10.7.1992 Kunnallinen pääsopimus hylättiin

SAK:laisen kunta-alan ammattiliiton KTV:n irtisanottua kunnallisen pääsopimuksen kaksi vuotta sitten on työmarkkinaosapuolten välillä käyty neuvotteluja uuden pääsopimuksen aikaansaamiseksi. Neuvottelijoiden signeeraama ehdotus oli sopijaosapuolten arvioitavana toukokuun lopussa, ja se oli tarkoitus allekirjoittaa kesäkuun alussa. Sopimusta ei kuitenkaan syntynyt. AKAVA olisi voinut hyväksyä sopimuksen vain sillä ehdolla, että lääkäreitä ja myös teknistä sektoria koskevista omista sopimuksista olisi saatu takeet. Näitä takeita ei saatu. Myös KTV hylkäsi ehdotuksen.

Markku Äärimaa

Puutiaisen poisto

Lääkärilehden numerossa 16/92 käsitellään sivulla 1614 puutiaisen poistoa, ja mainitaan Ruotsissa valmistettu "punkkipoimija", joka on läpäissyt uutismuurin eräissä Suomen päivälehdissäkin. Toimiihan tämäkin koje, ainakin varsinaisten puutiaisten poistossa, joskin itselläni kokeillessa on ollut vaikeuksia poistaa sen avulla pieniä toukkia ja nymfejä. Yksinkertaisimmin puutiaisen kaikki muodot saadaan poistettua asettamalla hieman kostea sormenpää sen päälle ja liikuttamalla sormea ja punkkia itsepäisesti ympyrässä samaan suuntaan kunnes puutiainen irtoaa.

Peter Wahlberg

Uusi aika, vanhat tavat: sairaalalääkärien lisätyöjärjestelmän syvin olemus

Sairaalalääkäri-lehden numerossa 1/92 esiteltiin sairaalalääkärien lisätyösopimusta. Sen sanottiin edustavan uutta markkinatalouteen kuuluvaa sopimuskulttuuria, "missä työtekijä ratkaisee asiaa omalta osaltaan". Lisätyöjärjestelmä on kaikesta hälystä huolimatta kuitenkin vain tapa sopia ylityökorvauksista. Korvausten määräytymisperusteet paljastavat sopimuksen mitä puhtaimmaksi suunnitelmataloudeksi.

Björk-Shiley-läpän murtumat Hollannissa

Suomenkin päivälehdissä esitettyä Björk-Shileyn keinoläppiin liittyvää ongelmaa on seurattu tarkoin Alankomaissa. Kyseessähän on kuperankovera eli convexo-concave eli CC-läppä, jota Shiley Inc. tuotti kymmenkunta vuotta 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa. Läppiä oli kahdenlaisia, sellaisia jotka avautuivat 60 ja sellaisia jotka avautuivat 70. Jo vuosia ennen kuin läppä vedettiin markkinoilta tiedettiin sen vaarat, mutta ns. tuotekehittelyn luultiin estäneen läpän murtumisen ja poistaneen siitä aiheutuvan äkillisen sydämen vajaatoiminnan ja kuoleman riskit. Kaikkiaan noin 85 000 ihmistä sai 60:n läpän ja 4 000 ihmistä 70:n läpän; vastaavat luvut Hollannissa ovat 2 309 ja 279.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Henoch-Schönleinin purppuraa on seurattava pitkään

Henoch-Schönleinin purppuraan liittyvä sairastuvuus johtuu taudin aiheuttamista munuaiskomplikaatioista. Birminghamilais-lontoolaisena yhteistyönä seurattiin vuodesta 1971 kaikkiaan 78 potilasta, joilla oli ollut H-S-purppura sekä nefriitti. Kustakin otettiin anamneesin lisäksi ainakin vuosina 1971, 1975 ja 1990 virtsanäyte sedimentin tutkimista varten, verenpaine, virtsan proteiinipitoisuus ja plasman kreatiniini. Näiden muuttujien perusteella potilaat jaettiin neljään ryhmään munuaisvian vakavuusasteen mukaan. Lievin oli normaali tulos, vakavin munuaisten vajaatoiminta. Näiden välillä oli kaksi vakavuusastetta joissa verenpaine, hematuria ja proteinuria olivat keskeiset determinantit.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Liikaa kirjoja, liian vähän lääketieteellisiä lehtiä

New England Journal of Medicinen päätoimittaja Jerome P. Kassirer referoi pääkirjoituksessaan oman lehtensä artikkelia, jossa oli selvitetty medisiinariopiskelijoiden lukutottumuksia. Opiskelijat ostavat kyllä kirjoja, mutta lukevat niitä odotettua vähemmän. Sen sijaan päätoimittajan pettymykseksi lääketieteellisiä lehtiä ei lueta juuri lainkaan. Eikä lehtien lukemisesta puhuta edes opetuksessa. Miksi opiskelijoiden sitten pitäisi lukea enemmän lehtiä?

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Dermatomyosiitin ja polymyosiitin syöpäriski

Jo vuosisatamme alussa esitettiin, että poly- ja dermatomyosiitteihin liittyy suurentunut syöpäriski, ja käypää hoitoa on ainakin dermatomyosiittipotilaiden tutkiminen ja seuranta juuri syöpää silmällä pitäen. Arviot syövän tavallisuudesta ja siitä, mitkä syövät olisivat erityisen seulottavia, käyvät kuitenkin pahasti ristiin, koska näitä kollagenooseja sairastavia potilaita on niin vähän, että kunnon tilastoja on ollut vaikea tuottaa. Siihen on kuitenkin pystytty Karolinskassa, jossa selvitettiin 788 poly- tai dermatomyosiittia vuosina 1963-83 sairastaneen potilaan sairastuvuus ja -kuolleisuus syöpään. Verrokkeina käytettiin tervettä väestöä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Lääkärin onni on käyttää uutta teknologiaa

Australialaiset tutkijat raportoivat löytäneensä eräältä aids-potilaalta tuberkuloosibasillin, joka ei kasvanut ponnisteluista huolimatta primaaristi tavanomaisilla kiinteillä elatusaineilla. Tutkijat käyttivät kuitenkin onnistuneesti Bactec-nimistä liuosmaista elatusainetta mitä ilmeisimmin automaattisessa inkubaattorissa eristäessään tämän Mycobacterium tuberculosis -bakteerin. Potilaalla oli tuberkuloosiin sopivia kliinisiä oireita, thorax-kuvassa keuhkoinfiltraatti ja hän sai adekvaatin tuberkuloosin hoidon.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Salmonellatutkimuksiin uusi työnjako ja vastauskäytäntö

1.7.1992 lähtien Kansanterveyslaitoksen salmonellakeskus ei enää tyypitä kaikkia ulkomailla alkunsa saaneiden salmonellainfektioiden aiheuttajia. Pääosa tyypityksistä tehdään tulevaisuudessa muissa mikrobiologisissa laboratorioissa. Monista harvinaisista salmonelloista ilmoitetaan tarkan serotyypin sijasta seroryhmä. Tartuntatauti-ilmoituksessa käytetään tartunnanaiheuttajasta sitä nimeä, jonka tyypityksen suorittanut laboratorio on sille antanut.

Matti Jahkola Anja Siitonen Sirkka Kontiainen Olli-Veikko Renkonen

STH:n opintoapurahat

Sosiaali- ja terveyshallituksella on mahdollisuus myöntää apurahoja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ulkomailla tapahtuvaa jatko- ja täydennyskoulutusta sekä alan erityiskysymyksiin tutustumista varten. Tätä apurahaa ei ole kuitenkaan tarkoitus käyttää alan kongresseihin ja muihin kokouksiin osallistumiseen eikä myöskään tieteelliseen tutkimustyöhön. Opintoraha on tarkoitettu käytettäväksi sellaiseen koulutukseen, jota ei ole mahdollista saada kotimaassa ja jolla voidaan katsoa olevan hyötyä suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiselle. Opintorahaa myönnetään pääasiassa matkakustannuksiin ja kurssimaksuihin. Opintorahoista päätetään sosiaali- ja terveyshallituksessa tammikuun lopussa, toukokuun alussa, elokuun lopussa ja marraskuun alussa. Ohjeita ja hakemuslomakkeita voi tilata sosiaali- ja terveyshallituksesta toimistosihteeri Terttu Roihalta, puh. (90) 3967 2089, tai toimistovirkailija Liisa Sausolta, puh. (90) 3967 2077.

Kalliiden lääkkeiden korvaamatta jättäminen asettaa potilaat eriarvoiseen asemaan

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan vauhdilla huomattavia muutoksia lääkkeiden hintasääntelyyn ja lääkekorvauksiin. Suomen liittyminen Euroopan talousalueeseen edellyttää myös lääkealaa koskevien säännösten harmonisointia. Lääkkeiden myyntiluvan ehtona Suomessa on tähän saakka ollut hinnan kohtuullisuus, mutta Euroopan yhteisön säädösten mukaan tällaisten ehtojen asettaminen ei enää olisi mahdollista. Lääkealan kilpailutoimikunta esitti tästä syystä helmikuussa luovuttamassaan mietinnössä, että hintasääntelystä luovuttaisiin asteittain, jolloin vapauttamisen vaikutuksia voitaisiin seurata ja samalla kehittää korvausjärjestelmää. Nyt sosiaali- ja terveysministeriössä on kuitenkin laadittu lainmuutosehdotukset, joiden mukaan hintasääntelystä luovuttaisiin kokonaisuudessaan ensi vuoden alusta. Samaan aikaan aiotaan sairausvakuutuksen lääkekorvauksia muuttaa siten, että kohtuuttoman kalliiksi arvioidut lääkkeet jäisivät kokonaan korvaamatta.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030