Neljä kehittämishanketta kisaa Laatupalkinnosta

Laatupalkintokilpailun finaali järjestetään tammikuussa Lääkäripäivillä.

Lääkäriliiton laatupalkinto jaetaan jo 25. kertaa toiminnan tuloksellisesta kehittämisestä lääkäriryhmälle, lääkärin johtamalle moniammatilliselle ryhmälle tai yksittäiselle lääkärille.

Tänä vuonna hakemuksia tuli ennätysmäärä, kaikkiaan 17. Laatuneuvosto valitsi hakemusten perusteella neljä ehdokasta Lääkäripäivillä 25. tammikuuta järjestettävään finaaliin.

– Laatupalkinnolla voidaan tuoda näkyväksi organisaation tekemä laatutyö ja sen hyödyt potilaille, ammattilaisille ja yhteiskunnalle. Finaaliin valituilla kehittämishankkeilla on näyttää selkeitä tuloksia siinä, miten ne ovat edistäneet terveydenhuollon toimivuutta tai vaikuttavuutta sekä hoitotuloksia, jotka suoraan auttavat parantamaan potilaiden hoitoa, sanoo laatuneuvoston puheenjohtaja, johtava ylilääkäri Petri Bono .

Umpilisäkepotilaan hoidon laadun parantaminen

Tyksin vatsaelinkirurgian ja urologian klinikalla on professori Juha Grönroosin ja professori Paulina Salmisen johdolla tehty uraauurtavaa tutkimusta, jonka pohjalta umpilisäketulehduspotilaan diagnostiikka ja hoito on muuttunut merkittävästi niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.

LT Suvi Sippolan (viides oikealta) väitöskirja valittiin vuoden 2021 Suomen parhaaksi lääketieteelliseksi väitöskirjaksi ja parhaaksi kirurgiseksi väitöskirjaksi. Kuvassa APPAC-tutkimusryhmän jäseniä, professori Juha Grönroos kolmas vasemmalta ja professori Paulina Salminen keskellä edessä. 

Vuosikymmeniä on umpilisäkkeen poistoleikkaus ollut standardihoito umpilisäketulehdusepäilyssä. Suurin osa tulehduksista on kuitenkin komplisoitumatonta tautimuotoa, ja tutkijat ovat kehittäneet matala-annostietokonetomografiatutkimuksen (APPAC-TT) umpilisäketulehduksen vaikeusasteen erottamiseen.

JAMAn julkaisemat ja palkitsemat tutkimukset osoittavat, että APPAC TT:llä varmennettua komplisoitumatonta umpilisäketulehdusta poteva potilas voidaan turvallisesti jättää leikkaamatta ja hoitaa mikrobilääkkein, ehkä jopa ilman niitä. Iso osa leikkauksista voidaan näin välttää ja samalla parantaa hoidon kokonaislaatua, vähentää potilaiden sairastavuutta ja hoidon kustannuksia sekä säästää sairaalaresursseja muuhun, vaikuttavampaan hoitoon.

Geriatrian kehittäminen Uudessakaupungissa

Uudessakaupungissa aloitettiin suunnitelmallinen geriatrian kehittäminen 15 vuotta sitten. Vanhusten hoidon painopistettä siirrettiin ennaltaehkäiseviin, varhaisiin ja kuntouttaviin palveluihin.

Systemaattinen muistisairauksien diagnostiikka, hoito ja seuranta, vanhusten kokonaisvaltaiset arvioinnit itse kehitetyn mittariston avulla sekä ikääntyvien avo- ja laitoskuntoutukseen panostaminen ovat olleet Uudessakaupungissa erittäin vaikuttavaa toimintaa.

Geriatrian kehittämisestä Uudessakaupungissa on vastannut geriatrian ylilääkäri Tarja Uusitalo (vas.). Vuonna 2016 lopetetun pitkäaikaisosaston tilalle perustettujen arviointi- ja kuntoutuspalvelujen päällikkönä on toiminut Elina Harikkala.

Vanhusten hoidon ja hoivan tarve on vähentynyt merkittävästi, hoidon porrastus on toiminut eikä kaupungissa ole vuosiin ollut jonoa ympärivuorokautiseen hoitoon. Mitä vanhemmasta väestönosasta on kyse, sitä enemmän palvelujen käyttö on vähentynyt. Erot vertailukuntiin, sairaanhoitopiiriin tai koko maahan ovat suuria.

