Kati Myllymäki: ”Olen ylpeä tästä ammattikunnasta”
Lomien kautta eläkkeelle siirtyvä Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki ei ole hetkeäkään katunut ammatinvalintaansa, vaikka vaikeitakin hetkiä on työuralle sattunut.
Kati Myllymäelle oli teini-iästä saakka selvää, että hänestä tulee lääkäri. Lapsena oli muitakin haaveammatteja.
– Äitini oli töissä kirjastossa, ja lapsena halusin kirjastonhoitajaksi, kuten äiti. Mutta äiti sanoi, ettei se kannata, koska kirjastonhoitajilla on huono palkka ja ikävät työajat.
– Sitten halusin ekonomiksi, kuten isä. Mutta isä sanoi, ettei se kannata, koska joutuisin vaan jonkun miesmerkonomin sihteeriksi.
Kotkassa tyttölyseossa oppilaita kannustettiin hakemaan talouskouluun, jotta heistä tulisi hyviä kotiäitejä. Tälle ei nuori Kati lämmennyt. Teologian opinnotkin kävivät mielessä, mutta tuohon aikaan ei vielä ollut naispappeutta, joten ajatus raukesi siihen.
Lukion ensimmäisellä luokalla Myllymäelle kirkastui: hän haluaa lääkäriksi.
– Luin lääkärien elämäkertoja. Erityisesti minua kiehtoi ajatus lähetyslääkäriksi lähtemisestä. Esikuvani oli Selma Raunio, joka oli työskennellyt Ambomaalla. Saman Selman mukaan on nimetty yksi Lääkäritalon neuvotteluhuoneista, Myllymäki kertoo.
– Ajattelin, että haen lääkikseen vaikka viisi kertaa, jos se on tarpeen. Läpäisin kuitenkin heti ensimmäisellä kerralla pääsykokeen. En ole hetkeäkään katunut ammatinvalintaani.
Lasikattoja murtamassa
Helsingin yliopistossa Myllymäestä tuli Lääketieteenkandidaattiseuran ensimmäinen naispuolinen puheenjohtaja.
– Turusta soittivat, että heillä nainen ei voisi olla kandiseuran puheenjohtajana, emäntänä vain. En enää muista soittajien nimiä, Myllymäki hymähtää.
Sitten Myllymäki valittiin Medisiinariliiton puheenjohtajaksi, ja myöhemmin Nuorten Lääkärien Yhdistyksen hallitukseen ja Nuori Lääkäri -lehden päätoimittajaksi.
Lääkäriliiton hallituksessa Myllymäki oli useita vuosia. Joulukuussa 1996 Lääkäriliiton valtuuskunnan kokouksessa hänet valittiin hallituksen puheenjohtajaksi, omien sanojensa mukaan yllättäen. Hän toimi Lääkäriliiton puheenjohtajana vuosina 1997–2000.
– Olin ensimmäinen nainen Lääkäriliiton puheenjohtajana ja ensimmäinen terveyskeskuslääkäri siinä tehtävässä, Myllymäki toteaa.
Puheenjohtajakauteen sisältyi kaksi hyvin vaikeaa Lääkärisopimuksen neuvottelukierrosta.
– Rakensimme uuden lakkomallin ja entistä vahvempaa edunvalvontaa. Haloo nousi Etelä-Suomen Sanomien jutusta. Toimittaja tivasi minulta, kuinka pitkän lakon Lääkäriliitto kestää, ja vastasin: ”Voimme olla lakossa vaikka tuomiopäivään asti”. Halusin korostaa, että olemme vakavissamme ja kassa kestää.
Toinen, aivan erilainen huippuelämys olivat Lääkäriliiton 90-vuotisjuhlat.
– Pääjuhla oli Helsingin yliopiston suuressa juhlasalissa. Minulle Helsingin yliopiston alumnina oli hieno hetki pitää juhlapuhe tuo kauniin salin katederista.
Kansainväliset verkostot tärkeitä
Maailman Lääkäriliiton WMA:n presidenttinä Myllymäki toimi vuosina 2002–2003. Naispresidenttinä hän ei ollut ensimmäinen, vaan toinen. Tuossa tehtävässä huippuhetkenä oli lääketieteen kliinisen tutkimuksen kivijalan, Helsingin julistuksen uudistaminen ja siihen liittyneet juhlallisuudet.
