Entä jos tulee lakko?
Neuvottelut uudesta Lääkärisopimuksesta ovat vauhdissa. Osana neuvottelutoimintaa on nostettu järjestövalmiutta.
Neuvottelutoimintaan liittyy aina järjestövalmiuden ylläpito ja nostaminen. Jos sopimusneuvottelut eivät yrityksistä huolimatta etene, vaan ajautuvat umpikujaan, voidaan tarvita työtaistelutoimia.
Nykyinen Lääkärisopimus on voimassa 28. helmikuuta 2022 saakka. Siihen tulevista muutoksista neuvottelevat Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja Lääkäriliittojen neuvottelujärjestön (LNJ) neuvottelijat. LNJ:n toiminnasta vastaavat Lääkäriliitto, Hammaslääkäriliitto ja Eläinlääkäriliitto.
– Sopimukseen pääsemiseksi neuvottelut ovat ensisijainen keino. Meillä täytyy kuitenkin olla järjestövalmius kunnossa mahdollisen työtaistelun varalle, toteaa Lääkäriliiton järjestöpäällikkö Miia Virta .
– Jäsenen kannalta järjestövalmius tarkoittaa sitä, että liitto on valmiina puolustamaan jäseniensä etuja jossain erittäin tärkeässä asiassa, jossa ei neuvottelemalla päästä eteenpäin. Tällä neuvottelukierroksella tällainen kriittinen asia lääkärien kannalta saattaisi olla säännöllisen työajan levittäminen lauantaille.
– Jäsenen ei tarvitse olla huolissaan siitä, että yhtäkkiä tulisi lakko. Jos neuvottelut ajautuvat umpikujaan ja työtaistelun riski nousee, liitto kertoo siitä jäsenille ja lähettää tarvittavat ohjeet. Mahdollisesta lakkovaroituksesta työtaistelun alkuun menee aina useita viikkoja, Virta kertoo.
Jotta tiedonkulku sujuu mahdollisimman hyvin, on tärkeää, että jäsenrekisterissä olevat yhteystiedot ovat ajan tasalla. Työpaikka- ja yhteystietosi pääset päivittämään Tietoni-palvelussa osoitteessa www.laakariliitto.fi/tietoni.
Lakkomalli on valmiina
Työriitojen sovittelusta annetun lain mukaan on tehtävä kirjallinen ilmoitus (lakkovaroitus) valtakunnansovittelijalle ja työnantajapuolelle viimeistään kaksi viikkoa ennen lakon ilmoitettua alkamista. Yleensä katsotaan, että lakkovaroitus voidaan antaa vasta, kun sopimuskausi on päättynyt ja työrauhavelvoite näin lakannut olemasta voimassa. Lakkovaroituksesta tulee ilmetä aiotun työnseisauksen tai sen laajentamisen syyt, alkamishetki ja laajuus.
LNJ:llä on suunniteltuna lakkomalli ja -organisaatio työtaistelun toteuttamista varten. Jäsenliittojen työtaisteluvalmistelut tehdään LNJ:n yhteisessä järjestövalmiustyöryhmässä. Paikallistasolla avainasemassa ovat aluekoordinaattorit, jotka organisoivat mahdollisia työtaistelutoimia omalla alueellaan.
– Jos joutuisimme työtaisteluun, lakossa olevien jäsenten taloudellista toimeentuloa tuetaan lakkoavustuksin. Niiden suuruudesta päättävät liittojen hallitukset, Virta kertoo.
Potilasturvallisuudesta huolehditaan
Lääkärisopimusneuvottelut ovat osa kuntasektorin neuvotteluja. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko on neuvotteluosapuolena Lääkärisopimuksen lisäksi kunta-alan sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimuksessa (Sote-sopimus), kunnallisessa opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksessa (Ovtes) ja kunnallisessa teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksessa (TS).
– Lääkäriliitot kunnioittavat muiden ammattiyhdistysten mahdollisia työtaisteluja eikä lakkorajoja rikota. Myötätuntolakko sen sijaan ei ole virkasuhteisille lääkäreille edes mahdollista, Virta sanoo.
Lääkäriliiton työtaistelumalli suunnitellaan aina potilasturvallisuuden ehdoilla.
– Lääkäreille ammattikuntana potilasturvallisuuden turvaaminen on erittäin tärkeää, ja siitä on pidettävä kiinni myös mahdollisen lakon aikana. Tämä voi edellyttää niin sanottua suojelutyötä. Siitä on omat ohjeensa, joita on noudatettava, Virta painottaa.
Mitä on lakko?
Lakko on työntekijäjärjestön työnantajaan kohdistama työnseisaus, joka koskee kaikkien lakonalaisten työ- ja virkatehtävien suorittamista. Lakkorajat määrittelevät sen, mitä töitä ja työpaikkoja lakko koskee.
Työtaisteluilmoituksessa eli lakkovaroituksessa ilmoitetaan työt, joita lakko koskee. Kyseisiä töitä ei tehdä – riippumatta siitä, onko työn tekijä liiton jäsen vai ei.
Suojelutyöllä tarkoitetaan sellaista työtä, jonka tekeminen on välttämätöntä kansalaisten hengen ja terveyden vaarantumisen ehkäisemiseksi taikka sellaisen omaisuuden suojelemiseksi, joka työtaistelun johdosta erityisesti vaarantuu.
Päätöksen suojelutyön tarpeesta tekee työnantaja. Työhön jäävillä lääkäreillä on velvollisuus tehdä suojelutyötä. Lakossa olevien osalta luvan suojelutyöhön antaa aina paikallinen lakkojohto. Työnantaja ei voi määrä lakossa olijoita suojelutyöhön.