Kustannusvaikuttavuuden arvioimiseksi verrattiin yli 75-vuotiaiden palvelujen käyttöä toisen hyvin samanlaisen kaupungin tilanteeseen Varhassa. Uudessakaupungissa oli hoitopäiviä vuonna 2021 yhteensä 13 500 vähemmän kuin vertailukaupungissa.

Siun soten Terveyskeskuslääkäri 2.0 -toimintamalli

Siun sotessa kehitettiin toimintamalli, jolla vahvistetaan terveyskeskuslääkärien työhyvinvointia ja osaamista sekä tuetaan lääkärien hakeutumista ja sitoutumista terveyskeskustyöhön.

Terveyskeskuslääkäri 2.0 -toimintamallissa terveyskeskuksissa työskentelevien lääkärien työnkuvaa muutettiin niin, että kouluttautumiseen, tutkimiseen ja kehittämiseen käytetään päivä viikossa eli 20 prosenttia työajasta. Lisäksi on suunniteltu viisi vaihtoehtoista urapolkua lääkäreiden oman kehittymisen suuntaamisen tueksi.

Pilotti käynnistyi syyskuussa 2021, ja kevääseen 2023 mennessä siihen oli osallistunut 50 lääkäriä. Yli 90 prosentin mielestä malli oli parantanut työssä jaksamista, työssä viihtymistä sekä ammatillisen osaamisen kehittymistä. Sen ansiosta Siun sotelle töihin oli hakeutunut 42 prosenttia ja työjaksoaan pidentänyt tai palannut 32 prosenttia.

Siun soten Terveyskeskuslääkäri 2.0 -mallin pilotti käynnistyi syyskuussa 2021, ja kevääseen 2023 mennessä siihen oli osallistunut 50 lääkäriä. Kuvassa palvelujohtaja Jussi Malinen (vas.), projektisuunnittelija Niina Mononen, koulutusylilääkäri Sanna Tervonen ja ylilääkäri Mervi Karttunen.

Pilotti päättyy tämän vuoden lopussa, mutta toimintamallia on tarkoitus jatkaa. Lisäksi on käynnistynyt Sote-keskushoitaja 2.0 -pilotti, ja erikoislääkäreille on suunnitteilla Sairaalalääkäri 2.0 -malli.

Vastaanottotoiminnan hoidon jatkuvuuden pilotti Tuiran hyvinvointikeskuksessa

Oululaisen Tuiran hyvinvointikeskuksen pilotti perustuu STM:n Omalääkäri 2.0 -selvityksen Hoidon jatkuvuusmallin implementointiin. Perusterveydenhuollossa hoidon jatkuvuus on heikentynyt ja potilaiden hoito pirstaloitunut valtakunnallisesti.

Tuiran hyvinvointikeskuksessa lähdettiin elokuussa 2022 kokeilemaan yhdessä vastaanoton neljästä tiimistä hoitaja-lääkäri-työparimallia, jossa tiimin noin 16 000 henkilön väestö jaettiin pysyville lääkäreille ja heidän työpareilleen.

Ohjaamalla puhelut oman tiimin omahoitajalle saadaan hoidon tarpeen arvio mahdollisimman lähelle potilasta hoitavaa hoitaja-lääkäri-työparia.

Kaikki pilottitiimin lääkärit ja hoitajat osallistuivat projektityöryhmään. Käytännön suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi apulaisylilääkäri Janne Mäkelä (kuvassa vaakatasossa). Jatkossa Hoidon jatkuvuusmallia levitetään kaikkiin Oulun sote-keskuksiin sekä laajasti Pohteen ja Laphan hyvinvointialueille. 

Elokuusta vuoden loppuun tehdyn seurannan mukaan hoidon jatkuvuus on kehittynyt myönteiseen suuntaan. Erikoissairaanhoidon lähetteet olivat pilottitiimissä 25 prosenttia vähäisemmät kuin muissa. Hoitoon pääsy parani ja lääkärivastaanotolle odottavien jono lyheni 261 potilaasta 80 potilaaseen. Samalla myös henkilöstön työtyytyväisyys on parantunut.