– Vuonna 2024 tulee 60 vuotta Helsingin julistuksesta ja WMA:n kokous on Suomessa, Myllymäki kertoo.
Suuret kansainväliset kongressit ovat tulleet Myllymäelle tutuiksi. Tärkeää niissä ei ole pelkästään kokousanti.
– Myös kokoustauot ja illalliset ovat olleet hedelmällisiä bench marking -mielessä. Niillä oppii ja viisastuu, kun voi keskustella ja vaihtaa ajatuksia eri maista tulevien kollegojen kesken vapaasti. Myöhemmin on helppo pitää yhteyksiä, kun on ensin tutustunut livenä.
Liitossa koko aikuisiän
Lääkäriliiton palkollisena Myllymäki oli ensimmäisen kerran 44 vuotta sitten tammikuussa, ykköskurssin medisiinarina Lääkäripäivien respassa.
– Olen ollut liitossa tavalla tai toisella käytännössä koko aikuisikäni. Woody Guthrien vanha laulu ”Mä kuulun liittoon, teitä pelkää en”, sopii minuun, Myllymäki nauraa.
Lääkäriliiton toiminnanjohtajana Myllymäki aloitti syksyllä 2017. Pestin ajalta hän nostaa kolme asiaa ylitse muiden: Lääkäritalon remontin, yt-neuvottelut ja koronan.
Lääkäriliitto on toiminut vuodesta 1988 lähtien omassa talossa Mäkelänkatu 2:ssa Helsingin Vallilassa. Talon peruskorjaus alkoi vuonna 2018 ja etenee vaiheittain, kerros kerrokselta. Perinteiset konttorihuoneet ja käytävät korvataan avotiloilla ja talotekniikka uusitaan.
– Projekti on ollut pitkä, ja siinä on ollut moninaisia vaiheita. Remontin keskellä ei ole ollut aina kiva työskennellä.
Raskaimpana kokemuksenaan toiminnanjohtajana Myllymäki pitää vuoden 2019 yt-neuvotteluja.
– Kun talouteen tulee notkahdus, säästöjä joudutaan tekemään. En kuitenkaan ollut koskaan aiemmin joutunut irtisanomaan ketään. Se tuntui pahalta.
Raskaalta on tuntunut myös korona-aika.
– Kaikilla on huolta läheisistään, mikä voi olla hyvinkin kuormittavaa. On myös vaikea ylläpitää työyhteisön iloa ja yhteishenkeä, kun työskennellään etupäässä etänä, Myllymäki toteaa.
– Kokouksia ja tapahtumia on voitu järjestää korona-aikana virtuaalisina. Mutta vaikka kuinka striimataan, live-kontaktien puutteessa ei voi tutustua uusiin ihmisiin eikä sosiaalisia verkostoja ole helppoa ylläpitää. Käpertyminen omaan ydinpiiriin on luonut kuplia, jotka pitäisi räjäyttää heti, kun koronatilanne sallii, Myllymäki sanoo.
Liitto on niin vahva kuin jäsenet
Lääkäriliiton tulevaisuuden Myllymäki näkee valoisana – kunhan sen eteen tehdään työtä.
– Järjestäytymisaste on tärkeä asia. Tällä hetkellä liiton jäseninä on yli 90 prosenttia lääkäreistä, mikä on hyvä taso. On pidettävä huolta siitä, että tulevatkin lääkärit tuntevat liiton omakseen.
Myllymäki painottaa kollegiaalisuuden merkitystä.
– Omalta opiskeluajalta mieleeni ovat jääneet monet upeat persoonat, kuten Risto Pelkonen, Pertti Mustajoki ja Lauri Autio, jotka opettivat minua. He ottivat lääketieteen ylioppilaan heti kollegana mukaan. Tällaiset ovat tunnetasolla tärkeitä kokemuksia. Miten vastaavalaiset kokemukset nykyään pääsevät syntymään, kun opetuksessa ryhmäkoot ovat suuria ja korona-aikana on suuri osa opetuksessa ollut etänä?
– Liitto on niin hyvä ja vahva kuin miksi jäsenet sen tekevät. Haluan rohkaista kaikkia nuoria lääkäreitä ja myös konkareita tulemaan mukaan liiton toimintaan. Jos haluat muuttaa asioita, pääset kyllä vaikuttamaan.
