Näitä ei purematta niellä
Hallitusohjelmassa esitetään lukuisia muutoksia työlainsäädäntöön ja työmarkkinatoimintaan.
Akavan työmarkkinajohtaja Ville Kopra kertoi hallitusohjelmaan sisältyvistä muutoshankkeista luottamusmiehille järjestetyssä koulutustapahtumassa.
– Muutoksien aikataulu on kiireellinen. Hallitus aikoo viedä työrauhaan liittyvät säädösmuutokset eduskuntaan syysistuntokaudella, paikalliseen sopimiseen ja yt-lakiin liittyvät muutokset ensi kevään aikana, Kopra kertoi.
Työntekijälle lakkosakko?
Hallitusohjelman mukaan tukilakkoja ja poliittisia mielenilmauksia koskevaa sääntelyä tiukennetaan. Seurauksia laittomaan lakkoon osallistumisesta kovennetaan.
Laittomasta työtaistelusta ammattiliitolle tuomittavia hyvityssakkoja korotetaan. Työntekijälle tulee 200 euron sakko laittomaksi tuomittuun työtaisteluun osallistumisesta. Tähän saakka järjestöt ovat vastanneet mahdollisista laittomista lakoista koituvista seuraamuksista, ei yksittäinen työntekijä.
– Akava ei hyväksy esitettyjä muutoksia, varsinkaan työntekijäkohtaista lakkosakkoa, Kopra kertoi.
Akavan mielestä tukityötaisteluiden on oltava vastakin mahdollisia myös muille kuin omalle alalle kohdentaen. Näissä on kyse järjestäytymis- ja sopimusvapaudesta.
Potkut pienestä myöhästymisestä?
Työsopimuslakiin on tulossa kovia muutoksia.
Työsopimuslain sääntelyä määräaikaisesta työsopimuksesta muutetaan siten, että jatkossa työsopimus olisi mahdollista tehdä määräaikaisena ilman erityistä perustetta vuodeksi. Akavan mukaan muutos heikentäisi työntekijöiden työsuhdeturvaa ja vähentäisi vakituisia eli toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita. Tämä lisäisi työmarkkinoiden epävarmuutta.
Irtisanomisen kynnystä aiotaan madaltaa. Henkilökohtaisen irtisanomisen perustaksi riittäisi jatkossa asiallinen syy, kun nykyisin syyn pitää olla asiallinen ja painava.
– Asialliseksi syyksi voidaan ilmoittaa vaikka kolmen minuutin myöhästyminen, totesi yksi luottamusmiehistä.
Hallitusohjelmaan on kirjattu muun muassa myös, että ensimmäiseltä sairauslomapäivältä ei makseta palkkaa, jos toisin ei ole sovittu.
Luottamusmiehissä tämä herätti huolta. Ei ole järkevää, jos esimerkiksi flunssainen työntekijä tulee töihin tartuttamaan muita.
Paikalliseen sopimiseen muutoksia?
Paikallinen sopiminen halutaan laajentaa yrityksiin, jotka eivät kuulu työnantajaliittoon. Yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla voisi sopia yhtä laajasti kuin valtakunnallisilla työehtosopimuksilla.
Paikallinen sopiminen on Akavan mielestä hyvä mahdollisuus, kun se yhdistyy toimivaan neuvottelujärjestelmään ja sen tukena on työehtosopimusjärjestelmä. Luottamusmiehet ovat saaneet koulutuksen sopimista varten, ja he tuntevat sopimusten soveltamisen.
Valtakunnalliset liitot voivat tukea ja neuvoa tarvittaessa sopimista, ja asioita voidaan palauttaa valtakunnallisesti sovittaviksi. Nämä lähtökohdat poistuvat, jos lainsäädännöllä mahdollistetaan sopiminen kaikissa asioissa paikallisella tasolla.
– Akava näkee, että tämä ei lisäisi luottamusta työmarkkinoilla, Kopra sanoi.
Sovittelijalle länget kaulaan?
Hallitus on esittänyt lakisääteistä vientivetoista työmarkkinamallia. Se sitoisi valtakunnansovittelijan kädet niin, ettei hän voisi ylittää vientiliittojen sopimia palkankorotuksia.
– Valtakunnansovittelijalle ollaan laittamassa länget kaulaan, kun palkankorotusten yleistä linjaa ei voida ylittää sovintoehdotuksessa, Kopra totesi.
Vientimalli rajoittaisi huomattavasti alakohtaisten tarpeiden huomioimista ja sopimusvapautta. Palkkamallista ei pidä säätää lailla, Akava korostaa.
Lääkäriliiton puheenjohtaja Niina Koivuviita piti liiton kannalta tärkeimpänä asiana juuri vientimallia. Se vaikuttaisi suoraan myös neuvotteluihin Lääkärisopimuksesta.
Lääkäriliitto seuraa keskusjärjestö Akavan suunnitelmia. Liiton valtuuskunta on päättänyt, että jos Akava tai pääsopijajärjestö Juko osallistuvat hallitusohjelman kirjauksia vastustaviin mielenilmauksiin, Lääkäriliitto voi olla mukana.
