Lehmänmaidosta diabetes?

Onkohan taipumus polarisoida asioita, eli joko-tai-ajattelu, ihmismielen tekele vai liittyykö se luontoon itseensä? Onko dikotomia luonnollista vai menevätkö asiat limittäin? Perimäkö vai ympäristö? Siinä klassinen kahtiajako, jonka diabetestutkijat ovat tällä kertaa nostaneet esille.

Juhlavuodesta työtaisteluun

Vuoden 1960 lehdille antoi oman leimansa liiton 50-vuotisjuhla. Ilmeisesti juhlavuoden kunniaksi valtuuskunta hyväksyi periaateohjelman, jossa jo säännöissä mainittujen tarkoitusperien lisäksi korostettiin lääkärin ammatillisen toiminnan vapautta sekä potilaan ja lääkärin luottamuksellisen suhteen kehittymisen mahdollisuuksia. Liiton tehtävänä nähtiin myös terveyden- ja sairaanhoidon kehityksen edistäminen.

Inbjudan till Nordisk konsensuskonferens om undersökning avallergi och annan överkänslighet

Nordisk Samarbetsnämnd för Medicinsk Forskning (NOS-M), som är ett samarbetsorgan mellan de medicinska forskningsråden i Norden, har tagit initiativ till att anordna en första nordisk konsensuskonferens. Som ämne för denna har man valt Undersökning av allergi och annan överkänslighet. Konferensen kommer att hållas i Stockholm den 10-12 november 1992.

10.9.1992 Julkinen hallinto ja terveyspalvelujen priorisointi

Terveydenhuollon menojen kasvu herätteli jo 1980-luvulla keskustelua julkisten resurssien riittävyydestä. Nykyinen talouslama on tuonut keskusteluun uutta, kieltämättä hyvin ahdistavaltakin tuntuvaa vauhtia. Lääkäri ei voi enää tehdä potilashoidon ratkaisuja yksinomaan lääketieteen ja yhden potilaan premisseistä lähtien: hoidosta päättäessään hän kantaa kustannusten vuoksi vastuuta myös niistä potilaista, jotka päätöksen vuoksi ehkä jäivät vaille hoitoa.

Taito Pekkarinen

Tervetuloa avoin keskustelu!

Olen suurella ilolla lukenut kollegojeni Harisalo ja Korhonen räväkkää ja ennakkoluulotonta tekstiä terveydenhuoltomme ja sen hallinnon nykytilasta (SLL 18 ja 22-23/ 92) ja siitä jo virinnyttä keskustelua samassa lehdessä. Ennen kaikkea olen iloinen siitä, että joku uskaltaa puuttua viralliseen tabuun, hallintokoneistomme itseään suojaavaan byrokraattiseen rakenteeseen. Ongelma ei ole yksin terveydenhuollon. Koko länsimainen hallintobyrokratia on ajautunut kriisiin - itäisestä nyt puhumattakaan - jossa on syntynyt uusi ongelma: kuinka saadaan yhteiskunnan tuottavuus pysymään alati kasvavien julkisten menojen, etenkin hallintokulujen perässä. Ongelmasta voinemme silti keskustella rajoittuen pääosin terveydenhuoltoon, koska sitä parhaiten tunnemme ja ongelmat ovat yhteiset.

Julkisen sektorin terveydenhuolto on nykymuodossaan lopetettava?

Suomessa on peräänkuulutettu keskustelua julkisen sektorin tehtävistä. Yleensä keskustelu on ollut inttämistä ja sitä, että kukaan ei halua luopua mistään. Tilanne on vain se, että ellei julkisen toiminnan järkevöintiä suoriteta, köyhdymme kaikki. Jos kansalaiset haluavat hallintoa, lomakkeita, lupia, leimoja, välillistä ja välitöntä virkamiesvalvontaa, niin siitä vaan - saatiinhan mitä pyydettiin ja köyhdyttiin. Vastaavasta menosta on esimerkkejä itäisissä naapurimaissa.

