Laki potilaan oikeuksista sisältää epäselvyyksiä

Lääkärilehdessä 26/92 esiteltiin 1.3.93 voimaantulevaa lakia potilaan oikeuksista. Suureksi osaksi uusi laki kirjaa jo yleisesti vallitsevia hoitokäytäntöjä eikä siten herätä suurta kiinnostusta, kuten professori Risto Pelkonen samassa Lääkärilehden numerossa toteaa.

Uhkana "elämä ilman antibiootteja"

Yksi maailman arvostetuimmista tiedelehdistä, Science, uhrasi elokuun 21. päivän numerossaan peräti 36 sivua lääkkeille resistenteille mikrobeille ja uusien mikrobilääkkeiden kehitystyön ongelmille. Arvovaltaiseen kirjoitussarjaan on kaksi syytä: uusien antibioottien kehitystyö on vähentynyt huomattavasti, ja lähes kaikkien tunnettujen patogeenisten bakteerien resistenssi on maailmanlaajuisesti lisääntynyt.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Ruokatorvisyövän riskitekijät

Kiinalaisessa väestössä ruokatorven syöpä on poikkeuksellisen yleinen, alueittain suorastaan endeeminen, ja useat tutkimukset, joissa valaistaan ruokatorvisyövän riskitekijöitä, tulevatkin kiinalaiselta kielialueelta. Tähän sarjaan lukeutuu tuore hongkongilaistutkimus, jossa selvitettiin ruokatorvisyöpään sairastuneiden 400 potilaan taustat ja vertailtiin niitä lähes 1 600 verrokkiin.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Helikobakteerista eroon jo viikon antibioottihoidolla

Hongkongin Prince of Wales -sairaalan ja Kiinalaisen yliopiston tutkijat selvittivät satunnaistetussa tutkimusasetelmassa 155 pohjukaissuolihaavapotilaan taudin paranemista eri hoitovaihtoehdoilla. 81 potilaalla haava oli vuotava ja 113 potilaalla oli oireena dyspepsia. Mukaan tutkimukseen otettiin vain potilaat, joiden ureaasitesti oli positiivinen osoittaen helikobakteerin osallisuutta.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Guillain-Barren oireyhtymän parempi hoito

Guillain-Barren oireyhtymä on subakuutti demyelinisoiva polyneuropatia, joka aiheuttaa tetraplegian ja hengitysvajauksen noin joka viidennelle potilaalle. Potilas yleensä paranee taudista, mutta noin 15 %:lle jää jokin neurologinen vajavuus. Koska taudin syy saattaa piillä veren liukoisessa osassa, on taudin hoitoon käytetty plasmafereesiä ja -vaihtoa. Sen avulla potilaat paranevat nopeammin ja tarvitsevat harvemmin respiraattoria kuin saadessaan pelkkää perushoitoa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Mielenkiintoinen immuunipuutos

Englantilaiset tutkijat raportoivat kahdeksan lapsen sairastaneen yllättävää immuunipuutosta. Oireina lapsilla olivat toistuvat bakteeri-infektiot ja lymfadenopatia. Kaikilta löydettiin hypergammaglobulinemia, joka sokaisi tutkijat etsimään toistuvien infektioiden syytä muualta kuin humoraalisesta immuunipuolustuksesta. Epäiltiin lymfoomaa, autoimmuunitauteja tai kroonista virusinfektiota.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Ilmestynyt

Applied Laboratory Medicine; N.W. Tietz et al. W.B. Saunders Company 1992, ensimmäinen painos. ISBN 0-7216-6474-1. 406 sivua. Hinta 250 mk.

Toimittanut Timo Klaukka

Arvosteluja Uusi mainio maksatautien oppikirja

Maksasairauksista kiinnostuneet ovat vuosikymmenet lukeneet Sheila Sherlockin kirjaa Diseases of the Liver and Biliary System, josta on ilmestynyt jo 8 painosta. Sen sujuva tyyli ja hyvä kuvitus ovat olleet ylittämättömiä. Yhden tekijän oppikirja on kuitenkin auttamatta suppea. Perusteellisemmat alan oppikirjat ovat olleet epäyhtenäisiä ja raskaslukuisia, eikä kliinikko ole niistä aina helposti löytänyt vastausta eteen tulleisiin maksaongelmiin.

