Arkkiatrin arvonimi ja Suomen arkkiatrit

Suomi on tiettävästi ainoa maa, jossa lääkärille nykyään myönnetään arkkiatrin (aikaisemmin myös arkiaatteri tai arkkiateri) arvonimi. Itsenäisyyden aikana vallinneen käytännön mukaisesti se on ollut samanaikaisesti vain yhdellä henkilöllä. Viimeksi arkkiatrin arvonimi oli neljän vuosikymmenen ajan tammikuussa 1992 edesmenneellä Arvo Ylpöllä (1887-1992), jolle se oli myönnetty vuonna 1952.

Arno Forsius

Ensivierailu Afganistanin sissialueelle

Talvella 1991 Afganistania koetteli - jatkuvan sisällissodan ohella - 30 vuoteen ankarin ja pitkällisin lumisade, helmikuun alussa maanjäristys, jollaista ei ole ollut 15 vuoteen ja kaiken päälle pahimmat tulvat miesmuistiin. Alavimmilla alueilla nimittäin satoi vettä, kun korkeammalla satoi lunta. Sitten vuoriston lumet alkoivat sulaa ja sulamisvesi kohotti ennestään tulvivien jokien pintaa.

LÄKEMEDEL FÖR EUROPA

Debatten hos oss om för- och nackdelarna med ett eventuellt medlemskap i den Europeiska gemen-skapen (EG) har i endast ringa grad berört medicinska frågor. Läkemedelsindustrin i Norden, och speciellt i Finland, hoppas emellertid på de förbättringar en framtida alleuropeisk marknad skulle föra med sig. Främst gäller detta registreringen av nya läkemedel som i EG kommer att bli både snabbare, smidigare och sannolikt också billigare än vad den är hos oss i dag. I Finland har man redan slagit ihop de forna små och medelstora läkemedelsfabrikerna till endast två koncerner som sinsemellan har en rätt klar arbetsfördelning. Dessutom har de inhemska och de utländska tillverkarna gått samman i en nybildad intresseorganisation, Läkemedelsindustriförbundet. Denna stärkning av positionerna för den finländska medicinindustrin är nödvändig, för möjligheten att utländska storföretag tar över både produktion och marknad är ett reellt hot.

Redaktör Svante Stenman

INFLAATIO SYÖ ANSIOIDEN NOUSUN

Jo kahtena peräkkäisenä vuonna inflaatio on Yhdysvalloissa syö-nyt lääkärinpalkkioiden nousun. Vuonna 1989 lääkärien tulot kasvoivat 4,2 %, mutta inflaatio oli 4,8 %. Vastikään valmistuneet tilastot vuodelta 1990 osoittavat lääkärien tulojen 4 %:n kasvun kääntyneen 1,3 %:n laskuksi, sillä inflaatio oli 5,3 %. Linja on sama muillakin aloilla, sillä kaikkien palkkojen keskimääräinen nousu oli 4 %.

Toimittanut Tuula Fabrizio

Luovan lääkärin seitsemät teesit

Ilkeämielet väittävät, että luova lääkäri (LL) luo potilaansa haudan umpeen nopeammin kuin omat haavansa tai suunsa. Mahtanevatko tietää, ettei edes LL ole oman elämänsä eikä kuolemansa herra.

Hammaslääkärikoulutuksen alkuvaiheet Helsingin yliopistossa

Helsingin yliopiston hammaslääketieteen opetus on joutunut lakkautusuhan alaiseksi juuri samanaikaisesti, jolloin toiminta on saavuttanut 100 vuoden iän. Nykyään hammaslääketieteen opetusta antavat myös Turun, Kuopion ja Oulun yliopistot.

