Lääkäreistä joka viides toimii esihenkilönä
Lääkärikoulutukseen toivotaan lisää johtamiseen liittyviä opintoja.
Laajan Lääkäri 2023 -tutkimuksen ensimmäisiä, johtamiseen liittyviä tuloksia julkistettiin Lääkäripäivillä.
Esihenkilötehtävissä kertoo toimivansa 20 prosenttia työssä olevista, alle 65-vuotiaista vastaajista. Kiinnostusta johtotehtäviin ilmaisee 28 prosenttia kaikista vastaajista.
Hieman suurempi osuus miehistä kuin naisista toimii esihenkilöinä.
Esihenkilöt ovat jonkin verran keskimääräistä vanhempia. Keskimäärin nuorimmat esihenkilöt löytyvät terveyskeskuksista.
– Valtaosa vastaajista on sitä mieltä, että perus- ja erikoistumiskoulutuksessa on liian vähän johtamiseen liittyviä opintoja. Toisaalta esihenkilöasemassa olevat olivat kiinnostuneita kehittämään osaamistaan ja olivat hankkineet johtamiskoulutusta, kertoo Lääkäriliiton tutkija Peppiina Saastamoinen .
Koulutusta oli hankittu monista lähteistä. Suosittuja olivat esimerkiksi Lääkäriliiton Erikoislääkärien johtamiskoulutus (ELJ) sekä Master of Business Administration -koulutusohjelma (MBA). Vain 16 prosentilla esihenkilönä toimivista lääkäreistä ei ole mitään johtamiskoulutusta.
Halukkuus johtotehtäviin on hieman vähentynyt
Halukkuus toimia terveydenhuollon johtotehtävissä vaikuttaa hieman vähentyneen verrattuna edelliseen, vuoden 2018 tutkimukseen.
– Syitä tähän tämä tutkimus ei paljasta, joten tätä olisi hyvä selvittää tarkemmin tulevissa tutkimuksissa. Vaikutusta saattaa olla esimerkiksi terveydenhuollolle haastavassa korona-ajassa sekä sote-uudistuksessa, joka on työllistänyt johtoporrasta kovasti, Saastamoinen arvioi.
Johtamiskoulutus on tärkeä osa täydennyskoulutusta
Lääkäriliiton koulutuspäällikön Sami Heistaron mukaan lääkärien valmiiksi tiiviiseen peruskoulutukseen on haasteellista lisätä erillistä johtamiskoulutusta. Juonteena opintoihin sitä voitaisiin toki lisätä.
– Erikoistumiskoulutukseen kuuluu nykyisin kymmenen opintopistettä johtamiskoulutusta. Pääosin johtamiskoulutus toteutuu kuitenkin täydennyskoulutuksena. Lääkäriliiton ELJ on osoittautunut varsin suosituksi – hakijoita on ollut enemmän kuin olemme voineet ottaa, Heistaro kertoo.
– Tarve osaaville ja motivoituneille lääkärijohtajille on suuri muun muassa sote-palvelujärjestelmän muutosten ja niistä koituvien haasteiden takia. On tärkeää, että työnantajat tukevat johtamiskoulutukseen pääsyä.
Lääkäri 2023 -tutkimus on osa viiden vuoden välein toistettavaa poikkileikkaustutkimusten sarjaa, joka alkoi Nuori lääkäri 88 -tutkimuksesta. Tutkimussarjassa on selvitetty suomalaisten lääkärien elämäntilannetta, arvoja, ammatti-identiteettiä, koulutusta ja urakehitystä sekä näissä tapahtuneita muutoksia.