Memento mori

Eutanasia ja/tai lääkäriavuisteinen itsemurha on laillinen useissa länsimaissa. Joukko maita on laillistanut eutanasian aivan viime vuosina ja viimeisimpänä Portugali hyväksyi eutanasialain pitkän kädenväännön jälkeen kesällä 2023. Kehityssuunta länsimaissa on selvä, eikä ole syytä olettaa, etteikö paine eutanasian laillistamiseksi kasvaisi tulevaisuudessa Suomessakin.

Keskustelin taannoin hollantilaisten kollegoiden kanssa eutanasiaan liittyvistä asioista. Minuun teki vaikutuksen kollegoiden kokemus siitä, että eutanasian kautta – viimeisenä vaihtoehtona – he pystyvät lievittämään potilaan tuskaa kaikissa tilanteissa. Keinot eivät lopu kesken, ja jo tieto siitä voi itsessään helpottaa parantumattomasti sairaan potilaan loppuaikoja. Hollannissa eutanasia on jo pitkään ollut osa yhteiskunnallista keskustelua ja sen juridinen kehityskaari on saanut alkunsa jo 70-luvulla. Lailliseksi eutanasia tuli Hollannissa vuonna 2002 ja nykyisellään noin 5% vuosittaisista kuolemista on eutanasiakuolemia (1).

Suomessa mielipiteet eutanasiasta jakautuvat voimakkaasti, kuten arvokysymysten suhteen yleensä käykin. Laajassa mittakaavassa eutanasiakeskustelua ajoittain häiritsee termien epätarkkuus ja palliatiivisen hoidon puutteiden voimakas kietoutuminen keskusteluun. Eutanasia ei voi korvata palliatiivista hoitoa, mutta imeekö palliatiivisen hoidon puutteellisuus hapen itse eutanasiakeskustelulta?

Lääkäriliitto kartoitti edelliskerran lääkäreiden mielipiteitä eutanasiasta jäsenkyselyssä vuonna 2020. Tuolloin Lääkäriliiton kanta pysyi eutanasiaa vastustavana. Lääkäriliiton valtuuskunta käsittelee liiton kantaa suhteessa eutanasiaan ja lääkäriavusteiseen itsemurhaan jälleen keväällä 2024. Ennen tuota käsittelyä toteutetaan myös kysely aiheesta.

Lääkärin osallisuus on pakollinen osa eutanasiaprosessia maissa, jotka ovat eutanasian sallineet. Siten lääkärikunnalla on erityinen rooli eutanasiakysymyksessä. Meidän tulisi pystyä käsittelemään eutanasiaa myös objektiivisesti, sekä lääkärin että potilaan kannalta. Jos eutanasialainsäädäntöä luodaan Suomeen, tulee lääkärikunnan olla hereillä ja valmistautunut ottamaan kantaa.

Eutanasia olisi laillistuessaan lääkäreille merkittävä edunvalvonnallinen asia. Siltä kannalta kaiken keskustelun lähtökohtana tulee olla, ettei ketään velvoiteta tekemään eutanasiaa. Omantunnon vapaus on taattava. Tästä esimerkkinä toimii muun muassa Hollanti, missä potilaalla on oikeus pyytää eutanasiaa, mutta lääkärillä ei ole velvollisuutta toteuttaa sitä.

Lopuksi haastan sinut pohtimaan eutanasiaa – ihmisenä, läheisenä ja potilaana, mutta ennen kaikkea lääkärinä.

Jos aihe tuntuu järkälemäiseltä, mitä se väistämättä onkin, voi lähestymisen aloittaa ammatillisesti. Ensiksi kannattaa selventää itselleen termit eutanasia ja lääkäriavusteinen itsemurha. Itse pohdinnan voit aloittaa miettimällä onko lääketieteelliseltä pohjalta ajatellen tilanteita, joissa potilaan kärsimystä ei voida lievittää millään nykyisellä keinolla. Pohdintaa voit jatkaa miettimällä niitä reunaehtoja, joilla eutanasia voitaisiin sallia – tai mitkä ovat perusteet eutanasiaa vastaan.

Ihmisenä, läheisenä ja potilaana voimme kaikki miettiä miten oman tai läheisemme elämän loppuvaiheen toivoisimme kulkevan.

Kun olet selventänyt edellä mainitut asiat itsellesi, uskoisin että olet jo pitkällä oman eutanasiakantasi hahmottelussa.

Riippumatta siitä miten kantasi muodostat, on tärkeää vastata lääkäreille suunnattuun kyselyyn, kun se sähköpostiisi kolahtaa. Näin saat äänesi kuuluviin, kun Lääkäriliiton eutanasiakanta muodostuu.