Heikki Pärnänen: Aluevaalit ovat vaaleista tärkeimmät

Aluevaltuustot tekevät alusta saakka kauaskantoisia päätöksiä.

Aluevaalit ovat lääkärien työn kannalta ehdottomasti kaikkein tärkeimmät vaalit, sanoo Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen .

– Nyt valitaan päättäjät asioille, jotka liittyvät konkreettisesti lääkärin työhön.

Pärnänen nostaa aluevaalit tärkeämmiksi kuin kuntavaalit kuntapohjaisen terveydenhuollon aikana, sillä terveydenhuollon kuntayhtymät tekivät vaaleista välillisiä. Aluevaaleissa valittavat valtuutetut ovat suoraan sote-asioiden vallankäyttäjiä.

Pärnänen muistuttaa, että valtuustojen päätökset eivät rajoitu julkiselle sektorille, vaan ne ulottuvat myös yksityisiin yrityksiin.

 – On ihan selvää, että hyvinvointialueet joutuvat täydentävästi käyttämään yksityisen sektorin palveluita.

 ”Nyt rakennetaan oikeasti uutta organisaatiota”

Valittavat aluevaltuustot tekevät alusta saakka kauaskantoisia päätöksiä. Pärnänen korostaa, että valtuustot ovat päättämässä ihan oikeasti uudenlaisesta organisaatiosta ja toimintamallista.

– Tämä on se kaikkein oleellisin asia. Nyt ei vain vaihdeta kylttiä katolla, vaan tehdään uusi julkiset sote-palvelut järjestävä ja teettävä alueellinen organisaatio. Sen täytyy heijastua sekä hallintomalliin että johtamista koskevaan toimintamalliin.

Valmistelevaa työtä on tehty jokaisella hyvinvointialueella väliaikaisissa valmistelutoimielimissä (Vate). Alueet ovat edenneet eri tahdissa, joillain alueilla ollaan hyvinkin pitkällä, mutta toisilla on edessään vielä paljon työtä.

– Perusolettamus on, että valtuustot ensimmäisessä kokouksessaan valitsevat hallituksen ja hyväksyvät hallintosäännön, jossa päätetään organisaatiosta.

Jos virkamiesvalmistelu on hoidettu hyvin, päätökset todennäköisesti noudattavat sen tuloksia. Valtuutetuilla on kuitenkin aina mahdollisuus pistää asiat uuteen valmisteluun. Uuden valmistelun uhka on suurin alueilla, jossa valmistelukin on sujunut verkkaisesti.

– Hallinnolliset rakenteet saadaan varmaan aikaan aikataulussa – hyvät tai huonot, ne voidaan luoda nopeasti.

Näiden päätösten jälkeen alkaa isompi urakka eli uuden toimintamallin rakentaminen. Pärnänen arvioi, ettei se tule valmiiksi vielä 2023 vaan vie aikaa ainakin pari kolme vuotta. Liikkeelle on kuitenkin päästävä ja toimintaa sitten jatkuvasti kehitettävä.

– Toimintaa ei voida rakentaa eikä kehittää ilman henkilöstön mukaan ottamista.

Henkilöstön rooli vaihtelee

Henkilöstö on uudistuksessa mukana kahdella tavalla. Organisaatiossa on jo lääkäreiden ja alan muiden ammattiryhmien edustajia heidän oman asiantuntemuksensa perusteella, mutta henkilöstöä osallistuu uudistukseen myös perinteisemmässä työmarkkinajärjestön edustajien roolissa.

Jokaisessa Vatessa on yhteistoimintaelin, jossa on henkilöstön edustus. Myös valtakunnan tasolla, valtiovarainministeriön alaisuudessa toimii henkilöstöfoorumi, joka kuitenkin keskittyy lähinnä tiedon välitykseen.

Joillakin alueilla henkilöstön edustajia, luottamusmiehiäkin, on kutsuttu mukaan organisaatioiden rakentamiseen ja hallintosääntöjen muokkaamiseen.

– Täytyy tietysti toivoa, että kyse on aidosta vaikuttamisesta eikä vaan mukaan ottamisesta, niin kuin turhan usein on käynyt.

Suuret ongelmat odottavat ratkaisua

Lääkäriliitto julkisti omat aluevaaleihin liittyvät tavoitteensa viime kesänä. Ohjelmassa nousee kaksi sisällöllisesti merkittävää kokonaisuutta: perusterveydenhuolto ja erityisryhmien huomioiminen.

– Koko 2000-luku on puhuttu perusterveydenhuollon kuntoon saattamisesta. Sen rapautuminen on terveydenhuoltomme suurin ongelma, johon on monia eri syitä. Yksi tärkeä syy on se, että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rahoitus on kulkenut eri reittiä.

Perusterveydenhuollon rapistumisesta on kirjoitettu viime aikoinakin paljon.

– Lääkäriliitto on pitkään ollut sitä mieltä, että perusterveydenhuoltoon pitäisi saada enemmän resursseja, jotta se vastaisi väestön tarpeisiin. Se pitää saada aidosti jaloilleen.

Pärnäsen mielestä nyt päättäjillä olisi aito mahdollisuus kohentaa perusterveydenhuollon tilaa.

– Kun sama alueellinen organisaatio järjestää ja rahoittaa sote-palvelujen kokonaisuuden, päättäjillä on mahdollisuus nostaa perusterveydenhuollon tilaa.

Lääkäriliitto on halunnut kiinnittää huomiota myös erityisryhmien palveluihin. Ohjelmassa mainitaan muun muassa saattohoito, paperittomat sekä päihde- ja mielenterveystyö.

– Sitten ovat vanhukset ja vammaiset, joita koskee voimakkaasti sote-yhteistyö.

Hyvinvointialueiden kyettävä kilpailemaan henkilöstöstä

Liiton ohjelmassa nostetaan esiin myös se, että hyvinvointialueiden on oltava kilpailukykyisiä työnantajia. Siksi niiden on syytä kiinnittää huomiota henkilöstöpolitiikkaansa. Pärnänen muistuttaa, ettei kyse aina ole edes rahasta.

– Haluan toistaa vanhan perusasian: lääkärit pitää laittaa lääkärin töihin. Tämä ei välttämättä vaadi lisää rahaa vaan voi päinvastoin johtaa säästöihin ja palveluiden tarkoituksenmukaiseen kehittämiseen.

Henkilöstöön tarkoituksenmukainen käyttö on tärkeä osa toiminnan kehittämistä, Pärnänen korostaa. Lääkäri ei ole parhaimmillaan siivoojana tai sihteerinä eikä sairaanhoitaja lähihoitajana.

– Tämä ei kuitenkaan ole pelkästään kustannuskysymys, vaan työhyvinvointikysymys jos mikä. Kun tehtävät liittyvät omaan osaamiseen, tekeminen on mielekästä kaikille.