Sosiaali- ja terveysministeriön tuoreen selvityksen mukaan kirjaamiseen menee merkittävä osuus lääkärien työajasta päivittäin, keskimäärin 3 tuntia ja 16 minuuttia. (1)

Noin puolet kyselyyn vastanneista kokee kirjaamismäärän kasvaneen merkittävästi viime vuosina. Tähän vaikuttanee Kanta-palvelut, koska potilasasiakirjamerkintöjä käytetään nyt myös viestimiseen potilaalle ja lääketieteellistä kirjausta pitää avata potilaalle ymmärrettävään muotoon. Terveydenhuollon muistutukset ja kantelut ovat lisääntyneet viime vuosina ja myös tämän vuoksi lääkärit kirjaavat entistä tarkemmin.

STM:n selvityksen mukaan kirjattavien tietojen runsas määrä ja tietojärjestelmien käytettävyys ovat suurimmat kirjaamista haastavat tekijät. Toisaalta kirjaamisen kasvaneesta kuormittavuudesta ja siihen kuluvasta ajasta huolimatta sen tärkeys asiakas- ja potilastyön kannalta tunnistetaan laajasti.

Työpaikallani Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on mahdollisuus käyttää tekoälyä kirjaamisen apuna. Tekoäly tallentaa tilapäisesti koko keskustelun ja regeneroi siitä potilasasiakirjamerkinnän sekä tarjoaa tekstin perusteella sopivia diagnoosikoodeja.

Osa lääkäreistä kokee sen helpottavan työtä, muttei merkittävästi nopeuttavan työtä. Eniten tekoälystä ovat hyötyneet ne lääkärit, joiden äidinkieli ei ole suomi. Tekoälyavusteinen kirjaaminen on vielä keskeneräinen ja vaatii paljon kehittämistä.

Tekoälyn tuottama potilasasiakirjamerkintä on liian kertomuksellinen. Siitä puuttuu lääkärien yleisesti kirjauksissa käyttämä järjestys, miten asiat kerrotaan potilasasiakirjamerkinnässä. Tällaisesta tekstistä lääkäri myöhemmin löytää nopealla silmäyksellä tarvitsemansa tiedon. Yleislääkärin vastaanotolla käsitellään usein montaa eri asiaa. Tekoäly yleensä kirjaa jotakin kaikista näistä asioista, mutta välillä se jättää oleellisia asioita kirjaamatta. Sen kirjaukseen ei voi luottaa.

Lisäksi tekoäly painottaa eri asioita kuin lääkäri kirjatessaan asioista. Lääkäri haluaisi kirjata tarkemmin polven vammamekanismista, mutta tekoäly saattaa kirjata laajasti vatsaoireista, joista potilas kertoi pitkään, mutta jotka lääkärin mielestä ovat samaa vanhaa IBS oirehdintaa kuin ennenkin.

Lisäksi tekoäly hallusinoi. Se saattaa yhdistää asioita, jotka eivät kuulu yhteen. Esimerkiksi, kun potilas kertoo olevansa yrittäjä ja kuntouttavansa polveaan kuntosalilla, tekoäly yhdistää nämä ja kirjaa potilaan olevan kuntosaliyrittäjä.

Haasteista huolimatta uskon tekoälyn tulevaisuudessa auttavan lääkäreitä työssään. Kehittämällä siitä tulee hyvä renki, mutta isännäksi sitä ei saa päästää.

Toivoisin tulevaisuudessa tekoälyn kirjaavan rakenteisesti ja luotettavasti kaikista keskustelluista asioista yhtä paljon. Lääkärin on helpompi ottaa valmiista kirjauksesta pois ylimääräiset tekstit kuin muistella vastaanoton jälkeen, että jäikö tekstistä puuttumaan jotain oleellista.

Tekoäly voisi toimia myös parempana hakukoneena sanahaun sijaan potilasasiakirjamerkinnöistä tietoja haettaessa. ChatGPT:n tapaan tekoälyä voisi käyttää tiedon louhintaan potilaan sairauskertomusmerkinnöistä.

Tekoäly voisi koota tiiviin yhteenvedon potilaan sairauksista, tehdyistä tutkimuksista ja leikkauksista. Tämä olisi silmäiltävissä läpi murto-osassa siitä ajasta, joka lääkärillä menee nyt potilasasiakirjamerkintöjen selailuun.