Lääkäriliitto: Terveydenhuoltoon tarvitaan tuntuva lisärahoitus
Tulevan hallituksen on osoitettava terveydenhuoltoon vuositasolla miljardin euron lisärahoitus, jotta väestön riittävät ja yhdenvertaiset perustason palvelut voidaan turvata.
Suomi käyttää terveydenhuoltoon vuositasolla noin 2–4 miljardia euroa vähemmän kuin muut Pohjoismaat. Julkisessa perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa odotusajat ovat kasvaneet kohtuuttomiksi. Koronapandemia on lisännyt hoitovelkaa entisestään.
Väestön riittävien ja yhdenvertaisten terveyspalveluiden saatavuuden parantaminen edellyttää huomattavaa lisäpanosta perustason palveluihin. Tämä tarkoittaa vähintään miljardin euron lisärahoitusta vuositasolla.
Vaikka valtiontalouden tilanne tulevalla hallituskaudella on haastava, terveydenhuollon toimintakykyä on priorisoitava nyt. Näin turvataan huoltosuhteen kestävyys väestörakenteen muutoksessa.
– Se, kuinka paljon yhteiskunta haluaa käyttää terveydenhuoltoon, on arvovalinta, kuten kaikki muutkin poliittiset päätökset. Me näemme terveydenhuollon investointina väestön terveyteen, hyvinvointiin ja toimintakykyyn, sanoo Lääkäriliiton Politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen.
Perusterveydenhuollon koulutuskorvauksia on nostettava
Perusterveydenhuollon, erityisesti terveyskeskustyön, tehtävien on oltava lääkäreille houkuttelevia ja mielekkäitä uravaihtoehtoja. Tämä toteutuu, kun työnjako yksikön eri ammattiryhmien välillä on tarkoituksenmukainen. Perehdytyksen ja työnjohdon on toimittava työhyvinvointia edistävällä tavalla.
Myös valtion perusterveydenhuollon yksiköille maksamia koulutuskorvauksia on nostettava. Taso on nykyisellään riittämätön, mikä aiheuttaa painetta yksikön palvelutuotannon ja koulutusvastuun välille.
– Korvauksen liian matala taso korostuu terveyskeskuksissa, sillä kaikkien lääketieteen 50 erikoisalan opinnot sisältävät terveyskeskuksissa suoritettavan harjoittelun, Pärnänen toteaa.
Heikki Pärnänen esitteli Lääkäriliiton vaalitavoitteita Lääkäripäivien mediainfossa 26. tammikuuta.
