse asiassa alkaa arvottaa sitä, kenen elämä on elämisen arvoista ja kenen ei. Kärsimyksestä tehdään elämän arvon mittari. Lääkäri velvoitetaan tekemään tämä arvottaminen yksittäisen potilaan kohdalla.
Hän toi esiin eutanasian sallineista maista esimerkkejä siitä, että eutanasian sallimisen myötä voi alkaa syntyä kaltevan pinnan ilmiö, jossa sääntöjä aletaan vähitellen tulkita väljemmin.
– Ongelmana on, että turvamekanismit toimivat vain ideaalimaailmassa, mutta emme elä ideaalimaailmassa. Tapahtuu virheitä ja väärinkäytöksiä, emmekä pysty luomaan niin potilasturvallista lainsäädäntöä, että se ehdottomasti takaisin potilaalle turvan, Mäki sanoi.
Vapaaehtoinen ja oikeustoimikelpoinen
Lääkäriliiton terveyspolitiikan asiantuntija Mervi Kattelus kävi läpi eutanasiakeskustelun käsitteitä, joita Lääkäriliitto on omassa toiminnassaan käyttänyt.
Eutanasia on potilaan vapaaehtoisesta ja oikeustoimikelpoisesta pyynnöstä tapahtuva lääkärin tarkoituksellinen potilaan elämän lopettaminen lääkkeitä antamalla.
– On hyvä huomata sanat vapaaehtoinen ja oikeustoimikelpoinen. Eutanasia ei voi tapahtua painostuksen alla, Kattelus huomautti.
Lääkäriavusteinen itsemurha on eri asia. Se tarkoittaa tilannetta, jossa lääkäri henkilön vapaaehtoisesta ja oikeustoimikelpoisesta pyynnöstä saattaa tämän käyttöön lääkkeitä, jotka tämä itse ottaa.
Suomessa eutanasia on rangaistava teko – tappo tai surma. Tuomio taposta voisi olla kahdeksan vuotta vankeutta, surmasta olosuhteet huomioon ottaen 4–10 vuotta. Lääkäriavusteisen itsemurhan rangaistavuus on epäselvää.
Kanadassa eutanasia eteni oikeustapausten kautta
Toiminnanjohtaja Janne Aaltonen on käynyt tutustumassa eutanasian sallivien Hollannin ja Kanadan tilanteisiin.
Kanadassa eutanasian salliminen eteni juridisena prosessina useiden oikeustapausten kautta. Vuonna 2016 eutanasiasta säädettiin laki.
Potilaan pitää itse olla aloitteellinen, eikä lääkäri saa ottaa eutanasiaa puheeksi ennen tätä. Tarvitaan kahden riippumattoman lääkärin lausunto. Sairauden on oltava tuskallinen ja parantumaton, mutta välittömään kuolemaan johtamisen vaadetta ei ole.
Vuonna 2022 Kanadassa tehtiin 13000 eutanasiaa, 4,1 prosenttia kaikista kuolemista.
Hollannissa eutanasioita on tehty jo 1970-luvulta. Hollannin lääkäriliitto totesi vuonna 1984, että eutanasia on osa lääketiedettä ja alkoi luoda siihen liittyvää ohjeistusta. Lainsäädäntöön se tuli vuosituhannen vaihteessa.
Eutanasialle on seitsemän ehdotonta kriteeriä, ja yleensä sen suorittaa perhelääkäri.
– Eutanasia on ainakin lääkäriliiton kertoman mukaan Hollannissa hyvin hyväksytty sekä lääkärien että suuren yleisön keskuudessa, Aaltonen kertoi.
Vuonna 2022 Hollannissa tehtiin 8500 eutanasiaa ja 126 avustettua itsemurhaa. Tämä on 5,1 prosenttia kaikista kuolemista.
Palliatiivinen hoito on kehittynyt
Samaan aikaan kun keskustelu eutanasiasta on vilkastunut, on myös palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa tapahtunut merkittävää kehitystä.
Palliatiivisen lääketieteen professori, ylilääkäri Tiina Saarto Husista on ollut mukana tekemässä palliatiivisen hoidon suosituksia, joiden ajatuksena on integroida palliatiivinen hoito ja saattohoito kolmiportaisesti osaksi hyvinvointialueiden toimintaa.
– Viiden vuoden aikana on edistytty todella paljon, Saarto kertoi.
Hänen mukaansa erityistason yksiköiden määrä on kaksinkertaistunut ja niitä on nyt kaikilla hyvinvointialueilla. Kolmella neljästä hyvinvointialueesta on palliatiivinen keskus, joka koordinoi palliatiivisen ja saattohoidon alueellisia palveluita ja palveluketjua.
Kotisairaalakattavuus on hyvä, mutta osaamisvajetta ja resurssipulaa on aika paljon. Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyden omaavista lääkäreistä on pulaa. Myös hoitajien koulutuksessa on parantamisen varaa. 24/7-päivystystukea ei ole vielä missään.
Saarto kertoi olevansa optimistisella mielellä kehityksen suhteen, mutta lainsäädäntöä tarvitaan.
Lääkäriliiton valtuuskunta päättää liiton kannasta eutanasiaan kevätkokouksessaan toukokuussa.
