Erikoispinsetit puutiaisen poistoon

Ruotsissa kehitetty puutiaisen poistoväline on tänä keväänä tullut myyntiin myös Suomen apteekkeihin. Maahantuoja on Nauvon apteekin yhteydessä toimiva Ixotick ky.

Turvaverkko pelastaa hajamieliset mikronkäyttäjät

Unohdit tallentaa kirjoittamasi jutun levylle lopettaessasi. Ei hätää - jos sinulla on koneessasi Last Resort.

Erkki Karjalainen

FiMnet - työkaluko ?

Tietoverkot ja elektroninen viestinvälitys ovat vielä melko uusia käsitteitä, eikä ole läheskään kiteytynyt, mihin kaikkeen niitä voisi käyttää. Näkemykset heittelevät 'visionääri' Sam Inkisen "koko maailma näyttöpäätteellä" -haihatteluista Lääkäriliiton ilmoitustauluilla ajoittain toistuviin ihmettelyihin siitä, mihin ihmeeseen tätä oikein tarvitaan. Itse joudun usein vastailemaan kollegojen kyselyihin siitä, kannattaako FiMnetiin liittyä.

Osmo Saarelma

Suomen lääkärit 1992 - Finlands läkare

Kohta 10 000 lääkäriä on vastannut matrikkelitiedusteluun - oletko Sinä postittanut vastauslomakkeesi?

NORDEN, EG OCH ALKOHOLEN

Finland och Danmark hör till de få länder där alkoholkonsumtionen har ökat konstant ända tills i fjol. I det övriga Norden minskar konsumtionen, liksom överraskande nog också i de typiska vinländerna inom EG, till exempel Frankrike. Inför den stundande integreringen av hela Finland i EG är detta ett faktum som bör leda till eftertanke och noggrann planering. I EG har man överproduktion av vin. Om vi har ett smör- och köttberg så har man en vinflod i Mellan- och Sydeuropa.

Redaktör Svante Stenman

Lyhytlypsy- eli lylyterapian manifestaatiot

Positiot ja oppositiot kiistelevät rajusti. Samaa lehmää ollaan milloin lypsämässä milloin teurastamassa, ja kuitenkaan tuotteesta saatavaa hyödykettä ei voi yhtä aikaa sekä kirnuta että marinoida.

Karhu ja kansanlääkintä

Kansan keskuudessa on metsän pedoista karhulla ollut aina erityinen merkitys voimansa ja vaarallisuutensa sekä ihmistä muistuttavien piirteittensä vuoksi. Pelottavuuden vuoksi karhua nimitettiin useimmiten kaunistellen mesikämmeneksi tai otsoksi. Mutta toisinaan siitä käytettiin myös nimityksiä kouko, kurko, menninkäinen, kyöpeli ja mörkö, jotka kaikki tavalla tai toisella liittyivät kuolemaan.

Arno Forsius

Uusi vaihe lehden historiassa

Uusi vaihe lehden historiassa alkoi vuoden 1946 alusta: nimenä oli nyt Suomen Lääkärilehti ja lehti ilmestyi joka kuukauden 1. ja 15. päivä. "Nykyinen aika, joka vaatii kaikilta ammattikunnilta entistä tiiviimpää yhteistoimintaa etujensa valvomiseksi, on osaltaan aiheuttanut sen, että lehtiasia on nyt toteutumisvaiheessa "Sodanjälkeisen paperipulan takia numerot olivat kuitenkin ohuita, 1632-sivuisia. Päätoimittaja vetosikin kirjoittajiin, että artikkelit laadittaisiin mahdollisimman lyhyiksi, jotta ajankohtaista aineistoa voitaisiin julkaista riittävästi. Aiemminhan kirjoitukset olivat olleet varsin laajoja; tosin ylipitkien kirjoitusten laatija joutui osallistumaan painatuskuluihin.

Kyllikki Kauttu

Turvallisuus ymmärrettävä laajasti

Lontoon Regent's Collegessa pidettiin 4. huhtikuuta 1992 kahden kansainvälisen Lääkärit ydinsotaa vastaan -liikkeen Ison Britannian alajärjestön yhteinen kokous, jossa perustettiin uusi järjestö MEDACT (Medical Action for Global Security). Kokouksen pääteemana oli yhteisen turvallisuuskäsitteen uudelleenmäärittäminen kylmän sodan jälkeisessä maailmantilanteessa ja terveydenhuollon ammattilaisten rooli siinä.

Kynällä väkivaltaa vastaan

Kynä on heiveröinen ase väkivaltaa vastaan. Amnesty Internationalin kolmikymmenvuotinen toiminta on kuitenkin osoittanut, että se ei ole tehoton.