Arno Forsius

IN MEMORIAM Markku Tapani Nieminen 12.4.1953 - 25.11.1991

Markku Nieminen syntyi Saaren kunnassa ja kirjoitti ylioppilaaksi Parikkalasta v. 1974. Lääketieteen lisensiaatiksi Markku valmistui Helsingistä 1980. Jo opiskeluaikana näimme, kuinka Markku oli kiinnostunut monista asioista ja oli innokkaasti järjestämässä yhteisiä asioita. Muistamme Markun taikurina, joka oli saanut kokemusta ja näyttöä aina Suomen mestaruuskilpailuista alkaen. Lääketieteellinen terminologia oli hänelle tuttua jo alusta alkaen, voittihan hän terminologia cupin Ristiinassa kurssiltamme. Valokuvaus oli yksi Markun monista harrastuksista. Sen satoa saimme nähdä kurssilla mm. kurssin kuvamatrikkelin muodossa. Harrastus taiteisiin säilyi koko ajan Markun elämässä. Maalaamista hän harrasti vuosia ja omalla persoonallisella tyylillään ilahdutti ystäviään ja lähimmäisiään maalauksien kautta. Usein näissä näkyivät Markun syvät tunnot, ajatukset, pelot ja miksei myös haaveetkin. Musiikin merkitys korostui Markun elämässä viimeisten vuosien aikana. Kevyempi musiikki vaihtui klassiseen musiikkiin ja Markun viimeisinä elinaikoina hengellisen musiikin merkitys korostui. Kandivaiheesta alkaen Markku teki aktiivisesti työtä. Hän oli aina psykiatrisesti orientoitunut työhönsä. Kandi-aikoina hän työskenteli mm. Hesperian ja Nikkilän sairaaloissa. Markun moninaisuus sai kuitenkin hänet hakeutumaan yleislääkärin tehtäviin terveyskeskukseen. Jo alkuvaiheessa valmistuttuaan Markku harrasti akupunktiota. Markun innovatiivisuus sai aikaan laihdutukseen tarkoitetun kojeen, jonka vaikutus perustui akupunktuuriajatteluun. Allergologia oli myös pitkään Markun mielenkiinnon kohteena ja hän työskentelikin pariin otteeseen Allergiasairaalassa. Markulla oli myös aktiivinen yksityispraktikus ja viimeiset vuodet työssään hän toimi työterveyshuollossa. Markku eli taustalla. Hän ei korostanut itseään, eikä tuonut itseään liikaa esille. Hän oli kuitenkin verraton seuramies ystäväpiirissä, johon hän luotti. Aina valmis kuuntelemaan, ideoimaan ja myös tarvittaessa hulluttelemaan. Markku ei ollut keskusteluissaan rajoittunut, vaan pikemminkin aina uusia ulottuvuuksia ja haasteita esille ottava. Läheinen ihminen, perhe ja lapset merkitsivät Markulle paljon ja heitä hän aina puheissaan muisti ollessaan poissa. Vaimo, lapset, läheisimmät ja ystävät miettivät ja surevat Markun äkillistä poismenoa mutta meidän kaikkien on hyvä muistaa, että Markku on läsnä ja hänen elämänsä jatkuu meidän ajatuksissa ja muistoissa.

