Kumpi hallitsee: sinä stressiä vai stressi sinua?
Terveydenhuoltoon olisi hyvä saada systemaattista stressinhallinnan koulutusta, sanoo ensihoitolääketieteen dosentti Heini Harve-Rytsälä.
Heini Harve-Rytsälä on anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, ensihoitolääketieteen dosentti sekä Master Mind Coach-stressinhallintavalmentaja.
– Monet terveydenhuollon alat ovat henkisesti kuormittavia. Lääkäreille on tärkeää hallita stressiä paitsi oman hyvinvoinnin, myös laadun ja potilasturvallisuuden kannalta, hän totesi puhuessaan luottamusmiesten koulutuspäivässä.
Liiallinen stressi voi johtaa kriittisissä tilanteissa virhearviointeihin ja epätarkoituksenmukaisiin päätöksiin. Kyse ei ole vain stressitason noususta yksittäisen asian takia, vaan monien pienten asioiden kumuloitumisesta. Stressin vaikutuksesta tilannetietoisuus voi häiriintyä ilman, että ihminen itse sitä välttämättä edes ymmärtää.
Harve-Rytsälän mielestä terveydenhuoltoon olisikin hyvä saada systemaattista stressinhallinnan koulutusta. Hän itse opettaa stressinhallintaa F-Start-menetelmään pohjautuen. Se on kehitetty alun perin poliisin erikoisyksikön tarpeisiin luodun iPrep-menetelmän pohjalta.
– Stressistä ei pääse eroon, mutta sitä voi oppia hallitsemaan niin, että pärjää arkielämässä, Harve-Rytsälä sanoi.
Stressireaktio syntyy yksinkertaisella kaavalla ärsyke – tulkinta – seuraus. Stressireaktiossa sympaattinen hermosto aktivoituu. Syke nousee, kämmenet hikoavat, ääreisverenkierto ja hienomotoriikka heikkenevät.
Tilannetta voi harjoitella hallitsemaan omin päinkin.
Tärkeää on tunnistaa tunnetila ja fyysiset tuntemukset. Itsetuntemuksen kautta voi ennakoida tilanteita ja säädellä toimintaansa. Tässä ovat apuna esimerkiksi hengitystekniikat ja myönteinen sisäinen puhe. Stressitilanteita voi pyrkiä kompensoimaan muun muassa vakioitujen toimintamallien kuten erilaisten tarkistuslistojen avulla.
– Luo itsellesi stressinhallinnan työkalupakki. Aloita muutamasta pienestä asiasta, Harve-Rytsälä neuvoi.
