Jäsen

Nollatoleranssi uhkailuun

Jos koet työtehtäviesi takia uhkailua tai väkivaltaa, älä jää asian kanssa yksin. Tukea on tarjolla.

Sari Kosonen

Lääkärilehti uutisoi hiljattain vihakampanjan kohteeksi joutuneen itävaltalaisen lääkärin itsemurhasta. Lääkäri oli kertonut kannattavansa pakollisia koronarokotuksia, mikä johti kuukausia jatkuneeseen vihakampanjaan ja jopa tappouhkausiin. 

Tapaus on herättänyt keskustelua myös Suomessa. Jos lääkäriä uhkaillaan, millaista apua on saatavilla?

Uhkailu on melko yleistä

Lääkäriliiton Työolot ja terveys 2019 -tutkimuksen mukaan työssä olevista työikäisistä lääkäreistä noin 13 % ilmoitti kokeneensa edellisen vuoden aikana fyysistä väkivaltaa tai uhkailua. Useimmiten uhkailija tai pahoinpitelijä on hoidettavana oleva potilas. Tyypillistä on, että tekijä on päihteiden vaikutuksen alainen tai sairauden takia sekavassa mielentilassa. Myös potilaiden omaiset käyttäytyvät lääkäriä kohtaan joskus väkivaltaisesti.

Lääkäriliiton lakimiespäivystykseen tulee lähes viikoittain yhteydenottoja lääkäreiltä, joita on uhkailtu.

– Vakavimmillaan lääkärit ovat saaneet pahoinpitely- tai tappouhkauksia, mutta useimmiten tapauksissa on ollut kyse solvauksista tai uhkailusta kanteluilla tai oikeustoimilla. Usein uhkailijan kimmokkeena on se, että hän ei koe saaneensa haluamaansa hoitoa, lausuntoa tai reseptiä. Uhkailijat ovat usein päihde- tai mielenterveyspotilaita, Lääkäriliiton lakimies Hannele Pöyry kertoo.

Uhkailu ei ole yksityisasia

Lääkäriin kohdistettu uhkailu työtehtävän takia ei ole enää yksityisasia. Viime vuoden lokakuussa tuli voimaan rikoslain muutos, jonka mukaan laiton uhkaus, joka kohdistuu henkilöön hänen työtehtävänsä vuoksi, on virallisen syytteen alainen. Virallisen syytteen alaisuus tarkoittaa käytännössä sitä, että poliisi voi aloittaa esitutkinnan ja syyttäjä syyttää teosta ilman asianomistajan eli uhrin rangaistus- ja syyttämispyyntöä. Poliisille pitää luonnollisesti mennä ilmoitus teosta, jotta tutkinta voi käynnistyä.

– Rikoslain muutos on merkki siitä, että yhteiskunta suhtautuu uhkailuun vakavasti. Uhkailuun pitää olla nollatoleranssi, Pöyry sanoo.

Lain perusteluiden mukaan virallisen syytteen alaisuutta sovelletaan niin työ- ja virkasuhteisiin kuin toiminimellä, toimeksiantosuhteessa ja apurahalla työskenteleviin – käytännössä siis kaikkiin lääkärintyötä tekeviin lääkäreihin. Uhkailun ei tarvitse tapahtua nimenomaisesti potilaan tutkimus- ja hoitotilanteessa vaan se voi tapahtua myös esimerkiksi lääkärille lähetetyillä sähköposteilla, tekstiviesteillä tai sosiaalisessa mediassa julkaistuilla kirjoituksilla. Olennaista on, että uhkailu liittyy lääkärintyöhön.

Lääkärin yksityiselämään liittyvä uhkailu sen sijaan on asianomistajarikos, ja sen tutkiminen edellyttää lääkärin pyyntöä.

Työpaikalla tulee olla ohjeistus

Jos kohtaat sanallista tai fyysistä väkivaltaa, raportoi asiasta esimiehellesi ja työsuojeluun. Työnantajalla on velvollisuus puuttua työntekijän terveyttä tai turvallisuutta vaarantaviin tekijöihin. Tähän velvoittaa työturvallisuuslaki.

Lue myös

Työssä, johon liittyy ilmeinen väkivallan uhka, työolosuhteet on järjestettävä siten, että väkivallan uhka ja väkivaltatilanteet ehkäistään mahdollisuuksien mukaan ennakolta. Tällöin työpaikalla on oltava väkivallan torjumiseen tarvittavat asianmukaiset turvallisuusjärjestelyt tai -laitteet sekä mahdollisuus avun hälyttämiseen.

– Väkivaltatilanteiden torjumiseksi on tärkeää, että työpaikalla on tehty toimintaohjeet näiden tilanteiden varalta. Jos väkivaltaa tai uhkailua tapahtuu, esimiehen velvollisuus on puuttua asiaan. Olennaista on myös työsuojelun ja työterveyshuollon ottaminen mukaan asian käsittelyyn, Pöyry toteaa.

Liitosta saa apua

Lääkäriliitto on tehnyt ohjeistuksia siitä, miten lääkärin kannattaa toimia, jos hän on joutunut uhkailun tai väkivallan kohteeksi. Ohjeet löytyvät liiton verkkosivuilta .

Ohjeistukset ovat olleet esillä myös esimerkiksi luottamusmieskoulutuksissa ja kanditilaisuuksissa.

– Olemme tähdentäneet, että jokaisen, joka näkee uhkailua, on syytä puuttua siihen. Kyse on myös koko työpaikan turvallisuudesta ja työhyvinvoinnista, Pöyry sanoo.

Jos olet epävarma siitä, miten sinun tulisi toimia, ota yhteyttä liittoon. 

Kirjoittaja

Sari Kosonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030