Heikki Rantanen Tapio Ropponen

Nimityksiä

Vakuutusosakeyhtiö Sammon yritysyksikön johtavaksi asiantuntijalääkäriksi on 1.1.92 nimitetty työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri Reijo Salonen. Kymen lääninhallituksen oikeuslääkärin virkaan LL Erkki Esko Olavi Tiainen 1.3.92 lähtien (hakijoita 2). Väestöliiton lapsettomuusklinikan apulaisylilääkäriksi LKT Rita Siegberg 1.1.94 lähtien (hakijoita 8). Väestöliiton Tampereen neuvolan lääketieteelliseksi johtajaksi on 1.2.92 nimitetty naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri LL Tiina Haavanto. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön (Jyväskylä) LIKES-tutkimuskeskuksen erikoislääkärin toimeen LL, yleislääketieteen erikoislääkäri Jouko Mölsä 1.1. 31.12.92, liikuntalääketieteen apulaislääkärin toimeen LL Pirjo Latikka 1.1.91 31.12.93 (hakijoita 4) ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) nuoremman tutkijan toimeen LL Arja Uusitalo. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, Kuopion terveydenhoitoaseman psykiatrin toimeen LL, psykiatri, psykoanalyytikko Juha Valtola 1.1.92 lähtien (hakijoita 2) ja Otaniemen terveydenhoitoaseman psykiatrin toimeen LL Marke Sundqvist 1.4.92 lähtien (hakijoita 6). Työterveyslaitoksen työlääketieteen osaston erikoislääkärin tehtäviin LL, iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Kyllikki Tarvainen 1.2.92 lähtien (hakijoita 2). Ikaalisten Kylpylän kuntoutuslääkärin toimeen LL Tuomo Niemistö 13.1.92 lähtien. Invalidisäätiön ortopedisen sairaalan ortopedian apulaislääkäriksi LL Sauli Varjonen 1.3.92 lähtien ja LL Satu Jokinen-Vuorivirta 21.4.92 lähtien (hakijoita 6). Savonlinnan Kylpylän kuntoutuslääkäriksi LL Tuula Korsikka (määräajaksi). Oulun Diakonissalaitoksen kuntoutusosaston osastonlääkärin virkaan LL Pekka Minkkinen 1.2.92 lähtien. Järvenpään sosiaalisairaalan ylilääkärin virkaan LL Pekka Samuli Heinälä 1.4.92 lähtien (hakijoita 2). Vammalan sairaalan osastonlääkärin virkaan (poliklinikka) LL Jukka Kallio 1.4.92 lähtien (hakijoita 3). Rauman aluesairaalan apulaislääkärin virkaan (naistent. ja synnytysosasto) LL Ahti Pekkola 6.11.91 lähtien (hakijoita 2). Etelä-Saimaan keskussairaalan apulaisylilääkärin virkaan (lastentaudit) LL Kaisa Pihlajamäki 1.2.92 lähtien. Kuopion yliopistollisen sairaalan apulaislääkärin virkaan (naistent. ja synnytysklinikka) LL Maija-Riitta Orden 1.4.92 31.3.94 (hakijoita 11). Malmin sairaalan anestesialääkärin virkaan LL Sirpa Lamminen 1.1.92 lähtien (hakijoita 6). Hyvinkään aluesairaalan osastonlääkäriksi (lastentautien yksikkö) LL, lastentautien erikoislääkäri Kirsti Sirkiä 21.4.92 lähtien (hakijoita 3). Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin kl, Paiholan sairaalan apulaisylilääkärin virkaan LL Anna-Liisa Hannula-Tukiainen 1.8.92 lähtien. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin kl, Tiurun sairaalan osastonlääkärin virkaan (keuhkosairaudet) LL Aija Putkonen 1.3. 30.11.92. Kuusankosken aluesairaalan ylilääkärin virkaan (synnytys- ja naistentautien os.) synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri Kari Sistonen 1.3.92 lähtien (hakijoita 5) ja osastonlääkärin virkaan (sisätautios.) sisätautien erikoislääkäri Martti Salminen 1.6.92 lähtien (hakijoita 2). Meltolan sairaalan anestesiologian ylilääkärin virkaan LL Hannu Tapani Heiska (hakijoita 3). Vaasan keskussairaalan apulaisylilääkärin virkaan (naistentaudit ja synnytysyksikkö) LKT Kalevi Käär (hakijoita 4), apulaisylilääkärin virkaan (lastentautien yksikkö) dos. Marja-Liisa Käär 1.9.92 lähtien (hakijoita 2) ja apulaislääkärin virkaan (sisätautien yksikkö) LL Jari Valovirta 1.1.92 31.12.94 (hakijoita 2). Länsi-Pohjan keskussairaalan kahteen osastonlääkärin virkaan (sisätaudit) LL Ulla Hattunen 1.2.92 lähtien ja LL Marjatta Viippola 1.1.92 lähtien, osastonlääkärin virkaan (lastentaudit) LL Pekka Jurvelin 1.2.92 lähtien (hakijoita 2), ylilääkärin virkaan (kirurgia) LL Juhani Ottelin 1.2.92 lähtien (hakijoita 2) ja apulaislääkärin virkaan (kirurgia) LL Outi Hirvasoja 1.2.92 31.1.94 (hakijoita 5). Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kl, Keskussairaalan reumatologian apulaislääkärin virkaan sisätautien erikoislääkäri Jari Ahonen 1.3.92 lähtien (hakijoita 3), sisätautien apulaislääkärin virkaan (varahenkilöstö) LL Esko Vänttinen 1.3.92 lähtien (hakijoita 5) ja lastentautien apulaislääkärin tp. virkaan (varahenkilöstö) LL Päivi Korhonen 1.3.92 lähtien (hakijoita 4). Turun yliopistollisen keskussairaalan apulaislääkärin virkaan (iho- ja sukupuolitautien klinikka) LT Saara Huovinen 1.5.92 lähtien (hakijoita 14), apulaislääkärin virkaan (sädehoitoklinikka) LL Sirkku Leskinen-Kallio 1.2.92 lähtien (hakijoita 5), apulaislääkärin virkaan (sädetutkimusyksikkö) LT Pekka Niemi 1.4.92 lähtien (hakijoita 12), erikoislääkärin virkaan (isotooppiyksikkö) dos. Arto Laihinen 1.2.92 lähtien (hakijoita 7), apulaislääkärin virkaan (isotooppitutkimukset) LL Juhani Knuuti 1.4.92 lähtien, erikoislääkärin (kliininen mikrobiologia) virkaan (keskuslaborat.kliin.mikrobiol.yks) dos. Olli Meurman (hakijoita 2) ja apulaislääkärin virkaan (keskuslaborat.kliin.neurofysiol.yks.) LL Hannu Mikola 21.2.92 lähtien. Porvoon aluesairaalan ja Porvoonseudun terveyskeskuksen määräaikaisen lääkärin virkoihin, yleislääketieteeseen erikoistumista varten LL Marja Saarinen, LL Jukka Putro, LL Jeff Westerlund ja LL Satu Viljaranta (hakijoita 9). Helsingin kaupungin terveysviraston Itäisen terveyskeskuksen yleislääketieteen erikoistumisvirkaan LL Jukka Pellinen ja Läntisen terveyskeskuksen yleislääketieteen erikoitumisvirkaan LL Olli Kauhanen (hakijoita yhteensä 19). Pieksämäen seudun terveyskeskuslääkärin virkaan LL Mikko Korhonen (hakijoita 4). Mikkelin seudun terveyskeskuslääkärin virkaan LL Leena Satomaa 1.4.92 lähtien (hakijoita 4). Orimattilan seudun terveyskeskuslääkärin virkaan (avoterveydenhuolto) LL Päivi Järvenpää 1.2.92 lähtien (hakijoita 5). Salon seudun kansanterveystyön kl:n terveyskeskuslääkärin virkaan LL Kimmo Oksanen 1.3.92 28.2.94 (hakijoita 8). Lakeuden kansanterveystyön kl:n terveyskeskuslääkärin virkaan LL Simo Kynkäänniemi 1.2.92 lähtien (hakijoita 23). Kuhmon kaupungin terveyskeskuslääkärin virkaan LL Jutta Sikkinen 1.1.92 lähtien. Uudenkaupungin seudun terveyskeskuslääkärin viransijaisuuteen LL Pirkko Korsoff 7.1.92 lähtien. Laitilan-Pyhärannan kansanterveystyön kl:n työterveyslääkärin viransijaisuuteen LL Eeva Alarakkola 6.2.92 lähtien (hakijoita 4). Kemin terveyskeskuslääkärin virkoihin LL Päivi Köngäs-Saviaro 1.3.92 lähtien, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri Jukka Järvenpää 9.3.92 lähtien ja LL Sirpa Moilanen 1.4.92 lähtien (hakijoita 12). Harjavallan seudun kansanterveystyön kl:n kahteen terveyskeskuslääkärin virkaan LL Jari Sainio 5.2.92 lähtien ja LL Jyrki Rekola 10.8.92 lähtien (hakijoita 10). Lounais-Hämeen kansanterveystyön kl:n I terveyskeskuslääkärin virkaan LL Marjo Heikkilä 1.2.92 lähtien, IV terveyskeskuslääkärin virkaan LL Joachim Wenning 27.4.92 lähtien, VII terveyskeskuslääkärin virkaan LL Ilkka Kankaanpää, IX terveyskeskuslääkärin virkaan LL Liisa Alikärri ja X terveyskeskuslääkärin virkaan LL Jaakko Elonheimo. Kouvolan-Valkealan terveyskeskuksen kahteen apulaisylilääkärin virkaan LL Juha Laurikainen 1.2.92 lähtien ja LL Anna-Liisa Juola 17.2.92 lähtien ja kolmeen terveyskeskuslääkärin virkaan LL Hannele Karhu 1.9.92 lähtien, LL Pekka Tirkkonen 1.1.92 lähtien ja LL Mohammed Dajani 7.1.92 lähtien.

