Ensimmäiset tuhat päivää ratkaisevat
Uusi erityispätevyys vastaa perinataalisen mielenterveystyön haasteisiin.
Ihmiselle ensimmäiset tuhat päivää ovat erityisen tärkeitä. Ajanjakso vaikuttaa suuresti myöhempään elämään sekä somaattisen että psyykkisen terveyden kannalta.
Perinataalisen mielenterveystyön erityispätevyys on Lääkäriliiton erityispätevyysjärjestelmään keväällä 2024 hyväksytty koulutusohjelma, jota ylläpitää Suomen Perinataalimielenterveys ry:n lääkärijaos.
Ohjelman tavoitteena on syventää lasta toivovien, odottavien, synnyttävien ja vauvaperheiden kanssa työskentelevien lääkärien perinataaliajan mielenterveyden ilmiöiden ymmärrystä ja oikea-aikaista hoitoa.
– Erityispätevyys on hyvä tapa edistää osaamista koko maan laajuisesti. Nyt hoito on jakaantunut usealle erikoisalalle. Se on ongelmallista potilaiden kannalta, toteaa Suomen Perinataalimielenterveys ry:n lääkärijaoksen puheenjohtaja Tiina Riekki .
Tavoitteena on myös lisätä yleistä tietoisuutta perinataaliajan mielenterveysongelmista, lisätä moniammatillisista yhteistyötä ja parantaa hoidon saatavuutta. Potilaana voi olla odottavat vanhemmat, syntynyt vauva tai koko perhe, yhdessä tai kukin erikseen.
– Erityispätevyys on myönnetty tähän mennessä seitsemälle lääkärille. Mukaan on ilmoittautunut jo useita muita, eli kiinnostusta asiaa kohtaan on, Riekki kertoo.
Oikeaa hoitoa oikeaan aikaan
Suomen Perinataalimielenterveys ry:n lääkärijaoksen sihteerillä Johanna Pietikäisellä on aivan uudenlainen työnkuva: hän työskentelee perinataalipsykiatrian konsultoivana apulaisylilääkärinä Meilahden psykiatrisella konsultaatiovastaanotolla Husissa.
– Olen ensimmäinen perinataalisen mielenterveystyön erityispätevyyden suorittanut lääkäri Husissa ja koko Suomessa. Lähetteitä tulee aika paljon, eniten naistentautien äitiyspoliklinikoilta ja muista yksiköistä, lasten yleissairaalapsykiatrialta ja aikuispsykiatrian poliklinikoilta, Pietikäinen kertoo.
Tyypillisiä ongelmia ovat erilaiset traumaoireet, raskaudenaikainen tai -jälkeinen masennus, ahdistuneisuus, kaksisuuntainen mielialahäiriö ja lapsivuodepsykoosi. Potilaina on myös vauvan menettäneitä ja vakavasti sairaiden vauvojen vanhempia.
Olennaista on saada oikeaa hoitoa oikeaan aikaan. Näin ennaltaehkäistään mielenterveyttä kuormittavien tapahtumien pitkäaikaisseurauksia.
– Maailmalla on jo perustettu perinataalipsykiatrisia poliklinikoita ja psykiatrisia äiti-vauva-sairaalaosastoja ja päiväsairaalayksiköitä. Ne olisivat tarpeen myös Suomessa, Pietikäinen sanoo.
Mitä pätevyyden suorittaminen vaatii?
Perinataalisen mielenterveystyön erityispätevyys täydentää osaamista naistentautien ja synnytysten, psykiatrian, lastenpsykiatrian, lastentautien, terveydenhuollon ja yleislääketieteen erikoisaloilla. Ohjelmaan hakeutuvalta ei kuitenkaan edellytetä erikoislääkäritutkintoa, vaan myös esimerkiksi terveyskeskuslääkärit voivat ilmoittautua mukaan.
Erityispätevyyden suorittaminen edellyttää vähintään kahden vuoden pituista työskentelyä lääkärinä palvelujärjestelmän eri tasoilla soveltuvissa palveluyksiköissä. Palveluajasta ainakin vuosi tulee työskennellä vähintään kuuden kuukauden jaksoina kahdella eri tasolla tai erikoisalalla tehtävissä, joissa hoidetaan perinataaliajan mielenterveysongelmia moniammatillisissa työryhmissä.
Perehtyneisyys erityispätevyyden muille osaamisalueille osoitetaan portfoliossa. Pätevöitymisen kokonaisuus rakennetaan yksilöllisesti perustuen kouluttautujan pohjakoulutukseen, aiempaan työkokemukseen ja muuhun osaamiseen.
Teoreettista kurssimuotoista koulutusta vähintään 80 tuntia. Sen tulee kattaa monipuolisesti erityispätevyyden kaikkia osaamisalueita.
Ohjelmassa on siirtymäaika 15.5.2027 saakka. Tuona aikana erityispätevyys voidaan myöntää lääkärille, jonka arvioidaan jo aiemmin hankkineen käytännön kokemusta ja koulutusta riittävästi. Erityispätevyyden suorittaneiden toivotaan jatkossa osallistuvan mentoreina uusien suorittajien kouluttamiseen ja ohjaamiseen.
Lisätietoa on Lääkäriliiton ja Suomen perinataalimielenterveys ry:n verkkosivuilla.