Lääkäreillä on hienoa spirittiä
– Olen iloinen ja ylpeä omasta ammattikunnastani, joka on osoittanut korona-aikana hienoa spirittiä. Työ on ollut raskasta, varmasti väsyttää, mutta hommat on hoidettu.
– Pohjalla on lääketiede. Uusia tauteja ja epidemioita tulee, mutta koko ajan kehitetään tietoon ja tutkimukseen perustuen uusia hoitoja. Lääkäriliitto arvostaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Kansallisen rokoteasiantuntijaryhmän ja sairaanhoitopiirien asiantuntemusta. Myös valtioneuvosto ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat joutuneet tekemään päätöksiä koko ajan kumuloituvan tiedon pohjalta. Liiton tehtävä ei ole arvostella hoitolinjoja, eivätkä asiat eivät muuksi muutu sivusta huutelemalla, Myllymäki huomauttaa.
Koronapandemian jälkeen seuraava painetesti terveydenhuollolle on uusien hyvinvointialueiden toiminnan käynnistäminen.
– Perusterveydenhuolto on 1990-luvun laman jäljiltä jäänyt hunningolle. Sen pelastamisesta on puhuttu vuosikymmeniä, mutta teot ovat uupuneet. Lääkäriliiton keskeisiä tehtäviä on pyrkiä vaikuttamaan päättäjiin niin, että tähän saadaan vihdoin parannusta.
Laakereille ei jäädä lepäämään
Myllymäki toteaa tehneensä elämänsä aikana järjettömän määrän töitä ja usein tosi kovalla intensiteetillä.
– En uskalla ryhtyä laskemaan, paljonko työtunteja on yhteensä kertynyt. Johtotehtävissä työtä on usein tullut tehdyksi myös iltaisin ja viikonloppuisin.
Välillä on ollut raskasta, ja liiton edustajana on saattanut saada kuraa niskaan sieltä sun täältä poliitikkoja ja lehtien yleisönosastoja myöten. Päällimmäisenä tunteena Myllymäellä on kuitenkin ilo tehdystä työstä.
– Lääkäriliiton ensimmäinen puheenjohtaja Max Oker-Blom sanoi aikoinaan, että ammattiliitto on ammattikunnan sydän ja omatunto. Tämä ajatus on minulle erittäin tärkeä. Olen ylpeä tästä ammattikunnasta ja siitä, että olen voinut edustaa sitä.
Nyt pesti Lääkäriliiton toiminnanjohtajana on päättynyt. Töitä Myllymäki ei kuitenkaan lopeta. Hän aloittaa maaliskuun alussa Sostessa asiantuntijalääkärinä osa-aikaisesti. Soste eli Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 240 sosiaali- ja terveysalan järjestöä sekä useita kymmeniä muita yhteistyöjäsentahoja. Myös Lääkäriliitto on Sosten yhteistyöjäsen.
– Nyt on tärkeää saada kansalaiset sekä suoraan että järjestöjen kautta osallistumaan hyvinvointialueiden valmisteluun ja toteutukseen. Siinä tahdon olla mukana, Myllymäki sanoo.
Myös monia luottamustoimia on jäljellä. Myllymäki toimii edelleen jäsenenä esimerkiksi Valtakunnallisessa sosiaali- ja terveysalan eettisessä neuvottelukunnassa Etenessä sekä opetus- ja kulttuuriministeriön alaisessa Kulttuurihyvinvoinnin yhteistyöryhmässä Taikussa. Hänellä on myös tehtäviä Maailman lääkäriliitossa.
Vapaa-aikaa jää kuitenkin selvästi entistä enemmän, ja Myllymäellä on selkeä käsitys siitä, mitä hän haluaa sillä tehdä.
– Suunnitelmiin kuuluu tavata lähipiiriä, käydä oopperassa ja konserteissa. Aion myös bongata kaikki Suomen kansallispuistot ja kaikki golfkentät.
– Koronan takia terveydenhuoltoon on kertynyt paljon hoitovelkaa. Minulle puolestaan on kertynyt sosiaalista ja kulttuurista velkaa ja lisäksi kuntovelkaa. Niitä aion nyt ryhtyä hoitamaan.