20.2.1992 Arvo Ylpön elämäntyö

Poikkeuksellisen korkean iän saavuttanut arkkiatrimme Arvo Ylppö kuoli 28. tammikuuta 1992. Jokainen meistä on tuntenut paitsi surua, varmasti myös kunnioittavan liikahduksen sielun syvimmissä tunnoissa suuren suomalaisen ihmisen ja lääkärin elämän päätyttyä. Tämän lehden ilmestyessä Arvo Ylppö on haudattu tahtonsa mukaisesti hiljaisuudessa.

Markku Äärimaa Taito Pekkarinen

20.3.1992 Kun tuote aiheuttaa syövän...

Elintarvike-, kuluttajansuoja-, tuoteturvallisuus- ja tuotevastuulaki velvoittavat elinkeinonharjoittajaa kertomaan kuluttajille tuotteen vaikutuksista. Tupakkayhtiöiden ei kuitenkaan tarvitse kertoa savukkeiden vaarallisuudesta mitään kuluttajalle. Tätä mieltä oli Helsingin raastuvanoikeus, joka antoi 6.2.92 päätöksensä tupakkaoikeudenkäynnissä.

Matti Rimpelä

20.3.1992 Vanhustenhuolto kokonaan terveyskeskusten vastuulle?

Vanhusten pitkäaikaishoito edellyttää hyvin toimivaa hoidon porrastusta. Porrastuksen toimimattomuuden seurauksena vanhusta hoidetaan tarkoitustaan vastaamattomalla hoitopaikalla, joka useimmiten tarkoittaa tarpeeseen nähden liian sairaalamaista ja samalla liian kallista hoitoa. Ongelma ei ole uusi, mutta vasta aivan viime aikoina siitä on keskusteltu julkisuudessa tavalla, joka voi ennakoida käytännön muutosten aikaansaamista.

Paavo Romppanen

20.3.1992 Reseptien kirjoittamisessa edelleen puutteita

Epäselvästi kirjoitetuista resepteistä on kirjoitettu hiljakkoin tässä lehdessä. Apteekkeihin toimitetuista lääkemääräyksistä noin yksi prosentti on siinä määrin epäselvällä käsiallalla kirjoitettu, että lääketurvallisuuden voidaan katsoa vaarantuneen. Epäselvästi kirjoitettu resepti aiheuttaa turhaa vaivaa potilaille ja työtä apteekeille.

Taito Pekkarinen

10.8.1992 Valtionosuusjärjestelmä muuttuu, miten käy potilaan?

Valtionosuusjärjestelmä muuttuu olennaisesti ensi vuoden alusta. Asiaan liittyvät lait ja lakimuutokset hyväksyttiin eduskunnassa kesäkuussa. Ensi vuoden alusta lähtien valtionosuudet tullaan suorittamaan mm. sosiaali- ja terveydenhuollon osalta suoraan peruskunnille laskennallisin perustein. Keskeisimmät valtionosuuden suuruuteen vaikuttavat tekijät ovat asukasluku ja ikärakenne. Myös kantokykyluokitus säilytetään osittain.

Santero Kujala

Opetus 2001 - lääke-tieteen perusopetuksen uudistus Oulun yliopistossa

Oulun yliopiston lastentautien klinikan opettajakunta on käsitellyt Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan perusopetusuudistusta Suomen Lääkärilehden sivuilla (SLL 4/92, s.324-325), mikä antaa meille hyvän mahdollisuuden valottaa opintouudistuksemme lähtökohtia ja perusperiaatteita. Samalla voimme korjata eräitä ilmeisiä väärinkäsityksiä, joita arvostettujen kollegojemme kirjoituksessa paljastuu.

