Laajennettu toiminta – vain harvinaiseksi jäänyt kokeilu?
Lääkärit ovat työskennelleet vuosikymmeniä vakiintuneen käytännön mukaisesti virka-aikaan ja lisäksi päivystäneet tarpeen mukaan muina aikoina. Helmikuun lopussa päättyneessä Lääkärisopimuksessa oli ensimmäistä kertaa määräaikainen kirjaus, joka mahdollisti säännöllisen työajan sijoittamisen arkisin myös ilta-aikaan. Säännöllisen työajan pituus säilyi ennallaan. Päivystys ja kiirevastaanotto oli rajattu tämän iltatyöajan ulkopuolelle.
Kokeilumääräyksellä laajennetusta toiminnasta tavoiteltiin julkisen terveydenhuollon palveluiden joustavaa ja kysyntään vastaavaa tarjontaa. Lisäksi pontimena oli tilojen ja laitteiden tehokkaampi käyttö. Muistini mukaan sopimusneuvotteluissa tarve lääkärien iltatyöhön oli kova. Työnantaja arvioi julkisen palvelun häviävän kilpailussa yksityissektorin terveyspalvelutuotannolle.
Kun sopimus saatiin voimaan, katosi suurin paine iltatyön tarpeesta. Kokeilut käynnistyivät hitaasti, jos ollenkaan. Sittemmin koronapandemia tuli ja vei ajatukset ihan muihin asioihin.
Omassa sairaalassani Tyksissä laajennettu toiminta kaivettiin esiin syksyn 2021 viime hetkillä. Kahdessa pienehkössä yksikössä, silmätaudeilla ja kliinisellä genetiikalla, oli tila- ja tutkimuslaitevajetta päiväaikaan. Päätimme kokeilla, olisiko iltatyöstä apua ongelman ratkaisussa. Suunnittelimme alusta alkaen yhdessä (työnantaja, -tekijät, luottamusmies ja HR) toiminnan reunaehdot ja kokemusten keräämisen.
Kokeiluun osallistuivat vain vapaaehtoiset lääkärit. Silmätaudeilta noin neljäsosa ja kliiniseltä genetiikalta puolet lääkäreistä oli mukana, erikoislääkäreitä ja erikoistuvia. Iltavastaanotto kesti klo 20 saakka yhtenä iltana viikossa. Lääkärit saivat päättää työajan sijoittumisen ja halusivat tehdä pitkän päivän iltavastaanottopäivänä, klo 8–20. Yksittäiselle lääkärille tuli iltoja 1–2 kuukaudessa. Laajennettua toimintaa kokeiltiin 2–3 kuukauden ajan.
Miten meni?
Ensimmäiseksi ehkä yllätys: lääkärit tykkäsivät! He arvostivat sitä, että saivat pitkän työpäivän ansiosta arkivapaapäivän. He kertoivat työrauhan illalla olleen paremman kuin päivällä, ei ollut kokouksia tai muita keskeytyksiä työhön. Iltatyön korvaus oli kohdillaan. Kokeilussa mukana olleet lääkärit olivat halukkaita jatkamaan laajennettua toimintaa näillä asetuksilla.
Lääkäriesihenkilöille kokeilu tuotti lisää työtä: työvuorojen suunnittelu uudella tavalla oli aiempaa työläämpää, yhteensovitus muuhun toimintaan vaati miettimistä ja neuvottelua, potilasvalintaa piti tehdä. Luonnollisesti työnjohdollinen lisätyö realisoituu vain kertaalleen. Vastaanottotyö soveltui hyvin laajennettuun toimintaan, koska siihen ei tarvita sairaalan muita palveluita, lääkärin ja hoitajan työpanos riittää. Taloudellisista hyödyistä emme valitettavasti tehneet laskelmia. Oletettavaa on, että niitä syntyi, koska vaihtoehtoiskulut jononpuruista ovat korkeat. Kokonaisuudessaan työnantaja piti kokeilua onnistuneena.
Potilaat olivat tyytyväisiä iltavastaanottoihin. Parkkipaikkoja oli päiväaikaa paremmin saatavilla ja saattajien oli helppoa järjestää mukaantulonsa illalla.
Mitä jatkossa?
Hyvän kokemuksen syntymiseen vaikutti suuresti se, että kokeilu tehtiin vapaaehtoisuuden pohjalta ja lääkärit saivat osallistua toteutuksen suunnitteluun sekä saivat iltatyöstä kohtuulliseksi koetun korvauksen. Nämä periaatteet on syytä pitää käytössä jatkossakin lääkärien työaikoja muokattaessa.
Pienen koejaksomme perusteella olisin valmis jatkamaan nykyisen kokeilumääräyksen voimassaoloa seuraavassa Lääkärisopimuksessa. Lisäkokeiluilla saisimme tiedon todellisesta laajennetun toiminnan käyttökelpoisuudesta ja tarpeesta. Tämä terveisiksi neuvottelijoille molemmin puolin.