Toimittanut Leena Tuuteri

In memoriam Lääkintöneuvos Erik Ekholm 27.2.1920-20.4.1992

Ystävämme ja kollegamme, lääkintöneuvos Erik Ekholm kuoli 20.4.1992. Erik oli syntynyt 27.2.1920 Turussa ja valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi 1947. Jo nuorena hän joutui sotaan ikäluokkansa mukana. Hän valmistui sodan aikana lääketieteen kandidaatiksi ja toimi pataljoonan lääkärinä vuosina 194344. 1947 hän saapui nuorikkonsa kanssa Oulaisiin, missä hän suoritti elämäntyönsä. Ensin hän oli pitkään kunnanlääkärinä, monitaitoisena ja aina saatavilla olevana auttajana. Kun Oulaisten Parantolassa oli lääkäripula, Erik siirtyi 1959 parantolan puolelle osastonlääkäriksi ja myöhemmin ylilääkäriksi. Jo varhaisessa vaiheessa hän pystyi näkemään tulevaisuuden kehityksen ja niinpä hänen johdollaan tehtiin mittava muutostyö, jolloin parantola muutettiin moderniksi aluesairaalaksi jo 70-luvun alussa. Muutos oli siihen aikaan Suomessa ainutlaatuinen ja ensimmäinen laatuaan. Monet ovat olleet ne neuvottelut ja keskustelut, joissa Erik joutui tätäkin asiaa läpi viemään. Kuitenkin näiden ohella hän jatkuvasti hoiti potilaita hyvin laajalta alueelta. Erik oli johdonmukainen ajattelija ja toimi myös suunnitelmiensa mukaan. Vain näin on selitettävissa se, että hän pystyi käytettävissä olevan ajan puitteissa suorittamaan niin mittavan hallintotyön, potilaan henkilökohtaisen hoidon sekä eri tyyppiset toimenpiteet kliinisessä työssä. Erik osallistui päivystyksiinkin järkähtämättömästi aina eläkkeelle jäämiseen saakka, koska hän katsoi sen velvollisuudekseen, jonka täyttäminen oli hänen tinkimätön tavoitteensa. Erikin elämäntyö Oulaisissa kesti 33 vuotta ja oli myöskin luonnollista, että moninaiset vapaa-ajan toiminnat saivat hänestä osallistujan. Hän osallistui kunnalliselämään, liike-elämään sekä erityyppisten kansalaisjärjestöjen työhön. Oulaisten Rotaryklubin perustajajäsenenä oli Erik mukana samoin reserviläistyö oli hänelle läheinen. Sotilasarvoltaan hän oli lääkintäkapteeni. Erikin ansiot eivät jääneet huomiotta. Tasavallan presidentti myönsi hänelle lääkintöneuvoksen arvonimen 4.6.1982. Eläkkeelle siirryttyään Erik keskittyi maatila- ja metsätalouteen, ja sai nauttia muutaman vuoden varsin hyväkuntoisena eläkevuosistaan. Hän suoritti mittavan elämäntyön. Lepää rauhassa Erik.

Pentti Nieminen Veikko Vihriälä

Nimityksiä

Urheilulääketieteen säätiö, Helsingin urheilulääkäriaseman liikuntalääketieteen apulaislääkärin toimeen LT Simo Taimela 16.7.92 lähtien (hakijoita 5).

1.6.1992 Lääkärilehden 70 vuotta - tiedotteesta ammatilliseksi yleislehdeksi

Suomen Lääkärilehti on ehtinyt 70 vuoden ikään. Merkkivuotta on juhlittu hiljakkoin. Vuosipäivinä on tapana miettiä, mitä matkan varrella on saatu aikaan ja minkälaisena tulevaisuus näyttäytyy. Lääkärilehden juhlavuotena ajatukset kohdentuvat kysymykseen, mitä lehti on merkinnyt maamme terveydenhuollolle ja lääkärikunnan kehitykselle.

Taito Pekkarinen

Sepelvaltimotaudin ehkäisy

Lääkärilehden numerossa 12/92 oli kaksikin kirjoitusta sepelvaltimotaudin ehkäisystä. Aarne Pasanen (l) itkee sitä, kuinka jollakulla practicus privatuksella saattaa mennä sormi suuhun nykyisessä informaatioviidakossa ja Jorma Viikari (2) taas kertoo, kuinka selväpiirteiset ja viimeisinä vuosina muuttumattomat ovat alan tutkijan ja asiantuntijan pasmat kyseisen ongelman kohdalla.

