Mikä hanke voittaa?
Laatupalkinnosta kilpailee kolme ehdokasta.
Lääkäriliiton laatupalkinto jaetaan 26. kertaa toiminnan tuloksellisesta kehittämisestä lääkäriryhmälle, lääkärin johtamalle moniammatilliselle ryhmälle tai yksittäiselle lääkärille.
Laatuneuvosto valitsi hakemusten perusteella kolme ehdokasta Lääkäripäivillä järjestettävään finaaliin.
Sepelvaltimotaudin vaikuttavuusperustainen hoitopolku Pihlajalinnan etälääketieteen klinikassa
Sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden seuranta ei toteudu kansallisten tai kansainvälisten suositusten mukaan. Suuri osa potilaista jää vaille seurantaa ja altistuu uusille sydäninfarkteille. On arvioitu, että yli 40 prosenttia heistä saa uuden sydäninfarktin tai aivotapahtuman viiden vuoden sisällä ensimmäisestä tapahtumasta.
Pihlajalinnan etälääketieteen klinikka kehitti sepelvaltimotautipotilaan hoitopolun, joka toteutetaan täysin etänä. Sitä kutsutaan Sydänkaistaksi.
Sydänkaistalla potilas on sydänhoitajan etähoidossa. Lääketieteellisestä hoidosta vastaa etäklinikan lääkäri, joka tekee jokaiselle potilaalle yksilöllisen hoitosuunnitelman ja asettaa hoitotavoitteet. Yhteydenpito tapahtuu sähköpostilla, tekstiviesteillä ja puhelimitse. Potilailla on mahdollisuus myös videovastaanottoon, mutta yli 90 prosenttia on valinnut mieluummin puhelinkeskustelun.
Hoitopolun toimivuutta pilotoitiin yhteistyössä Turun yliopistollisen sairaalan (Tyks) kanssa. Vuoden kestäneen pilotin aikana Tyksin kardiologisilta osastoilta rekrytoitiin 101 potilasta, joita sitten hoidettiin etänä. Vointia seurattiin, elämäntapaohjausta annettiin ja lääkityksiä muutettiin tarpeen mukaan.
Kahdentoista kuukauden seurannan jälkeen 55 prosenttia potilaista saavutti LDL-kolesterolitavoitteen, 89 prosenttia verenpainetavoitteen ja 90 prosenttia ilmoitti käyttävänsä säännöllisesti hänelle määrättyä lääkettä. Vain kolme potilasta sai uuden sydäninfarktin vuoden aikana. Yhtään kuolemantapausta ei todettu.
Potilaat ovat palautteen mukaan hyvin tyytyväisiä Sydänkaistan hoitoon ja kokevat sen tukevan heitä omahoidon toteuttamisessa. Myös Pihlajalinnan etäklinikan ammattilaiset kokevat hoitomallin mielekkääksi.
Mallia voidaan mukauttaa muidenkin sairauksien hoitoon. Näitä voivat olla esimerkiksi diabetes tai uniapnea.
Elinluovutustoiminnan kehittäminen Tampereen yliopistollisessa sairaalassa
Suomessa menehtyy vuosittain noin 10–15 prosenttia elinsiirrettä odottavista potilaista siksi, että he eivät saa siirrettä ajoissa. Elinsiirron viivästyminen aiheuttaa myös merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. Esimerkiksi siirtomunuaista odottavien dialyysihoito aiheuttaa noin 54 000 euron potilaskohtaiset kustannukset vuosittain.
Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (Tays) otettiin tavoitteeksi parantaa elinsiirtoa tarvitsevien edellytyksiä saada elinsiirre oikea-aikaisesti. Tays osallistui kansalliseen pilottihankkeeseen, jossa otettiin käyttöön Donation after Circulatory Determination of Death (DCDD) -toiminta. Siinä voidaan rekrytoida elinluovuttajiksi potilaita, joilla on lohduton toipumisennuste vaikeasta aivovammasta, mutta ei todennettua aivokuolemaa. Toistaiseksi nämä potilaat ovat voineet toimia munuais- ja kudosluovuttajina.
