Rationalisoitu tk-päivystys

Oulun ympäristökuntien lääkäripäivystyksen rationalisointi on alkanut paljon ennen viimevuotisen KT:n työryhmäraportin ilmestymistä. Rationalisoinnin siemen taisi tulla kylvetyksi ihan vahingossa, kun vastaperustetun Ii-Kiiminki-alueen kansanterveystyön kuntainliiton virka-ajan jälkeinen päivystystoiminta keskitettiin kuntainliiton ulkopuolelle Oulun Diakonissalaitokselle 10.1.77. Ii-Kiiminki-alueen kansanterveystyön kuntainliittoon kuuluvat Haukipudas, Ii, Kiiminki, Yli-Ii ja Ylikiiminki. Vihiluodon tk. Hailuoto, Kempele ja Oulunsalo, tuli mukaan päivystysyhteistyöhön seuraavana vuonna. Päivystysalue laajeni edelleen vuonna 1990, kun Lakeuden ktt:n kl liittyi yhteispäivystykseen. Lakeuden tk:n kunnat ovat Liminka, Lumijoki, Temmes, Tyrnävä ja Rantsila. Tuoreimmat tulokkaat tämän vuoden alusta ovat Muhos, Utajärvi ja Vaala, mutta niidenkin kanssa oli ollut alustavia neuvonpitoja ennen KT:n raportin julkaisua.

Olenko vapaa ihminen vaiko ammattiliittojen orja?

Lääketiedettä opiskeleva poikani tarvitsee opiskeluunsa kahden kuukauden sairaalaharjoittelua. Paikkakunnalla, missä toimin vt. terveyskeskuslääkärinä, ensi heinä-elokuussa tarvittaisiin myöskin sairaalassa loma-apulaisia. Tarjosin kunnalle sellaista mahdollisuutta, että omasta palkastani vähennettäisiin se palkka, mitä pojalleni maksettaisiin, jos hän saisi terveyskeskuksesta opiskeluunsa tarvittavan harjoittelupaikan sairaala-apulaisena.

Lääkärityöttömyys - harhaako?

Suomessa on kuulemma noin 100 työtöntä lääkäriä tällä hetkellä. Työnantajani ei voi työllistää heitä kaikkia, mutta kolmelle lääkärille voisimme tarjota työtä mielenterveystoimistossa vähintään puoleksi vuodeksi. Edullisia pienehköjä työsuhdeasuntoja löytyy myös. Palkka on kilpailukykyinen. Lääkäriltä ei vaadita sen kummempia ominaisuuksia kuin keltä tahansa lääkäriltä: ihmisen kohtaamista ihmisenä eikä kävelevänä tautina.

HBV-rokotus ja HIV-vasta-aineet

WHO on päättänyt liittää hepatiitti B -virusrokotteen (HBV) kaikissa maissa lasten rokotusohjelmiin vuonna 1997. Tämä saattaa aiheuttaa lisäkustannuksia HIV-testauksessa, jos on luottamista kalifornialaisten tutkijoiden mielenkiintoiseen tapausselostukseen.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Non A-non B -hepatiitti voi kuitenkin olla B-hepatiitti

C-hepatiitin ei ole todettu olevan fulminantin non A-non B -hepatiitin (NANBH) aiheuttaja. Yhdysvaltalainen tutkijaryhmä lähti siksi selvittämään fulminantin hepatiitin etiologiaa tarkemmin. Avuksi otettiin jälleen PCR-menetelmät. He tutkivat 26 maksansiirtoon otettua potilasta. Potilaiden maksanäytteistä haettiin hepatiitti B -viruksen (HBV) pinta- ja ydinrakenteita koodaavia DNA-sekvenssejä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Sarkoidoosi on kuin onkin mykobakteeritauti

Sarkoidoosia on aina epäilty tuberkuloottiseksi taudiksi. Sitovaa mikrobiologista näyttöä asialle ei kuitenkaan ole saatu. Huhtikuun 25. päivän Lancetissa esitellään kaksikin tutkimusta, joissa molemmissa osoitettiin sarkoidoosipotilaan näytteistä mykobakteerien genomisia rakenteita.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

p53-geenin puute ei estä normaalia kehitystä mutta altistaa syövälle

Mutaatiot p53-geenissä ovat yleisimmin todettu perimään liittyvä poikkeama ihmisen syöpäkasvaimissa. Tämän geenin alleelipuutoksia tai mutaatioita on havaittu lähes kaikissa tavallisissa syöpätyypeissä, ja niitä esiintyy myös perinnöllisessä syöpäsukuoireyhtymässä, LiFraumeni-syndroomassa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Peroraalinen kortisoni vaaraksi optikusneuriitissa

Optikusneuriitti liittyy joko MS-tautiin tai ilmenee itsenäisenä äkillisenä näön heikkenemisenä, joka saattaa sekin olla abortiivinen MS:n tautimuoto. Optikusneuriittia hoidetaan perinteisesti steroideilla joko suun kautta, suonensisäisesti tai paikallisesti retrobulbaarisesti.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Kolonpolypoosille käypä konservatiivinen hoito?

