Millainen on hyvä johtaja?
Millainen on hyvä johtaja?
Tätä on useampi meistä joutunut miettimään viime vuosina.
Hierarkkisesta johtamisesta pyritään pois, mutta monessa paikassa siinä ei ole vielä onnistuttu.
Näin voi käydä, varsinkin jos johtamistasoja on monia. Silloin rooleissa voi olla epäselvyyttä. Tämä taas aiheuttaa epäselvyyttä delegoinnissa ja tuo myös esiin mahdollisia arvoristiriitoja. Osallistavassa johtamisessa kuullaan aktiivisesti henkilöstöä, mutta kuunteleminenkaan ei riitä, jos henkilöstö ei koe tulleensa kuulluksi.
Onko lääkäri hyvä johtaja?
Ei välttämättä, jos johtajuuteen ei ole sitoutunut.
Joskus kuulee siitä, että on ”joutunut” johtajaksi. Monesti niissä tapauksissa näillä henkilöillä on ollut vaikeaa luopua kliinisistä tehtävistä, jonka myötä johtaminen on jäänyt vähemmälle. Lääkärit eivät myöskään ole arvostaneet johtajuutta.
Monesti johtamistehtäviä on myös vähätelty, koska on ehkä koettu, ettei saa johtajana enää niin paljon arvostusta muilta kollegoilta kuin ennen kliinisissä tehtävissä. Nykyisin tätä on varmaan vähemmän.
Organisaatiot ovat sen verran isoja ja johtaminen kokopäiväistä työtä, että on ymmärretty, ettei sitä voi hoitaa ”toisella kädellä”.
Jos johtajaksi on noussut porras portaalta kliinikko, joka on käynyt kliinisen työn eri vaiheet läpi, sellainen johtaja saa arvostusta. Monesti alaiset kokevat silloin, että tällainen johtaja kyllä tietää, mistä puhuu, mitä päättää, ja mitä asioita puolustaa vaikeissa tilanteissa.
Tärkeitä ominaisuuksia johtajuudelle ovat selkeät päämäärät, määrätietoisuus ja positiivinen suhtautuminen asioihin, yhteistyökykyisyys ja aitous.
Tärkeää on myös nostaa potilasturvallisuus ja laatu keskiöön. Osallistava johtaminen edistää sitoutumista ja myös tuloksellisuutta.
Puolustusvoimain uudeksi komentajaksi valittu kenraaliluutnantti Janne Jaakkola kertoo johtamisessa olevan tärkeintä rohkeus, luottamus sekä aloitekyky ja luovuus.
Rohkeudella hän tarkoittaa uskallusta tehdä päätöksiä ja kohdata alaisensa etenkin vaikeina aikoina ja jopa olla eri mieltä esimiestensä kanssa.
Luottamuksella Jaakkola tarkoittaa joukon luottamusta, joka ”tulee vain tekemällä”. ”Alaisiin pitää luottaa ja heille antaa tilaa. Mikromanagerointi tappaa aloitekyvyn ja johtaa täysin passiiviseen organisaatioon, joka on huono asia” (HS 1.2.2024). Tämän voin allekirjoittaa myös sairaalamaailmaa koskevaksi.
Johtajuutta voi myös oppia.
Lääkäriliitto järjestää erikoislääkärien johtamiskoulutusta (ELJ), joka on tarkoitettu esimies- ja johtamistehtävissä työskenteleville tai tehtäviin suuntaaville lääkäreille, joilla ei ole varsinaista johtamiskoulutusta.
Koulutusohjelma antaa tukea ja välineitä keskijohdon johtamistyöhön erikoislääkäreille. Ensimmäinen ELJ-kurssi järjestettiin vuonna 2009 ja tänä keväänä aloittaa jo 28. ELJ-kurssi.
Lääkäri tarvitsee myös kliinisessä työssä johtamistaitoja, sillä lähes jokainen lääkäri tekee johtamistyötä ammatillisissa tiimeissä.
Johtamistaidoin myönteinen, selkeä ja johdonmukainen prosessi niin vastaanotolla, leikkaussalissa kuin osastollakin luo tapahtumasta positiivisen kokemuksen kaikille osapuolille, myös potilaille.
