Naseva kliinikon taskukirja

Kerrankin jotakin uutta tällä paljon kalutulla alueella. Edinburgissa toimiva sisätautialan opettajapari on tähdännyt käytännön kliiniseen työhön ilman turhia koukeroita. Kirjoittajat ilmoittavat suunnanneensa kirjansa valmistumassa oleville lääkäreille ja apulaislääkäreille. Mielestäni tämä 18,5 x 10,5 x 1,5 cm:n kokoinen kirjanen sopii myös yleispraktiikkaa harjoittavien terveyskeskuslääkärien ja yksityispraktikusten valkoisen takin taskuun.

Diabeettinen retinopatia: seuranta, hoito ja näkövammautuneen diabeetikon kuntoutus

Maailman Terveysjärjestön Euroopan osasto on hyväksynyt vuonna 1989 toimintaohjelman diabeetikkojen terveydentilan parantamiseksi. Sen tavoitteisiin sisältyy myös diabeteksen aiheuttaman sokeutumisen väheneminen yhdellä kolmanneksella viiden seuraavan vuoden aikana. Tämä vaativa tavoite edellyttää paitsi diabeteksen hoidon tehostamista, myös diabeetikkojen silmänpohjien seurannan tehostamista ja tarkoituksenmukaisen hoidon oikeaa ajoittamista. Tästä syystä Diabetesliitto asetti keväällä 1991 työryhmän laatimaan suosituksen retinopatian seulontaa, seurantaa ja hoitokäytäntöjä sekä näkövammautuneen diabeetikon kuntoutusta varten.

"..jutellaan painomusteen välityksellä, se yhdistää" 1956-57

Vuonna 1956 Suomen Lääkärilehti oli sennimisenä, kaksi kertaa kuukaudessa ja K.E.U. Jäämeren toimittamana ilmestynyt kymmenen vuotta. Oli siis arvioinnin aika. Päätoimittaja oli suhteellisen tyytyväinen lääketieteellisten artikkelien kasvaneeseen saantiin ja tiedotusluonteisen aineiston ilahduttavaan lisääntymiseen. Hän kaipasi kuitenkin keskustelua lääketieteellisistä ongelmista, pohdintoja lääkäriä koskettavista yhteiskunnallisista uudistuksista, kysymyksiä ja vastauksia, vapaamuotoisia selontekoja liiton alaosastojen sekä lääkäriyhdistysten toiminnasta ja ajatuksista niiden piirissä, havaintoja pohjoismaisista ja muista veljesliitoista ja kansainvälisistä kokouksista, kaiken kaikkiaan kodikasta jutustelua oman ammattikunnan piirissä. Liiton omistama kirjapaino taas olisi taannut lehdelle aikataulun mukaisen ilmestymisen.

Esko Iisalon muotokuvarahasto

Turun yliopiston kliinisen farmakologian professori Esko Iisalo jää eläkkeelle maaliskuun lopussa vuonna 1993. Työtovereiden ja ystävien laaja piiri on halunnut kunnioittaa Turun yliopiston ensimmäisen kliinisen farmakologian professorin mittavaa työtä maalauttamalla hänen muotokuvansa Turun yliopiston kokoelmiin liitettäväksi. Olemme saaneet hänen suostumuksensa, ja taiteilija Vuokko Kimari-Ermala on lupautunut maalaamaan muotokuvan.

20.8.1992 Vuosi HYKS-neuvottelukunnan työtä

Vuoden 1991 alusta voimaan tulleen HYKS-lain mukaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirien, HYKS:n ja Helsingin yliopiston oli perustettava neuvottelukunta, jonka tehtävänä on sopia Uudenmaan läänin erikoissairaanhoidon toimintalinjoista. Sen tulee sovittaa yhteen alueen erikoissairaanhoito ja terveydenhuollon investoinnit sekä käsitellä erikoissairaanhoidon uusien voimavarojen jakamista ja olemassa olevien voimavarojen uudelleenjärjestelyjä Uudellamaalla. Lain säätämisen aikaan oli tuskin kenellekään selvää, mitä tämä työ tulisi käytännössä olemaan. Neuvottelukunnan työ käynnistyi toukokuussa 1991. Vuoden toiminta mahdollistaa jo työn tulosten ja merkityksen ainakin alustavan arvioinnin.

Taito Pekkarinen

Sisälukeako "peipöri" vai luennoida elävästi?

Luentoja kongresseissa ja vastaavissa on monenlaisia. Eniten minua ovat aina harmittaneet paikallaan istuen monotonisesti luetut "peipörit". Sellaisia kokoomiahan voi jokainen kuulija lukea myöhemminkin. Tärkeä esitelmöitsijän ja kuulijan vuorovaikutus syntyy "tässä ja nyt"-kertomisella ja havainnollisen materiaalin oheiskäytöllä. Kun luentotapahtumaan osallistuu aina elävä vuorovaikutuspuoli, on luontevaa ja tietysti luennoijan omaakin mieltä kiinnostavaa pitää vuorovaikutuksen varassa kantava esitelmä, miksei tarvittaessa performance. Tutkimusta jatkossa eteenpäinvievä palautesato on myös tällöin usein hyvä. Joidenkin muiden näkemieni elävien esitysten joukossa tästä antoi hyvän esimerkin Zagrebissa 1988 ICAES:n kongressissa miesluennoitsija, joka tanssi katseleville ja kuunteleville kollegoille pätkän antropologisesta tutkimusaiheestaan.

Kumpi päättää otiitin hoitolinjoista: Kela vai erikoislääkäri?