Paksunsuolen polypoosia on hajaraporttien mukaan hoidettu jo pian 10 vuoden ajan prostaglandiininestäjillä. Kokeellisesti tiedetään, että polyyppien solujen seinämässä on poikkeavan runsaasti arakidonihappoa, ja on arveltu, että polyyppien kasvussa prosta- glandiineilla olisi siten säätelyfunktio.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Lääketieteen optiset tietolähteet yhteiskäyttöön

Tiedonhankinta muuttuu. Elektronisen tiedonsiirron ja -tallennuksen seurauksena lääketieteen tietämys on yhä nopeammin ja tehokkaammin globaalisti käytettävissä. Työpöydällä olevan mikrotietokoneen ruudulta voi avata ikkunan maailmalle, tietoavaruuteen ja tietämysverkkoihin. Vuolaana etenevä kehitysvirta synnyttää uusia tietotuotteita. Painettu tieto siirtyy elektroniseen muotoon, aluksi abstrakti- ja indeksijulkaisut, nyt lehtiartikkelit ja kirjat. Optisille levyille voidaan tallentaa tekstiä, kuvia, myös eläviä kuvia, ääntä ja grafiikkaa, jolloin puhutaankin jo multimediasta. Tietojen julkaisemisen muoto muuttuu, samoin käytön välineet. Kiinnostus työasemaan liitettävän cd-rom-aseman hankintaan on kasvanut siinä kuin optisten tietotuotteiden valikoimakin. Lähes yhtäaikaisesti markkinoille ovat tulleet laserlevyjen verkkokäytön mahdollistavat ohjelmistot, joilla cd-rom-tietokannoista saa yhteiskäyttöisiä.

Toimittaneet Erkki Karjalainen, Leena Lodenius, Marjukka Mäkelä

Hyödyllistä tietoa infektiotaudeista

Malmön infektioklinikan ylilääkäri Stig Cronberg on jo pitkään ja ansiokkaasti pitänyt ruotsinkielistä infektiotautien oppikirjaansa ajan tasalla. Nyt siitä on ilmestynyt viides painos. Alkulauseen mukaan kirja on tarkoitettu lääketieteen opiskelijoille ja lääkäreillekin.

Toimittanut Timo Klaukka

Kun anamneesi ja kliininen löydös eivät riitä urologiassa

Lisääntynyt urogenitaalielinten rakenteen ja toiminnan ymmärtäminen yhdistettynä instrumenttien ja laitteitten tekniseen kehitykseen ovat muuttaneet perusteellisesti urologista diagnostiikkaa ja hoitoa. Kirja kuvaa laajasti alan nykyisiä diagnostisia tutkimuksia.

Toimittanut Timo Klaukka

Henkilöautojen haitat

Kirja kuvaa auton ympäristölle ja ihmiselle aiheuttamia haittoja. Asia on ajankohtainen, lähes samanaikaisesti ilmestyi myös oppikirja liikennelääketieteestä. Pehmeäkantisen tietopaketin 19 artikkelia jakautuvat kuuteen osaan, joita aina edeltää toimittajien lyhyt esipuhe. Kirjan esipuheessa toimittajat selvittävät aiheen rajausta: kirja käsittelee vain auton haittoja terveydelle, työterveyteen liittyvät asiat ja öljyn maailmanpoliittinen merkitys on jätetty pois. Kansikuva vastaa rajausta. Sen sijaan kirjan nimi ''Auto, terveys ja ympäristö'' lupaa aiheen laajempaa käsittelyä. Kirjan lukeminen herätti miettimään, mikä on esitetyllä tavalla rajatun kirjan tarkoitus ja kohderyhmät. Tätä olisi voinut pohtia esipuheessa. Suomi on laaja ja harvaanasuttu maa; ihmisten kanssakäymisen ja hyvinvoinnin ehtona täällä on toimiva liikenne, joka tällä hetkellä perustuu autoon.

