”Nyt jos koskaan tarvitaan lääkäreitä aluevaltuustoihin”

Lääkäriliiton ykköstavoitteena aluevaaleissa on omalääkärimallin käyttöönotto.

Aluevaalit ja kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti sunnuntaina 13. huhtikuuta.

Aluevaaleissa valitaan valtuutetut aluevaltuustoihin, jotka vastaavat hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä.

– Nyt jos koskaan tarvitaan lääkäreitä aluevaltuustoihin tuomaan realiteetteja päätöksiin, sanoo Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Jukka Mattila .

Hän toivoo, että mahdollisimman moni lääkäri lähtee vaaleihin ehdokkaaksi.

Jokaiselle suomalaiselle omalääkäri

Lääkäriliiton aluevaalitavoitteista tärkein on omalääkärimallin käyttöön ottaminen kaikilla hyvinvointialueilla vaalikauden aikana.

– Omalääkärimallin toteuttaminen liittyy koko terveyspalvelujärjestelmän perustan korjaamiseen. Olisi tutkimuksen paikka, miksi mallia ei ole jo otettu käyttöön, vaikka hyödyt ovat selvät, Mattila sanoo.

Potilas-lääkärisuhteen jatkuvuus ja vastaanottoaikojen saatavuus ovat toimivan perusterveydenhuollon ydin. Parhaiten niitä tukee omalääkärijärjestelmä. Se on myös kustannusvaikuttavuudeltaan ylivertainen tapa tuottaa perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut.

– Potilas-lääkärisuhteen jatkuvuuden hyödyistä on vahva tieteellinen näyttö. Toivon hyvinvointialueilta reippautta ja rohkeutta lähteä toteuttamaan omalääkärimallia heti. Esteitä ei ole, Mattila sanoo.

Omalääkärimallia voi lähteä pilotoimaan erilaisilla malleilla. Yksi lähestymistapa on nimetä kullekin alueen asukkaalle omalääkäri ja omahoitaja terveysaseman vakituisesta henkilökunnasta. Nykyisellä keskimääräisellä terveysasemien perusterveydenhuollon lääkäri- ja hoitajaresurssilla ja heidän pysyvyydellään noin puolet yhteydenotoista ja käynneistä voidaan ohjata heille.

Toinen lähestymistapa on kokeilla omalääkärimallin toteuttamista tukeutuen ammatinharjoittajalääkäreihin. Tässä voidaan hyödyntää Kela-korvauksia.

Lääkäriliitto esittää pidemmän aikavälin tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä jokaiselle suomalaiselle taataan omalääkäri, johon saa helposti yhteyden ja jonka vastaanotolle tarvittaessa pääsee joustavasti.

Mielenterveyspalveluja kohennettava

Toisena tärkeänä tavoitteena Lääkäriliitolla on mielenterveyspalvelujen vahvistaminen hyvinvointialueilla.

Mielenterveyden häiriöt ovat keskeinen kansanterveysongelma. Ne ovat menneet tuki- ja liikuntaelinsairauksien edelle niin sairauspäivärahoissa kuin työkyvyttömyyseläkkeissä. Tästä huolimatta investoinnit mielenterveyspalveluihin ovat vähentyneet.

– Nyt on aika lähteä reilusti vahvistamaan hyvinvointialueiden mielenterveyspalveluita. Erityisesti varhaista tukea ja matalan kynnyksen palveluita pitää kohentaa, Mattila painottaa.

Kun mielenterveyden häiriöt hoidetaan riittävän aikaisessa vaiheessa, raskaamman ja kalliimman erikoissairaanhoidon tarve vähenee. Samoin vähenee opiskelu- ja työkyvyttömyyden riski.

Koulutus ja tutkimus vääriä säästökohteita

Liiton kolmas tärkeä tavoite on koulutuksen ja tutkimuksen turvaaminen hyvinvointialueilla.

– Taloustilanne vaikuttaa osaamisen ylläpitoon. Liittoon on tullut jäseniltä paljon yhteydenottoja siitä, että he eivät enää pääse koulutuksiin. Jatkuvan ammatillisen kehittymisen edellytysten turvaaminen on kuitenkin työnantajan lakiin kirjattu velvoite, Mattila toteaa.

Koulutukset tulee jättää hyvinvointialueiden säästöohjelmien ulkopuolelle. Toimivassa palvelujärjestelmässä lääkäri pitää osaamisensa ajan tasalla ja kehittää sitä jatkuvasti, jotta potilas saa turvallista ja laadukasta hoitoa.

Palvelujärjestelmässä tehtävä tieteellinen tutkimus puolestaan on edellytys uusien kustannusvaikuttavien ja turvallisten hoitomenetelmien kehittämiselle. Työnantajan tulee tarjota tähän mahdollisuus ja puitteet.

Terveyden edistäminen kuntien fokukseen

Kuntavaalien osalta liitto painottaa kuntien vastuuta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä.

– Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen pitää olla kuntien fokuksessa numero yksi. Päätöksentekijöiden pitää ymmärtää tämä, Mattila sanoo.

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset on arvioitava kaikessa kunnan päätöksenteossa. Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun, työ- ja elinkeinopalvelujen, kulttuuri- ja liikuntapalvelujen sekä opetustoimen roolia terveyden edistämisessä tulee selkeyttää. 

Lue lisää: Liitto: Kelan kokeilu on toteutettava omalääkärimallina

Lue lisää: Panostettaisiinko vaihteeksi julkiseen terveydenhuoltoon?