Ongelmallinen sepelvaltimotauti

Kollega Rauno Heikinheimon kirjoitus sepelvaltimotaudin ehkäisystä lienee tarkoitettu vastineeksi Suomen Lääkärilehden pääkirjoituksena 20.4.92 julkaistuun artikkeliini ''Sepelvaltimotaudin ennaltaehkäisyn keinot arvioitava uudelleen''. Kirjoituksessani toin esiin ongelmia, jotka ovat nousseet keskustelun aiheiksi suomalaisen ns. johtajatutkimuksen yllättävien tulosten ja erityisesti seerumin kolesterolipitoisuuden alentamiseen käytettyjen lääkkeiden haittavaikutusten vuoksi.

Vastuu vanhustenhuollosta

Paavo Romppanen esitti ajatuksiaan 20.3.92 ilmestyneen Suomen Lääkärilehden pääkirjoituksessa meitä tällä hetkellä paljon puhuttavasta asiasta, vanhustenhuollon järjestämisestä. Vanhustyöntekijänä haluaisin tuoda keskusteluun mukaan omia näkökantojani kyseisestä asiasta, esittihän Romppanen otsikkonsa kysymyksen muodossa. ''Vanhustenhuolto kokonaan terveyskeskusten vastuulle?''

Onko lääkäri paras vanhustenhuollon asiantuntija?

Paavo Romppanen kirjoitti Suomen Lääkärilehdessä 20.3.92, että kunnan terveystoimen yhteyteen pitäisi perustaa vanhusten ja pitkäaikaissairaanhoidon vastuualue, jota johtaa terveyskeskuksen sairaalan vastaava lääkäri. Tähän vastuualueeseen tulisi kuulua sekä terveys- että sosiaalitoimesta vanhusten ja pitkäaikaissairaiden hoitoon kuuluva henkilöstö ja laitokset. Näin Romppasen mukaan voidaan sekä parantaa hoidon tasoa että säästää huomattavasti. Romppanen perustelee ehdotustaan sillä, että lääkäri kykenee lääketieteellisen koulutuksensa perusteella parhaiten arvioimaan vanhuksen toimintakyvyn ja sijoittamaan vanhuksen sillä perusteella oikealle hoidon portaalle.

Päällekkäisiä toimintoja karsittava

Kiitän Riitta Pihlajaa asiallisesta kritiikistä. On selvää, että lääkärinä ajattelen vanhusten ja pitkäaikaissairaiden hoito-ongelmia ratkoessani toisin kuin sosiaalialan ammattilainen. Pidän kuitenkin tarpeellisena ja suorastaan välttämättömänä, että meillä on erilaisia mielipiteitä ja näkemyksiä. Meidän tulisi kuitenkin käyttää kiihkottomasti kokemuksemme yhdessä hyväksi ja pyrkiä luomaan mahdollisimman hyvä hoitojärjestelmä vanhuksillemme ja pitkäaikaissairaillemme.

Mitä maallikoille voidaan kertoa?

Antti Aro ja 13 muuta sydän- ja verisuonitautitutkijaa kiinnitti Suomen Lääkärilehdessä (1992;47:985-986) huomiota ajankohtaiseen kysymykseen: missä vaiheessa ja miten ihmisille tulisi kertoa sellaisista terveyteen vaikuttavista asioista, joihin ihmiset voivat itse vaikuttaa. Aiheen kirjoitukseen oli antanut Jukka Salosen haastattelun perusteella tehty artikkeli Iltalehdessä raudasta ja sepelvaltimotaudista.

Varo malpractice-toimintaa

Suomeenkin on ilmaantunut viime aikoina oireita ns. malpractice-toiminnasta, jossa ei-erikoistunut lääkäri pyrkii mainostamaan itseään ja työtänsä erikoisalan nimellä. Eräässä ilmitulleessa tapauksessa jopa parturi tutkii potilaita ja tekee hoitosuunnitelman ulkomailla tehtävää leikkausta varten. Parturikonsultti ilmeisesti saa kohtuullisen välityspalkkion asiasta. Kun toimenpide tehdään ulkomailla, potilaan oikeusturva jää usein epävarmaksi. Näitä tapauksia on nyt kuluttajaviranomaisten tutkittavana ja asiasta on aikaisemmin oltu yhteydessä myös Lääkäriliittoon. Silti tämä toiminta jatkuu edelleen, siitäkin huolimatta, että Suomessa toimii kansainvälisesti tunnettu hiussiirtoihin spesialisoitunut plastiikkakirurgi ja leikkausten kustannukset Suomessa tehtynäjäävät selvästi alle ulkomaisen hoidon kustannusten.