Muuttuuko prostatahyperplasian hoito?

Prostatahyperplasian perinteinen hoito on leikkaus. Nykyisin 90-95 % kaikista eturauhasleikkauksista tehdään virtsaputken kautta ja vain suurimmat adenoomat poistetaan avoimessa leikkauksessa. Molemmilla tavoilla eturauhasleikkaus on osaavissa käsissä turvallinen toimenpide ja vaikeita komplikaatioita syntyy vähän. Viime vuosina on pyritty kehittämään leikkausta korvaavia, sekä lääkkeellisiä että muita hoitomuotoja. Näille hoitomuodoille on varmaankin tulevaisuudessa oma käyttöalueensa lieväoireisten potilaiden hoidossa ja leikkauksen vaihtoehtona potilaille, joita ei jostakin syystä voida leikata. Vaihtoehtoisiin hoitokokeiluihin tulee suhtautua ennakkoluulottomasti, mutta niiden teho on syytä selvittää kontrolloiduissa tutkimuksissa. Toistaiseksi ei ole ilmaantunut mitään, mikä horjuttaisi perinteisen leikkauksen asemaa prostatahyperplasian tehokkaimpana hoitokeinona. Niin hyvän tehon saavuttaminen ei kuitenkaan aina ole edes tarpeellista: useimmat potilaat ovat tyytyväisiä, jos oireellinen prostatismi lääkkeellä tai muulla tavoin saadaan oireettomaksi tai vähäoireiseksi.

Matti Kontturi

Eturauhasleikkaus hyödytti seurantaa enemmän

Eturauhassyövän leikkaushoitoa arvioitaessa tärkeintä on pohtia potilaan biologista ikää, ei kalenteri-ikää, sanoo seurantatutkimukseen osallistunut professori Mirja Ruutu.

Prostatektomiassa kannattaa varautua nivustyrän korjaukseen

Suurentuneen eturauhasen virtsankululle aiheuttaman esteen ja vatsaontelon seinämän tyrien välinen yhteys on vanhastaan tuttu asia. Tuoreessa puertoricolaistutkimuksessa selviteltiin nivustyrän löytymistä enteileviä merkkejä radikaaliin prostatektomiaan tulevilta potilailta. Keskivaikeista tai vaikeista virtsaamisvaivoista kärsineillä nivustyrän todennäköisyys oli viisinkertainen vähäoireisten potilaiden tyrälukuun verrattuna.

Ossi Lindell

Lyheneekö penis prostatektomian seurauksena?

Peniksen lyheneminen on virtsankarkailun ja erektio-ongelmien ohella huolen aiheena monella radikaalin prostatektomian läpikäyneellä. Sen toteaminen saattaa olla ikävä isku potilaan itsetunnolle. Ryhmä japanilaistutkijoita Kanazawan yliopistoklinikalta selvitteli magneettikuvauksen avulla prostatektomian aiheuttamia lantion alueen anatomisia muutoksia, joiden seurauksena penis saattaisi lyhentyä.

Ossi Lindell

Proteiinit paljastivat uusia eturauhassyövän mekanismeja

Uudet tautimekanismit paljastuivat proteiiniprofiloinnin avulla. Samalla löydettiin mahdollisia uusia biomarkkereita.

Hertta Vierula

Milloin prostatahyperplasiaa on syytä hoitaa?

Eturauhasen liikakasvun tuomat ongelmat yleistyvät väestön ikääntymisen myötä. Eturauhasleikkaukset alkavat olla länsimaissa yleisimpiä miehille tehtäviä kirurgisia toimenpiteitä. Prostatahyperplasian hoidon aiheita ja valintaa on syytä pohtia entistä tarkemmin jo taloudellisistakin syistä, mutta myös siksi, että potilaat eivät suinkaan aina ole olleet tyytyväisiä tulokseen. Prostatahyperplasian hoito on ehdottomasti aiheellinen, jos sairaus on aiheuttanut rakkoon tai ylempiin virtsateihin tiettyjä muutoksia, mutta valtaosalla potilaista hoitoratkaisu on tehtävä lievempien oireiden ja potilaalle niistä koituvien haittojen perusteella. Potilaan mielipiteellä on tällöin ratkaiseva merkitys.

Matti Kontturi

Prostatahyperplasian lääkehoito

Lääkehoito on yksi prostatahyperplasian hoitovaihtoehto silloin, kun potilaan ongelmana ovat häiritsevät oireet eikä sairaus ole aiheuttanut komplikaatioita. Kliinisessä käytössä on tällä hetkellä sekä eturauhassuurentuman dynaamiseen että staattiseen komponenttiin vaikuttavia lääkkeitä. Edelliseen ryhmään kuuluvat alfa1-adrenergisten reseptorien salpaajat ja jälkimmäiseen miessukupuolihormoni-vaikutusta estävät lääkkeet, joista uusin ja vähiten sivuvaikutuksia aiheuttava on 5alfa-reduktaasin estäjä finasteridi. Ennen kuin prostatahyperplasiaa ryhdytään hoitamaan lääkityksellä, on varmistettava, ettei virtsaamishäiriölle ole mitään muuta syytä. Teholtaan lääkehoito ei ole yhtä hyvä kuin kirurginen hoito.

Teuvo Tammela

Mannitoli ja munuaiset - onko lääkevanhus jo aikansa elänyt?

Mannitolia on vuosikymmenien ajan käytetty munuaisten vajaatoiminnassa ja munuaisten suojana erilaisissa vauriolle altistavissa tilanteissa. Tärkeä käyttöaihe on myös kohonneen aivo- ja silmänsisäisen paineen alentaminen. Teoreettisista eduista, positiivisista kokeellisista tuloksista ja pitkäaikaisesta käytöstä huolimatta mannitolin kliinisestä tehosta munuaisia suojaavana tai niiden toimintaa korjaavana lääkkeenä ei ole saatu vakuuttavaa näyttöä muusta kuin munuaisensiirroista. Mannitoli voi itsekin aiheuttaa akuutin munuaisvaurion, jos sitä käytetään varomattomasti liian suurin annoksin.

Mirja-Liisa Aitio