DCDD-toiminnan lisäksi Taysissa on kehitetty elinluovutustoiminnan auditointiprosessia. Myös koulutustoimintaa on kehitetty. Siihen on kuulunut luento- ja simulaatio-opetusta sekä kirjallisen materiaalin julkaisemista.
Kehitystyön tuloksena elinluovutusten määrä on kasvanut merkittävästi aiempiin vuosiin verrattuna. Erityisesti DCDD-toiminnan käynnistymisen jälkeen elinluovuttajien määrä on noussut. Vuonna 2023 Taysin yliopistopiirin alueella oli 35 elinluovuttajaa miljoonaa asukasta kohden, kun muissa piireissä määrä oli alle 30 luovuttajaa miljoonaa asukasta kohden.
Elinluovuttajien parempi tunnistaminen mahdollistaa potilaille lisää elinsiirtoja ja laatupainotteisia elinvuosia sekä yhteiskunnalle merkittäviä säästöjä.
Taysin asiantuntijat ovat kouluttaneet myös muiden sairaaloiden henkilökuntaa. Koulutusten lisäksi julkaisut ammattilehdissä ovat edistäneet tietoisuutta uusista toimintatavoista.
Sairaalapalveluiden lääkäritoiminnan kehittäminen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen (Vake) sairaalapalvelujen haasteena on pitkään ollut virkasuhteiden ja suorien työsuhteiden alhainen määrä suhteessa ostopalvelulääkärien määrään. Seniorilääkärien työaika on mennyt perustoimintojen ylläpitoon, uusien lääkärien perehdytys on ollut sattumanvaraista, ja talon sisäiset koulutukset on jouduttu lopettamaan.
Ongelma on pyritty ratkaisemaan organisaation uudistamisella. Johtamisen ja lääkärivakanssien rakennetta on muokattu. Rekrytointisuunnitelman mukaan ensin palkataan kokeneita lääkäreitä, ja saadaan vahva johtaminen ja seniorituki. Sen myötä lisätään työpaikan kiinnostavuutta nuorille lääkäreille.
Alueelle perustettiin kuusi uutta apulaisylilääkärin virkaa. Vastuita jaettiin uudelleen. Lisäksi sairaalalääkärien palkkatasoa korjattiin suhteessa terveysasemalääkäreihin.
Hoitojaksoja lyhennettiin ja erikoissairaanhoidon siirtoviivepäivät poistettiin potilaiden sisäänoton nopeutuessa. Siirtoviivepäivillä tarkoitetaan päiviä, jotka ylittävät johtajaylilääkärin ohjeessa mainitun rajan siirtoon perusterveydenhuollon yksikköön siitä, kun erikoissairaanhoito on tehnyt lähetteen eli päiviä, joina potilas on ollut ”liian kauan” erikoissairaanhoidossa.
Sairaalapalveluiden toiminnan kehittäminen on ollut kustannusvaikuttavaa ja parantanut potilaiden oikea-aikaisen palvelun saatavuutta. Suorassa työsuhteessa olevien lääkärien määrän kasvun odotetaan parantavan myös hoidon laatua. Lääkärit ovat sitoutuneet pitkäjänteiseen työhön ja toiminnan kehittämiseen.
Mikä on Lääkäriliiton laatupalkinto?
Laatupalkinnolla halutaan tuoda esiin organisaatioiden tekemä laatutyö ja sen tuottamat hyödyt potilaille, terveydenhuollon ammattilaisille ja yhteiskunnalle. Palkinnon suuruus on enintään 12 000 euroa.
Palkittavan valinta on kaksivaiheinen. Ehdotuksia laatupalkinnon saajiksi voi esittää kehitettävästä toiminnasta vastaava lääkäri, lääkäriryhmä tai organisaatio. Ehdotukset arvioi Lääkäriliiton laatuneuvosto, joka valitsee parhaat hakemukset finaaliin.
Finaali järjestetään Lääkäripäivien näyttelyalueen Areenalavalla torstaina 23. tammikuuta alkaen klo 13.