Meningokokkitaudin prognoosia voidaan parantaa

Lasten meningiittien aiheuttajista hemofilus on rokotuksilla lähes kokonaan eradikoitu Suomesta. Sairaalan ulkopuolella alkavien meningiittien tärkeimmiksi aiheuttajiksi ovat jääneet meningokokki ja pneumokokki. Erityisesti meningokokki on tappaja. Englannissa ja Walesissa kuoli viime vuonna 170 ihmistä meningokokin aiheuttamaan infektioon, näistä 110 oli lapsia. Kaksi kolmasosaa meningokokeista on B-tyypin aiheuttamia, ja tätä tyyppiä vastaanhan ei ole rokotteita.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Miksi tupakointi aiheuttaa valtimonkovettumatautia?

Tiedetään, että tupakointi lisää sepelvaltimotautiriskiä - mutta miksi? Etiopatogeneesin selvittelyssä Stanfordin yliopiston tutkijat oivalsivat, että tupakointi nostaa veren triglyseridipitoisuutta ja laskee HDL-kolesterolipitoisuutta, eli aiheuttaa samoja vaikutuksia kuin insuliiniresistenssi ja hyperinsulinemia. Aiheuttaako tupakointi siis insuliiniresistenssiä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

ACE-estäjien uusi sivuvaikutus: angioödeema

Jo viisi vuotta sitten raportoitiin ensi kerran ACE-estäjien sivuvaikutuksena ilmenneestä angioödeemasta, yleensä kasvoihin ja, mikä pahinta, kurkkuun paikantuvasta kudosturvotuksesta. Vuosina 1981-90 Ruotsissa ilmeni 36 tällaista tapausta, ja WHO:n sivuvaikutustiedostoon on syötetty tiedot 1 309 tapauksesta. Näistä tehdään tiliä Ruotsin Sahlgrenskasta tulevassa raportissa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Ydinkokeiden hullut vuodet ja Pohjolan leukemiat

Pohjoismaiden leukemiatilastot ovat luotettavia ainakin vuodesta 1958, Ruotsin osalta vuodesta 1961. Nämä tilastot sekä tiedot 1950- ja 1960-lukujen taitteen ydinlaskeumista ovat mahdollistaneet erinomaisen yhteispohjoismaisen tutkimuksen, jossa koko Pohjolan alueen leukemiafrekvenssejä vuosilta 1951-79 on verrattu taustasäteilyyn.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Vaatteiden ja ihon kontaminoituminen ensiavussa

Englantilaisen tutkimuksen mukaan ensiapuyksiköiden hoitohenkilökunnan vaatetus ei ole ajanmukainen. Vaatetus ei suojaa erityisesti jalkoja ja käsiä tarpeeksi hyvin.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Imettäminen luonnollisena ehkäisynä

Imettäminen aiheuttaa anovulaation ja amenorrean ja on kehitysmaiden väestöjen ainoita tehokkaita perhesuunnittelukeinoja. Chileläinen tutkijaryhmä on osoittanut, että puoli vuotta lastaan imettävän amenorreeisen naisen raskauden mahdollisuus on alle 2 % normaalin yhdyntäfrekvenssin jatkuessa. Samainen chileläinen tutkijaryhmä on jatkanut imettämisen ehkäisymerkityksen selvittämistä Santiagon keskiluokkaan ja alempaan keskiluokkaan kuuluvissa perheissä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Posterinäyttely Lääketiede 93 -tapahtumassa

Lääketiede 93 -tapahtumaan järjestetään posterinäyttely, jossa lääkärikunnalla on mahdollisuus tutustua suomalaiseen lääketieteelliseen tutkimukseen toivottavasti laidasta laitaan. Postereiden äärellä tutkijat voivat tavata toisiaan, jolloin tarjoutuu mahdollisuus toisaalta ajatustenvaihtoon, toisaalta ei-tutkijat voivat saada syventävää tietoa kiinnostavista asioista.

