Ministeriöltä esitys sote-henkilöstön täydennyskoulutuksesta

Lääkäriliiton mielestä ehdotus jättää paljon tulkinnanvaraa.

Asetusluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta on lääkärikunnan kannalta tärkeä, todetaan Lääkäriliiton lausunnossa.

Täydennyskoulutuksen lähtökohtana on työnantajan tarpeisiin vastaavan osaamisen ja ammattitaidon hankkiminen. Nyt lausunnolla olevalla asetusluonnoksella ei kuitenkaan määritellä tarkasti täydennyskoulutukseksi luettavia koulutusmuotoja tai järjestämisen tapoja.

Ehdotuksessa annetaan ymmärtää, että esimerkiksi kieli- tai kirjaamiskoulutus tai uusiin digitaalisiin menetelmiin perehdyttävä koulutus voitaisiin lukea täydennyskoulutukseksi. Liiton mielestä ne kuuluvat useimmiten tavanomaisen perehdytyksen piiriin, eivätkä asetuksen tarkoittamaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen.

”Erikoistumiskoulutuksella” on ehdotuksessa eri ammattiryhmien osalta vaihteleva sisältö. Ilmaisu kaipaisi asetuksen perusteluihin tarkennusta. Esimerkiksi lääkärien erikoistumiskoulutus on ammatillista jatkokoulutusta, jolla on oma säädöspohja. Sitä ei tule sekoittaa täydennyskoulutukseen.

Asetuksella ei säädettäisi täydennyskoulutuksen vähimmäis- tai enimmäismäärästä. Perusteluna esityksessä on, että koulutuspäivien määrän asettaminen voisi estää joustavaa henkilöstön osaamis- ja kehittymistarpeisiin vastaamista. Liiton mielestä tämä jättää riittävyyden määrittelyn varsin avoimeksi. Taloudellisessa niukkuudessa täydennyskoulutusmäärät voivat painua kestämättömän alhaiselle tasolle.

Liitto on huolestunut täydennyskoulutuksen riittävyydestä ja alueellisesta tasavertaisuudesta. Asetusluonnos vastaa vain joiltakin osin tähän keskeiseen huoleen, liitto toteaa lausunnossaan.

Monet sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmiä edustavat liitot ja järjestöt ovat antaneet omia alakohtaisia täydennyskoulutussuosituksia jäsenilleen. Myös lääkärijärjestöillä on tällainen suositus. Sitä ollaan parhaillaan päivittämässä.

Lausunto kokonaisuudessaan on liiton verkkosivuilla .