Muuttuuko suunta?

Uusi valtuuskunta rakensi ensimmäisessä ­kokouksessaan strategiaa.

Yksitoista lääkäriä ringissä. Keskustelu polveilee puheenjohtaja Kari-­Pekka Martimon johdolla. Lääkäriliiton talousjohtaja Ilkka Harjula kirjaa.

Olemme Lääkäritalon ala-aulan ­auditoriossa Helsingissä. Liiton valtuuskunta on ottanut käyttöönsä ­uuden työtavan. Ajatuksia uuden strategian pohjaksi ideoidaan kuudessa ryhmässä ympäri talon.

Toiminnanjohtaja Janne Aaltonen evästi ryhmiä keskittymään olennaiseen.

– Jos painopisteitä on liikaa, ei sitä voi strategiaksi sanoa, hän muistutti.

– Miettikää, mitä muutetaan, mistä voidaan luopua ja mitä uutta pitää tehdä.

Kollegiaalisuus uusiksi?

Tunnin kuluttua ryhmät kokoontuvat yläkertaan.

Martimon ryhmä on esittelyvuorossa viimeisenä. Riku Metsälä ja Anna Siitonen ovat ensin nostaneet omien ryhmiensä näkemyksiä. Tärkeäksi on katsottu muun muassa tarve saada terveyspolitiikkaan ylivaalikautinen linja, jotta tempoilu vähenisi.

Pirkka Pekkarisen vetämä ryhmä ­korosti työssä jaksamista. Noora Ritamäki nosti esiin ansiotason. Nea Väli­mäki korosti priorisointia, jotta lääkäri tietäisi mitä valikoimaan kuuluu, mitä hän voi tehdä ja mitä ei.

Entä ryhmä Martimo? Mitä saatiin aikaan?

– Liitto lähemmäs jäsentä. Lisää ­yhteisöllisyyttä ja yksityispuolen edunvalvontaa. Työolot palkkaedunvalvonnan tasalle. Mielikuva lääkärintyöstä kuntoon, hän tiivisti.

Päälle vielä kysymys.

– Kun maailma muuttuu, pitäisikö kollegiaalisuus määritellä uudelleen?

Palaute positiivista

Aaltonen on ryhmien yhteenvedon jälkeen tyytyväinen.

– Ryhmistä tuli viestiä, että keskustelu oli vilkasta. 10 hengen porukassa on helpompi tuoda näkemyksenä esiin kuin 60 hengelle suuressa salissa. ­Palaute oli kiittävää.

Mitä uusia ajatuksia nousi esiin – yllättikö joku?

– Ei ollut ennakkoajatuksia. Aika lailla yhteisiä teemoja ryhmistä nousi esiin. Päällimmäisinä olivat halu saada lääkärit lääkärin töihin ja lääkärijohtamisen kehittäminen.

Liiton toimisto käy seuraavaksi kirjaukset tarkemmin läpi ja luokittelee sekä ryhmittelee ne. Hallitus ja toimisto jatkavat sitten työtä valtuuskunnan kädenjäljen pohjalta.

Lähes sata tapaamista

Valtuuskunnan syyskokous oli monelle jäsenelle ensimmäinen. Ensikertalaisia 60 jäsenen joukossa oli 27.

Puheenjohtajana jatkaa Matias Rantanen . Varapuheenjohtajaksi valittiin Sari Silventoinen .

Katsauksen kuluvan vuoden toimintaan piti hallituksen puheenjohtaja Niina Koivuviita .

Vaikuttamisen prioriteettina on Koivuviidan mukaan ollut omalääkärimalli. Toinen tärkeä aihe on ollut terveydenhuollon rahoitus. Vaikuttamistyö on ollut aktiivista. Kesällä käyttöön otettuun avoimuusrekisteriin oli marraskuun loppuun menessä kertynyt 94 vaikuttajatapaamista.

Terveyspoliittista kannanottoja on tehty kaksi. Ne koskivat Kela-korvausten korottamista ja vuokralääkäreitä. Lisäksi liitto on tehnyt linjauksen perusterveydenhuollon hoidon jatkuvuudesta.

– Vaikuttamistyö on enemmän maraton kuin sprintti. Meidän täytyy loputtomasti toistaa viestejämme, jotta saamme sanomat perille, Koivuviita muistutti.

Lääkärisopimuksessa neuvotellaan jälleen alkuvuonna. Sopimuskausi päättyy huhtikuun lopussa. Koivuviidan mukaan liitto nostaa neuvottelujen alla järjestövalmiutta asteittain.

Koulutus puhututti

Katsaus kirvoitti valtuuskunnassa runsaasti keskustelua. Huomiota kiinnitettiin muun muassa vuokralääkärien käyttöön hyvinvointialueilla, omalääkärimallin kehittämiseen ja erikoistumiseen. Miten saadaan erikoistuvia pula-aloille, kuten psykiatriaan?

Eniten keskustelua herätti lääkärikoulutus. Useat valtuuskunnan jäsenet olivat huolestuneita siitä, että lääketieteellisten tiedekuntien koulutusmääriä on lisätty, mutta koulutuksen resurssit ovat liian vähäiset. Koulutuksen laatu kärsii.

– Meille valmistuu lääkäreitä, jotka ovat epävarmoja, eivätkä osaa tehdä päätöksiä. Onko yliopistojen nykyinen valintajärjestelmä hyvä? kysyi Anna Siitonen .

Lassi Karppi huomautti, että valmistuneille on osaamistavoitteet, joita on runsaasti. Hän oli huolestunut myös kouluttajalääkärien jaksamisesta.

– Järkyttävää, miten moni opiskelija on huolissaan koulutuksen laadusta, kertoi Tiina Ukkonen .

Myös ammatiharjoittajien tilanne huoletti.

– Jos ammatinharjoittajalla on väärät mielipiteet, terveysjätti irtisanoo sopimuksen, Mika Salonen kuvasi.

Palkintoaloite lisävalmisteluun

Heikki Laine oli tehnyt valtuuskunnalle aloitteen lääkäri Pentti Salosen ­nimeä kantavasta tunnustukseesta, joka myönnettäisiin kriisialueilla tai muuten vaikeissa oloissa työskenteleville lääkäreille. Salonen jäi vetäytymisvaiheessa Viipurin naistensairaalan sidontapaikalle potilaidensa tueksi ja joutui ammutuksi.

Lääkäriiton hallitus ehdotti, että Max Oker-Blom -palkinto ajoittain suun­nattaisiin humanitaarista työtä ­tekeville.

Valtuuskunta päätti palauttaa asian hallituksen valmisteluun niin, että ­lopullinen päätös tehdään kevätkokouksessa.

Toisen aloitteen valtuuskunnalle oli tehnyt Juha Hänninen . Hän ehdotti kannanottoa, jonka mukaan lääkkeellisesti avustetussa kuolemassa lääkärin toiminta tulkittaisiin eettisesti ­hyväksyttäväksi eikä sitä sanktioitaisi.

Ehtona olisi, että potilas pyytää sitä vapaaehtoisesti ja taustalla on kuolemaan johtava sairaus, joka aiheuttaa subjektiivisesti koettua, sietämätöntä kärsimystä.

Koivuviidan mukaan aloite muuttaisi Lääkäriliiton voimassa olevan kantaa, jonka mukaan eutanasian ja avustetun itsemurhan välillä ei tehdä eroa jos intentio on sama. Koska valtuuskunta päätti keväällä laajan selvitystyön jälkeen pitää eutanasiakantansa kielteisenä, hallitus ehdotti aloitteen hylkäämistä.

Valtuuskunta päätyi samalle kannalle.