Apua, yt:t tulossa!

Mitä lääkärin on hyvä tietää yt-neuvotteluista?

Yt-neuvotteluilla on paha maine. Mutta mistä yt-neuvotteluissa oikeastaan on kyse?

Kuntia ja hyvinvointialueita koskevan yhteistoimintalain mukaan työnantajan on neuvoteltava työntekijöihinsä vaikuttavista muutoksista etukäteen heidän kanssaan. Yhteistoiminta- eli yt-neuvottelut on järjestettävä, jos suunnitellut muutokset vaikuttavat olennaisesti palvelussuhteessa olevien asemaan.

Muutokset voivat koskea esimerkiksi työ- tai virkatehtäviä, töiden järjestelyjä, siirtoja tehtävistä toisiin tai säännöllisen työajan järjestelyjä. Neuvottelut voivat päätyä myös irtisanomisiin tai lomautuksiin.

Yt-neuvottelujen osapuolia ovat työnantaja ja henkilöstö. Työnantajan edustajina voivat toimia esimerkiksi henkilöstöhallinnon edustajat. Henkilöstöä edustaa yleensä luottamusmies.

Vaihtoehtoja saa tuoda esille

Hyvinvointialueet ovat taloudellisissa vaikeuksissa. Lähes kaikki alueet ovat joutuneet tai joutumassa yt-neuvotteluihin.

– Minua harmittaa, että työnantajat ja työntekijät eivät luota yt-lakiin. Jos yt-neuvottelut käydään lain tarkoittamalla tavalla eli tietoja jakaen, keskustellen ja vaihtoehtoja punniten, onnistutaan yhdessä löytämään keinot, joilla vastataan akuutteihin haasteisiin, sanoo Lääkäriliiton neuvottelupäällikkö Anna Zibellini .

Kun työnantaja on tehnyt päätöksen yt-neuvottelujen käynnistämisestä, on työntekijöille annettava ilmoitus, josta ilmenevät suunniteltujen muutosten perusteet ja vaikutukset, kuten tietoa taloudellisista syistä ja suunnitelluista toimenpiteistä.

Kun neuvottelut alkavat, on luottamusmiehillä paikka loistaa.

– Luottamusmiehet voivat kyseenalaista neuvottelujen perusteita ja vaatia lisätietoa. He voivat myös tuoda esille vaihtoehtoja irtisanomisille tai palvelujen supistamisille, Zibellini kertoo.

Miten työntekijän kannattaa valmistautua?

Paras tapa valmistautua yt-neuvotteluihin ennakolta on kuulua liittoon ja varmistaa, että on työttömyyskassan jäsen.

Neuvottelujen aikana työntekijän kannattaa olla aktiivinen, osallistua keskustelutilaisuuksiin, ja kertoa luottamusmiehille mielipiteitään.

Työntekijät kokevat usein, että yt-neuvotteluja verhoaa salaisuuden ilmapiiri. Tämä ei Zibellinin mukaan ole yt-lain hengen mukaista.

– Yt-neuvotteluissa tulee noudattaa julkisuuslakia. Neuvottelujen pöytäkirjat ovat julkisia, ellei ole perusteita salaiseksi julistamiselle. Poikkeukset koskevat esimerkiksi liikesalaisuuksia.

Zibellinin mielestä hyvä tapa olisi laittaa yt-neuvottelujen pöytäkirjat intraan, josta kaikki työntekijät voisivat käydä ne lukemassa. Jos näin ei tehdä, työntekijä voi pyytää työnantajalta pöytäkirjoja nähtäväksi.

Päätöksen voi kyseenalaistaa

Yt-neuvottelujen on kestettävä vähintään kuusi viikkoa. Viimeisellä tapaamiskerralla työnantajan ja työntekijöiden edustajien on pyrittävä pääsemään yksimielisyyteen. Usein osapuolet kuitenkin jäävät erimielisiksi.

– Kun neuvottelut ovat päättyneet, työnantaja tekee päätöksen. Työntekijä voi aina kyseenalaista sen. Onko minua kohdeltu oikeudenmukaisesti? Onko menetelty oikein? Koko neuvotteluprosessinkin voi riitauttaa, jos kokee, että kyseessä ovat olleet vain näennäisneuvottelut, Zibellini sanoo.

Jos työntekijä päättää riitauttaa oman irtisanomisensa, hänen kannattaa ottaa yhteyttä liiton lakimiehiin.

– Jos riitauttaa tuotannollis-taloudellisin syihin pohjautuvan irtisanomisen, tutkimme samalla, onko yt-lakia noudatettu. On työnantajan velvollisuus huolehtia yt-lain noudattamisesta neuvottelujen aikana ja niiden jälkeen, Zibellini korostaa.

Lue lisää: Mitä mieltä Lääkäriliitto on yt-aallosta?