Aerogeeli - hyytelöityä ilmaa

Mikä on läpinäkyvää kuin lasi, mutta sata kertaa parempi lämmöneriste? Vastaus on aerogeeli, uusi materiaali, joka etsii käyttöalueitaan myös lääketieteessä. Aineen ominaispaino on vain neljä kertaa suurempi kuin ilman.

Erkki Karjalainen

DAPAL-lääkäriohjelmisto

Lääkärilehti julkaisee perättäisissä numeroissaan kirjoitussarjan, jossa esitellään lääkärin vastaanottotyökaluiksi sopivia ohjelmia. Esittelyvuorossa on DAPAL-ohjelmisto. Sarjan ensimmäinen kirjoitus julkaistiin numerossa 22-23/92.

Toimittaneet Erkki Karjalainen, Leena Lodenius, Marjukka Mäkelä

Upea lääketieteellinen sanasto

Suomessa on jo pitkään kaivattu riittävän laajaa lääketieteellistä sanastoa. Tästä syystä Duodecim-seura ryhtyi 1980-luvun puolivälissä toimenpiteisiin kattavan ja sanojen selityksillä varustetun sanakirjan toimittamiseksi. Valtava työ on nyt saatu päätökseen, ja käytettävissä on yli 20 000 hakusanaa käsittävä lääketieteen termistö.

Toimittanut Timo Klaukka

Kymmenen kliinistä ongelmaa - puolesta ja vastaan

Arvostettujen asiantuntijoiden debatit puolesta ja vastaan ajankohtaisista kliinisistä ongelmista ovat viime vuosina olleet lääketieteellisten kokousten mielenkiintoisia ja ajatustenvaihtoon stimuloivia kohokohtia. Tämä kirja kuuluu sarjaan, joka on amerikkalaisten tuottama kirjallinen vastine suullisille debateille.

Toimittanut Timo Klaukka

Lastenneurologian haasteet Virkaanastujaisesitelmä 20.5.1992

Suomen ensimmäinen lastenneurologian professuuri perustettiin Helsingin yliopistoon 1988, toinen Turun yliopistoon kaksi vuotta myöhemmin. Alan linjauksia esitellään tässä Helsingin yliopiston lastenneurologian professorin Matti Iivanaisen virkaanastujaisesitelmässä viime toukokuulta.

LYMEN TAUTI JA SILMÄOIREET

Lymen taudin löytäjä, tri Allen Steere, kertoi vuonna 1985 Annals of Internal Medicinessä naispotilaasta, jolle kehittyi neljä viikkoa iho-oireiden jälkeen värikalvo- ja lasiaistulehdus. Nämä eivät reagoineet suoneen annettuun metisilliiniin tai gentamysiiniin. Linssi ja lasiainen oli poistettava. Kirurgisesta preparaatista löytyi hopeavärjäyksellä borrelia-tyyppisiä spirokeettoja. Potilas menetti näön tulehtuneesta silmästä.

Toimittanut Tuula Fabrizio

Antiikin Kreikan tarut ja lääkkeiden nimet

Renessanssin aikana 1400- ja 1500-luvulla sekä valistuksen aikana 1600- ja 1700-luvulla antiikin Kreikan ja Rooman kulttuurit kohosivat ihailun ja jäljittelyn kohteeksi. Siten ei olekaan ihmeellistä, että myös kehittyvät luonnontieteet rakensivat terminologiansa osaksi antiikin tarujen pohjalle. Erityisesti Carl von Linne (1707-1778), ruotsalainen lääkäri ja kasvitieteilijä, tunsi hyvin muinaisen Kreikan tarut ja johti niistä monelle kasville tieteelliset nimet. Juuri sen vuoksi monen vielä nykyäänkin käytössä olevan lääkeaineen nimi juontuu antiikin ajoilta.