Rinnan kaikututkimuksen tekniikkaa kuvin

Heidelbergiläisen Wolfgang Leuchtin kirja rinnan kaikututkimuksista ilmestyy tarpeeseen: vastaavaa kuva-atlasta ei ole, ja oppikirjat aiheesta ovat vähintäänkin vanhahkoja. Kirjoittaja ei pyri korvaamaan oppikirjoja kuva-atlaksellaan, mutta varsinkin tutkimustekniikka on perusteellisesti selvitetty. Myös ultraäänianatomiasta on laaja katsaus, mutta toimenpiteet jäävät kuvaesimerkkien varaan.

Toimittanut Timo Klaukka

MITÄ LÄÄKETIETEEN OPISKELIJAT LUKEVAT?

Etelä-Kalifornian yliopistossa Los Angelesissa toimiva lääkäri Clive Taylor teki viime vuonna puolivakavan ja puolitieteellisen tutkimuksen oppilaitoksensa II klinikkakurssin opiskelijoiden lukutottumuksista. Tulokset julkaistiin 21.5. New England Journal of Medicinessä. Tutkimuksen tarkoituksena oli lähinnä ottaa selville, miten monta vuosikurssin pakollisista ja vaihtoehtoisista oppikirjoista tutkimukseen osallistuneet opiskelijat olivat lukeneet.

Toimittanut Tuula Fabrizio

Pyhä Vitus, tanssitautisten ja vuoteenkastelijoiden parantaja

Pyhä Vitus (saks. Veit, ransk. Gui) tunnetaan nykyäänkin sen vuoksi, että reumaattisen infektion aiheuttamasta chorea minorista yhä käytetään toisinaan nimityksiä tanssitauti tai Pyhän Vituksen tanssi (saks. Veits-Tanz, engl. St. Vitus' dance ja ransk. dance de Saint-Gui). Englantilaiset tosin puhuvat taudista usein myös nimellä Sydenham's chorea kuuluisan englantilaisen lääkärin Thomas Sydenhamin (1624-89) mukaan.

Säteilyvaarat ja niihin varautuminen 1962-63

"Luonnontieteiden jatkuvan kehityksen ansiosta olemme nyt joutuneet peruuttamattomasti aikaan, jota luonnehtivat atomireaktorit ja isotooppilaboratoriot. Samalla on monien ihmisten mieliin syöpynyt lähtemättömästi jäytävä pelko ja turvattomuuden tunne atomipommien kehityttyä entistäänkin monin verroin hirvittävimmiksi tuhoaseiksi. Pelko on varsin luonnollinen ilmiö, koska ydinasereaktioissa joudutaan tekemisiin voimien kanssa, joita tavallinen ihminen ei voi käsittää."

20.9.1992 Lääkärikohtaisesti räätälöity täydennyskoulutus

Lääkärien täydennyskoulutuksen suunnittelu ja hankkiminenkin on jo utuisesta menneisyydestä lähtien ollut jokaisen lääkärin omilla harteilla. Useimmille täydennyskoulutus on käytännössä merkinnyt ammattilehtien enemmän tai vähemmän säännöllistä lukemista sekä silloin tällöin sattumanvaraisesti koulutustilaisuuksiin osallistumista. Järjestelmällisintä muotoa täydennyskokoulutuksessa ovat edustaneet työpaikkojen järjestämät meeting-sarjat, joiden aihevalintaan voidaan itse vaikuttaa. Koulutussairaaloissa tämä koulutus on ollut osa erikoislääkäritutkintoon tähtäävää jatkokoulutusta.

Pentti Huovinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030