Vastine amalgaami-kommenttiin

Saamani nimettömän kommentin vuoksi, jossa esittämäni noin 50 % elohopeapitoisuus hammasamalgaameissa todistettiin virheelliseksi arvovaltaisen The Lancet lehden Feb 15, 1992 sivulla 419 olleen Annette Tuffs:n artikkelin tietoihin viitaten, voin tyydytyksellä todeta, että sekä Tuffs:n että kommentaattorin tiedot osoittavat Lääkärilehden 5/92 kirjoitukseni tarpeellisuuden.

Toimittanut Timo Klaukka

Tärkeä korjaus eteisvärinäreferaattiin

Tämän vuoden ensimmäisessä Lääkärilehden numerossa (Suom Lääkäril 1992;47:48) referoin eteisvärinän emboliaprofylaksiaa selvittänyttä laajaa tutkimusta, jossa verrattiin asetyylisalisyylihapon ja varfariinin tehoa. Vaikka loppupäätelmä on edelleen tosi - kaikki eteisvärinäpotilaat tulee hoitaa joko varfariinilla tai ASAlla - oli referaatissa paha virhe, johon kiinnitti huomionsa kollega Kari Aho Jorvin sairaalasta. Lämmin kiitokseni hänelle huomautuksesta!

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

ASA:n oikea ehkäisyannos

TIA-potilaiden hoitaminen ilman asetyylisalisyylihappoa alkaa olla taitovirhe, ellei potilas sitten käytä "veristä" antikoagulaatiota. Runsaat 10 vuotta sittenhan osoitettiin, että ASA annoksella 300-1 500 mg vuorokaudessa vähentää TIA-potilaiden aivo- ja koronaaritrombooseja 20-25 %. Annossuositukseksi on pitkään esitetty tuota 300 mg x 1, mutta teoreettisin perustein on arveltu, että jopa 30 mg tepsii ja vieläpä paremmin koska suuremmat ASA-annokset inhiboivat myös prostasykliinin tuotantoa, aineen joka itsessään on verihiutaleiden kokkaroitumista estävä. Kuitenkin 30 mg:lla saadaan tromboksaani A2:n tuotanto täydellisesti estetyksi, mikä on toivottavaa veritulppien ehkäisyssä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Artemeter - uusi malarialääke

Malaria on yksi ihmiskunnan tappajista. Erityisesti falsiparum-malaria tappaa lapsia tropiikin maissa. Lisäksi malariaplasmoidi kehittää varsin nopeasti resistenttejä muotoja; siksi vanha kunnon klorokiini ei enää ole tehokas kuin tietyillä alueilla. Malarialääkkeiden valikoima on suppea - aivan toista luokkaa kuin bakteerilääkkeiden, ja uudet tulokkaat ovat enemmän kuin tervetulleita.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Stressi ja infektiot

Viime vuosina on julkaistu useita tutkimuksia, joiden mukaan stressitilanteet herkistävät infektioille. Tiedetään, että psyykkinen stressi joko ennen tartuntaa tai tartunnan jälkeen altistaa useiden eri mikrobien aiheuttamille infektioille. Eläinkokeet ja myös ihmisillä tehdyt kokeet vahvistavat stressin osuuden sairastumisessa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Osteoporoosin ehkäisy

Osteoporoosi altistaa naiset etenkin menopaussin jälkeen luunmurtumille. Sen ehkäisyyn suositellaan liikuntaa, kalsiumia ja estrogeenia. Australialaistutkimuksessa seurattiin kolmea ryhmää, joissa yhteensä 120 postmenopaussi-ikäistä naista hoidettiin joko pelkästään liikunnalla, liikunnalla ja kalsiumilla tai liikunnalla ja progestiini-estrogeeniyhdistelmällä. Liikunta käsitti viikoittain lääkintävoimistelijan johtaman tunnin mittaisen aerobicjumpan sekä kaksi puolen tunnin kävelyä. Seuranta-aika oli kaksi vuotta, ja sen aikana mitattiin toistuvasti mm. kyynärvarren luiden tiheys.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors