Streptococcus agalactiae'n aiheuttama uhka poistumassa?

Aikoinaan, muttei juurikaan enää nykypäivänä, lehmän utaretulehduksia aiheuttanut B-ryhmän beetahemolyyttinen streptokokki, Streptococcus agalactiae, on siirtynyt aikojen kuluessa myös ihmisen patogeeniksi. Viidesosa synnyttäjistä kantaa tätä bakteeria emättimessään synnytykseen tullessa. Näiden äitien synnyttämistä vastasyntyneistä joka tuhannes saa vakavan sepsiksen ja/tai meningiitin. Keskosten riski on jopa kymmenkertainen täysaikaisiin verrattuna. Viidesosa taudin saaneista kuolee.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Kunnallislääkärit - Kommunala Läkare ry:n kannanotto Uusi valtionosuusjärjestelmä perusterveyden-huollon kannalta

Useat terveydenhuoltoa koskevat lakimuutokset sekä niiden aiheuttamat muutostarpeet vaikuttavat lähivuosina koko terveydenhuollon palvelujärjestelmään. Valtionosuusjärjestelmän muuttuminen tulee merkittävästi lisäämään kuntien kustannustietoisuutta ja -vastuuta myös terveydenhuollossa ensi vuoden alusta lähtien. Laskennallisen valtionosuuden terveydenhuolto saa suoraan, mutta joutuu kilpailemaan yleisestä valtionosuudesta ja verotulojen täydennysosuudesta. On tärkeätä, että terveydenhuollon osuus säilyy entisellään laskentatavan muutoksesta huolimatta.

Uutisia 22-23/1992 Kommentteja

Varusmiespalvelu hyväksytään orientoivan vaiheen palveluksi

Sosiaali- ja terveyshallitus rinnastaa varusmieslääkäripalvelun ja -hammaslääkäripalvelun lääkäreiden ja hammaslääkäreiden laillistamiseksi vaadittavaksi orientoivan vaiheen palveluksi seuraavasti: Lääkärit (lääketieteen lisensiaatit ja ulkomailla vastaavan tutkinnon suorittaneet): - 9 kuukautta 330 vrk palvelevien osalta - 6 kuukautta 240 vrk palvelevien osalta. Kahden kuukauden rajaus esitykseen nähden johtuu siitä, että 10 viikon peruskoulutuskurssia ei voida täysimääräisenä rinnastaa orientoivan vaiheen palveluun, jonka on pääsääntöisesti oltava lääkärin tehtävässä toimimista. Hammaslääkärit: - 6 kuukautta (koko orientoiva vaihe). Sekä lääkäreiden että hammaslääkäreiden osalta hyväksytään vastaavasti myös ennen päätöksestä tiedottaneen kirjeen päivämäärää (15.6.92) suoritettu palvelu. Hyväksymisen edellytyksenä on kaikissa tapauksissa pääesikunnan lääkintäosaston antama palvelutodistus.

Uutisia 22-23/1992 Kommentteja

Tietotekniikka yksityisvastaanotolla

Lääkärilehti julkaisee artikkelisarjan, jossa ohjelmistotoimittajille on tarjottu mahdollisuus oman tuotteensa esittelyyn. Esittelyt on pyritty vertailun yksinkertaistamiseksi laatimaan saman kaavan mukaan ja lisäksi tärkeimmät ominaisuudet on koottu vertailutaulukoksi. Ohjelmien testaaminen "objektiivisine" arvioineen sen sijaan jätetään lukijalle itselleen, koska se mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. Sarjan aloittaa yksityislääkäri Mikko Nenosen aiheeseen johdatteleva kirjoitus.

Toimittaneet Erkki Karjalainen, Leena Lodenius, Marjukka Mäkelä

Raskausajan neuvonnan ABC

Äitiyshuollossa yksi keskeisimmistä ongelmista on riskisynnyttäjien tunnistaminen ajoissa rasittamatta kuitenkaan runsailla ja aikaa vievillä tutkimuksilla sekä toistuvilla kontrollikäynneillä äitejä, joiden raskaus sujuu hyvin. Epävarmuus, käynnit äitiyspoliklinikassa varmuuden vuoksi ja liiallinen tiedon pakkosyöttö saattavat helposti ahdistaa muutenkin herkistynyttä odottavaa äitiä. Kynnys äitien lähettämisessä äitiyspoliklinikkaan tai päivystysvastaanotolle on nykyisin kovin matala. Chamberlainin äitiyshuollon ABC:n tarkoituksena on auttaa tässä pulmassa, ja siinä se onnistuukin mainiosti.

Toimittanut Timo Klaukka

Uusia apuvälineitä elvytykseen?

Vaikka lääketiede on tuonut lähes kaikkeen hoitoon ja tutkimukseen valtaisan arsenaalin monimutkaisia laitteita, painantaelvytyksen tärkeimmät työvälineet ovat edelleen kädet. Mutta onpa elvytyksessä käytetty kättä pidempääkin: on kerrottu tapauksesta, jossa onnistunut elvytys suoritettiin viemäripumpulla, tuolla keittiön ja kylpyhuoneen toimintojen lyömättömällä elvyttäjällä. Kumiosa vain kiinni rintakehäänkin ja pumppaamaan. Viemäripumppu muuttaa perinteisen painantaelvytyksen mekanismia: se aiheuttaa aktiivisen painannan lisäksi myös aktiivisen rintakehän dekompression vetovaiheessa. Viemäripumpputarina johti sarjaan eläinkokeita, joissa tutkittiin rintakehän aktiivisen dekompression tehoa elvy-tystilanteessa. Viemäripumpun sijaan käytettiin pienempää mekaanista imupumppua. Koirilla suoritetuissa kokeissa rintakehän aktiivinen painanta ja aktiivinen dekompressio paransivat sydämen toimintakykyä, nostivat systolista verenpainetta ja tehostivat venti-laatiota verrattuna perinteiseen painantaelvytykseen (Circulation 1991;84:II-9). Nämä tulokset rohkaisivat kokeilemaan menetelmää myös ihmisen elvytystilanteessa hyvällä menestyksellä.

octopus 22-23/1992 Kommentteja

Lääkärin ammatinharjoittamisen valvonta: rankaisua vai myös ennaltaehkäisyä?

Sosiaali- ja terveyshallituksessa pidettiin 7.5.1992 ammatinharjoittamisen valvonnan palauteseminaari lääketieteellisille koulutusyksiköille. Läsnä olivat kaikkien lääketieteellisten tiedekuntien lisäksi edustajat opetusministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, Duodecim-seurasta ja Suomen Lääkäriliitosta. Seminaarissa pohdittiin ammatinharjoittamisen valvonnan näkökulmasta lääketieteen peruskoulutuksen nykytilaa ja sen kehitysmahdollisuuksia.

Julkisen terveydenhuollon vai Harisalon-Korhosen kriisi?

Apulaisprofessori Harisalo ja dosentti Korhonen ambivalentisti kiittävät ja syyttävät terveydenhuoltojärjestelmäämme (SLL 18/92). Heidän mielestään luotu terveydenhuoltojärjestelmämme on toisaalta palvellut "kansainvälisen mittapuun mukaan kohtuullisen hyvin", mutta hetimiten manaavat: "..jos emme pysty jäsentämään terveydenhuoltoa kokonaan uusista lähtökohdista, on mahdollista, että menetämme sen."

Julkisen terveydenhuollon kriisi ja ratkaisu II

Olemme kiitollisia LKT Mikko Vienoselle ja dosentti Pentti Huoviselle, jotka ovat nähneet vaivaa voidakseen esittää hyvää ja rakentavaa kritiikkiä artikkelistamme "Julkisen terveydenhuollon kriisi ja ratkaisu". Olemme iloisa keskustelusta, joka koskee terveydenhuoltoa, yhteistä asiaamme. Haluamme olla yhtä niiden kanssa, jotka toivovat terveydenhuollolle menestystä ja jotka haluavat nähdä sen kukoistavana auringonnousun alana. Toivomme, että vastauksemme selkeyttää kantojamme.

Geriatri vai muu spesialisti vanhuksen lääkäriksi?

Lääkärilehti julkaisi minulta pyytämänsä Lääkäripäivillä 8.1.92 pitämäni otsikkoaiheisen esitelmän ''Keskustelua''-osastossaan. Ja kas, kuin tilauksesta professori Leif Sourander tarttuikin syöttiin ja näin saatiin keskustelu aikaan. Kuinka paljon mieluummin luemmekaan itsekukin pienen erimielisyyden ryydittämää kiistakirjoittelua kuin jotakin tasapaksua tajunnanvirtaa tai likilaskuista litaniaa! Siis lukekaa hyvät kollegat sivut 1716-17 Lääkärilehden numerosta 17/92. On mielenkiintoista ja ajatuksia herättävää tekstiä! Mitä mieltä itse olet?

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030