Kansaneläkelaitos on kehittänyt lapsen hoitotuen etuudeksi vanhemmille, joille aiheutuu lapsen sairaudesta merkittävää haittaa. Hoitotuki on osoittautunut erinomaiseksi avuksi mm. korvatulehduskierteen parissa painiskeleville perheille, ja pitkään kaikki toimikin hyvin: lääkäri kuvaili sairauden vaikeusasteen C-lausunnossaan ja Kela pääsääntöisesti hyväksyi asiantuntijan järkevästi esittämät ja perustelemat näkökohdat.

Danska på Fyn -fy fan!

Sivistääkseni itseäni, ja täyttääkseni tieteelliselle jatkokoulutukselle asetettuja suosituksia, lähdin noviisina pohjoismaiseen kongressiin. Aiheena oli gerontologia, ja pitopaikkana Odense tanskalaisella Fyn-saarella. Kokousmatka oli ihan hyvä, ja olisi varmaan ollut parempi, jos isännät olisivat puhuneet ymmärrettävää kieltä. Kirjoitetusta tanskasta saattaa suomalainenkin saada joten kuten selkoa, mutta puhuttuna se on yleensä yhtä ja samaa molotusta. Uppsalan kollegatkaan eivät olleet ymmärtäneet juhlallisten avajaisten puheista juuri mitään, ja se harmitti heitä luonnollisesti kovasti. Eräs ruotsalainen vanhempi herrasmies, joka oli joskus jopa asunut kolme vuotta Bornholmin saarella, valitteli ääneen kieliongelmaa. Hän oli juhlabanketin juhlapuheesta sitä mieltä, että ''mahdollisesti joku syntyperäinen tanskalainen saattoi osittain ymmärtää moisen puheenmolotuksen''. Hän oli myös sitä mieltä, että tanskankieliset kokousesitelmät eivät olleet juurikaan helpompia ymmärtää. Islantilainen sosiaalityöntekijä, joka sentään oli kouluaikanaan opiskellut tanskaa, sanoi ymmärtäneensä em. puheesta 50-60 %. Mitä siitä, ja kaikesta muusta, ymmärsi suomalainen? Mahdollisesti jonkin erisnimen tekstistä, ja lopun kiitoksen! Puhe oli ilmeisen hauska, ainakin tanskalaiset nauroivat ajoittain varsin makeasti! Lingvistien pohjoismaisissa kokouksissa kuuluu olevan kaksi sallittua kieltä: ruotsi ja englanti. Tällaisen käytännön puuttumista terveydenhuollon pohjoismaisista kokouksista on maalaislääkärin yhtä vaikeaa ymmärtää kuin tuota danskaa ja fynskaa. Ja mitä se on se skandinaaviska, tai mitä sen pitäisi olla? Yhden session puheenjohtaja lupasi esitelmän på skandinaviska, mutta tanskalaisen puhumana se oli ihan samaa käsittämätöntä molotusta kuin aidosti tanskankieliset esitelmät. Eiköhän tuo tanskan kieli ole niin kaunista ja arvokasta ja vaikeaa, että se pitää säästää tanskalaisten keskinäiseen kanssakäymiseen. Niin kuin me suomalaiset säästämme suomen kielen itsellemme - tuputtamatta sitä vieraskielisille!

HYKS:n Lastenklinikan rahankeruun etiikka

Iltasanomissa 11.7.92 Lastenklinikan Tuki ry. ja rallikuskeista muodostettu Teddy Bear Team tempaisevat koko sivun ilmoituksella haastaen yrityksiä kampanjaan Lastenklinikan puolesta. Ilmoituksen rallikuskeista ainakin neljä mainostaa tupakkatuotteita. Avoimesti on ilmoitettu tukijoiksi myös kaksi tupakkateollisuuden yritystä. Lääkärilehden pääkirjoituksessa perättiin savutonta yhteiskuntamielipidettä (SLL 18/92). Olisi toivottavaa, että myös HYKS:n Lastenklinikan johto ymmärtäisi, mistä on kysymys. Vaikka rahaa kerätään hyvään tarkoitukseen, niin silti ei tarkoitus pyhitä keinoja. Voidaanko rivilääkäriltä vaatia ''savutonta yhteiskuntamielipidettä'', jos sitä ei Suomen suurimman sairaalan vastuuhenkilöiltäkään voida vaatia.

Klamydian DNA:ta artriittinivelestä

Chlamydia trachomatis on tunnettu reaktiivisen artriitin aiheuttaja. Klamydian osia on aikaisemmin osoitettu artriittinivelistä immunofluoresenssilla, mutta nyt englantilainen tutkijaryhmä on pystynyt löytämään klamydian ulkomembraania koodaavia geenejä myös geenimonistuksella (PCR) nivelnäytteistä. Tutkijat analysoivat kahdeksan klamydia-artriittipotilaan näytteet ja kuudella heistä PCR-tulos sopi havaittuun immunofluoresenssin tulokseen. Kontrollipotilailla tulos oli sama, eli kuudella kahdeksasta menetelmät antoivat identtisen tuloksen. Vaikka PCR on vaikea menetelmä kontaminaatioiden takia, kirjoittajat ovat vakuuttuneita tuloksestaan.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Pesetkö kätesi?

Käsien pesu on tärkein yksittäinen toimenpide infektioiden leviämisen ehkäisemisessä sairaaloissa. Yllättäen sitä käytetään aivan liian puutteellisesti. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa parhaimmillaankin vain 48% teho-osastojen henkilökunnasta pesi kätensä suositellulla tavalla. Centers for Disease Control (CDC) Yhdysvalloissa on ohjeissaan jopa todennut, että käsienpesun ollessa optimaalinen hansikkaat ovat teoriassa tarpeettomia.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030