Alueellinen vaikuttaminen on tärkeää ja sen aika on nyt
Olkaa jäsenet aktiivisia ja nostakaa tärkeitä asioita esiin, kirjoittaa Seija Vento.
Suomen Lääkäriliiton strategiaryhmässä vuonna 2010 tuli esiin voimakas tarve hajauttaa Lääkäriliiton toimintaa Helsingin ulkopuolelle. Toinen iso tarve oli saada jäsenistöä mukaan valmisteluun laajemmin ja tuoda liiton toiminta lähemmäs jäsentä. Liiton tulee toimia vaikutusvaltaisesti myös alueellisesti, jotta sen näkemykset saataisiin paremmin kunta- ja aluetason päättäjien tietoon. Samoin alueelliset näkökulmat halutaan paremmin näkyviin valtakunnantasolle.
Piiriylilääkärijärjestelmä luotiin Lääkäriliiton strategiaa tukemaan ja se on toiminut vuodesta 2011 lähtien. Lääkäriliiton hallitus nimitti ensimmäiset viisi osa-aikaista piiriylilääkäriä tehtäväänsä viidelle erityisvastuu (erva) alueelle. Hallitus määritti tehtävänkuvan seuraavan kaltaiseksi:
1) Vastuu valiokuntien toiminnan käytännön koordinoinnista ja päätösten toimeenpanosta.
2) Kumppanuusaseman luominen alueellisesti kuntapäättäjiin ja perusterveydenhuollon yksiköiden johtoon, sairaanhoitopiirien johtoon, ERVA-alueen toimijoihin, yliopistoon, terveyspoliittisiin ja –hallinnollisiin hankkeisiin, yksityisiin lääkärikeskuksiin ja vuokralääkäriyrityksiin sekä muihin lääkärijärjestöihin.
3) Vastuu tiedonkulusta toisaalta alueelta liittoon ja toisinpäin.
4) Lääkäriliiton kasvot alueella.
Sote-uudistuksen vaikutus tulee näkymään alueellisessa toiminnassa ja myös piiriylilääkärin toiminnassa. Uusi valtuuskunta on tuoreeltaan hyväksynyt strategiapäivityksen, joka linjaa painopisteitä uudella tavalla. Hallitus on vahvasti uudistunut ja Lääkäriliitolle on valittu uusi toiminnanjohtaja. Myös valiokunnat uudistuvat ja aloittavat kolmevuotiskautensa nyt alkuvuodesta.
Koronan aiheuttamien muutosten lisäksi tapahtuu lääkäreiden työympäristössä paljon. Kunnallinen Lääkärien virkaehtosopimus on päättymässä ja neuvottelut ovat edessä ja valmistelutyö alkanut. Erilaisia pilotteja työaikaan ja päivystykseen ja palkkaukseen liittyen on tehty. Työn tekeminenkin on muuttunut erilaiseksi. Varsinkin perusterveydenhuollossa on vahvasti menty etävastaanottoon niin julkisessa kuin yksityispuolellakin. Päivystyspisteet ovat vähentyneet ja päivystykset ovat muuttuneet entistä raskaimmiksi. Erikoislääkärikoulutus-uudistuksessa on siirrytty aikaperustaisuudesta osaamisperustaisuuteen ja lisäksi on tullut uusi valintamenettely.
Apotti otettiin käyttöön HUS: n Peijaksen sairaalassa marraskuussa 2018 ja sen jälkeen sen käyttö on laajentunut asteittain Uudenmaan alueella. Apotti on osoittautunut kankeaksi järjestelmäksi ja edelleen tulee ongelmia eteen niin kliinisessä työssä kuin esim. raporttien saamisessa. Niin hyviä kuin huonoja kokemuksia on eri sairauskertomusjärjestelmistä saatu myös muualta päin Suomea.
On erittäin tärkeää, että näistä asioista on käyty valiokunnissa vilkasta keskustelua. Joitakin asioita on viety eteenpäin Lääkäriliiton jaoksiin ja sen kautta hallitukselle. Myös jaokset ovat antaneet tehtäviä valiokunnille. Tällaisia ovat olleet esim. tulevaisuuden sote-keskus lääkärin työn näkökulmasta- edunvalvonnalliset huomiot keskiössä, tutkimustyön palkkaus, ammatillisen kehittymisen/alueellisen tilanteen näkemykset ”Suositus täydennyskoulutuksesta” -päivityksessä.
Olkaa jäsenet aktiivisia ja nostakaa tärkeitä asioita esiin. Pyrimme vaikuttamaan pienistä asioista aina valtakunnan politiikkaan asti. Uudet valiokuntalaiset tuokaa viestiä kentältä valiokuntakokouksiimme ja sitä kautta liittoon. Myös luottamusmiehiin kannattaa olla yhteydessä sekä meihin piiriylilääkäreihin. Uusi mielenkiintoinen kolmevuotinen valiokuntakausi on alkamassa. Otetaan se mahdollisuutena. Vaikuttamisen paikka on nyt.