Toimittanut Timo Klaukka

Uutta puhtia sienikynsien hoitoon

Sienikynsien hoito on tähän asti ollut pitkämielisyyttä vaativaa, silti tuloksiltaan epäkiitollista. Sormien kynsisilsa on parantunut reilun puolen vuoden sisäisellä griseofulviinikuurilla kohtalaisen hyvin. Varpaiden silsakynsissä griseofulviinin teho on ollut huono. Vain vajaa kolmannes niistä on tullut todella kuntoon vuoden pituisesta lääkityksestä huolimatta.

Matti Hannuksela Raimo Suhonen

AMA LAAJENTAA TV-LÄHETYKSIÄÄN

AMA on lähettänyt säännöllisiä, etupäässä lääkäreille tarkoitettuja televisio-ohjelmia vuodesta 1984 lähtien. Alkuaikoina ohjelmisto käsitti etupäässä AMA:n diagnostisia video-ohjelmia, joiden avulla lääkärit saattoivat hankkia täydennyskoulutuspisteitä. Syyskuussa 1991 aloitettiin kaikille katsojille suunnattu puolen tunnin pituinen "Living Well America" -ohjelma.

Toimittanut Tuula Fabrizio

Aikakauslehden viimeiset vuodet

Vuonna 1944 yksi merkittävä liiton Aikakauslehden tehtävä siirtyi valtiovallalle. Lehden liitteenä oli vuodesta 1928 lähtien julkaistu Suomen lääkintöasetuksia, koska pidettiin tärkeänä, että liiton jäsenet ovat perillä voimassa olevista asetuksista ja tärkeistä kirjelmistä. Itse asiassa lehden ensimmäinen toimittaja A.J. Palmen oli jo vuonna 1922 anonut valtioneuvostolta apurahaa asetusten julkaisemiseksi, mutta apurahaa alettiin saada vasta vuonna 1928. Asetusliitteen toimittajana oli lääkintöneuvos Herman Lavonius.

Kyllikki Kauttu

IN MEMORIAM Robert von Bonsdorff 19.5.1907-25.3.1992

Lääketieteen ja kirurgian tohtori Robert von Bonsdorff syntyi Helsingissä, suoritti elämäntyönsä Lahdessa ja kuoli Porvoossa. Hän kasvoi perheessä, jossa isä Axel von Bonsdorff oli Nummelan parantolan ylilääkäri ja äiti Anna, o.s. Bremer, eräs Suomen taiteen kultakauden taidemaalareista. Robert von Bonsdorff solmi vuonna 1937 avioliiton Irma Haggrenin kanssa ja perheeseen syntyi kolme lasta. Huolehtivan puolison kuolema 1979 oli Robert von Bonsdorffin elämässä raskas menetys.

Arno Forsius

20.5.1992 Sepelvaltimotaudin hoitosuositus 1992

Valtakunnallisissa suunnitelmissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä on sairaanhoitopiirit velvoitettu laatimaan piiriinsä sepelvaltimotaudin hoito-ohjeet. Suomen Kardiologinen Seura asetti työryhmän valmistelemaan hoitosuositusta sairaanhoitopiirien alueellisen koulutuksen tueksi. Hoitosuositus on nyt valmistunut ja julkaistaan tässä Suomen Lääkärilehden teemanumerossa.

Mikko Katila

20.5.1992 Sairaankuljetuksesta ensihoitoon

Sairaankuljetusjärjestelmä kehittyi 1970-luvun alussa kansanterveyslain määrättyä sairaankuljetuksen järjestämisen terveyskeskusten tehtäväksi. Ambulanssien varustetasoa parannettiin, niiden määrää lisättiin, ja sairaankuljettajat opetettiin antamaan ensiapua hätätilanteissa.

Matti Halinen

20.5.1992 Ohitusleikkaukset - suomalainen iäisyysongelma?

Sepelvaltimotaudin ehkäisemiseksi on tehty tarmokkaasti työtä. Väestön terveystottumukset ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan, ja etenkin työikäisten sairastuvuus ja kuolleisuus sepelvaltimotautiin on vähentynyt. Oireinen sepelvaltimotauti on silti yhä hyvin tavallinen suomalaisen sairaus. Se on välitön kuolinsyy joka kolmannessa kuolemantapauksessa. Sairaus esiintyy nykyään vanhemmilla ikäluokilla kuin ennen. Sairaaloissa hoidettavien sepelvaltimotautipotilaiden määrä ei kuitenkaan ole oleellisesti vähentynyt.

Juhani Heikkilä