Toimittanut Timo Klaukka

Avartava katsaus uneen, vireystilaan ja suorituskykyyn

Vasta viime vuosina on havahduttu huomaamaan, kuinka suuri vaikutus väsymyksellä on suorituskykyyn käytännön tilanteissa. Tämä on toistuvasti ollut esillä mm. ydinvoimala-, laiva- ja liikenneonnettomuuksien sekä sukkulaturman yhteydessä. Koko asiahan on itsestään selvä, mutta sitä ei toistaiseksi ole juuri otettu huomioon esimerkiksi työaikajärjestelyissä.

Toimittanut Timo Klaukka

Tarinat kliinisen tiedon rikasteina

Lääkärin tehtävänä on diagnosoida ja parantaa sairauksia. Potilaan tehtävänä on puolestaan kertoa, mikä häntä vaivaa. Miten lääkäri käytännössä pystyy tietämään, mikä kulloinkin on vikana? Koska sairaudet eivät ole erillisiä olentoja, lääkärin on luotettava potilaaseen ja kuunneltava mitä hän vaivoistaan kertoo. Kuulemansa tarinan ja tekemänsä statuksen perusteella lääkäri tulkitsee ja rakentaa tilanteesta oman lääketieteellisen versionsa, itse asiassa oman tarinansa. Näillä kahdella tarinalla, potilaan ja lääkärin, on tietysti yhtäläisyyksiä, mutta missään nimessä ne eivät ole sama tarina.

Toimittanut Timo Klaukka

Får sverige Husläkare?

Primärvården i Sverige fick sin nuvarande struktur när landstingen 1963 övertog ansvaret i och med att det statliga provinsialläkarsystemet upphörde. En helt ny organisation, mycket lik den vi har i Finland i dag, växte fram. Allmänläkare, specialistläkare, distrikts-sköterskor (motsvarande våra hälsovårdare), barnsköterskor, barnmorskor, fysioterapeuter och annan stödpersonal samlades under ett tak till stora enheter som ställvis också omfattar lokala sjukhem. Under 1970-talet utvecklades primärvården kraftigt, stora mottagningar grundades med upp till 20 läkare, av vilka en del är utlokaliserade specialister från sjukhusen och antalet anställda kan uppgå till ett hundratal. Naturligtvis har detta blivit dyrt och man har små- ningom nått ett kostnadstak som inte ens det svenska samhället har råd med längre.

Redaktör Svante Stenman

Markkina- vai työvoimat?

Suomen 400 000 työttömästä joka neljäs on alle 25-vuotias. Työttömyyden "hoito" maksaa kunnille ja valtiolle mansikoita, mutta niitä poimimaan et tervettä kaksikätistä työtöntä hevin saa. Liian moni heistä on hoidettu rahalla ensin laiskoiksi, sitten sairaiksi ja jotkut ennenaikaiseen hautaan. Uhreina kyllä, mutta ei sankareina eikä valtion hautauskustannuksella.

Kansanterveyslain 20 vuotta

Ennen 1.4.1972 voimaan tullutta kansanterveyslakia oli ilmaantunut monenlaisia muutospaineita terveydenhuollon järjestelmää kohtaan. Palvelujen tarjonnassa sekä väestön sairastavuudessa ja kuolleisuudessa oli huomattavia alueellisia eroja. Asukkaiden ikärakenne oli muuttumassa vanhusten määrän kasvaessa. Kunnanlääkärien palkkauksessa esiintyi vinoutumia, jotka vaikeuttivat virkojen täyttämistä syrjäisellä maaseudulla.

1.10.1992 Lääketieteen perusopetus jäämässä eurojunasta

Kiinnostus lääketieteellisen perusopetuksen kehittämiseen on saanut viime aikoina tuulta purjeisiinsa Suomessakin. Maan lääketieteellisissä tiedekunnissa on menossa, käynnistymässä tai ainakin keskustelun asteella perusopetuksen kehittämiseen liittyviä projekteja. ETA ja EY ovat pakottaneet meidät vertaamaan lääketieteellistä koulutustamme yhdentyvän Euroopan esittämiin, tosin vain määrällisiin vaatimuksiin. Niiden täyttäminen näyttää edellyttävän varsin vähäisiä muutoksia. Onko kaikki siis hyvin?

1.10.1992 Missar vår medicinska undervisning eurotåget?

Intresset för att utveckla den grundläggande medicinska undervisningen har under senare tid fått vind i seglen även i Finland. Inom landets medicinska fakulteter är projekt relaterade till utveckling av basundervisningen redan på gång, de är planerade eller åtminstone föremål för diskussioner. EES och EG gör att vi måste jämföra vår läkarutbildning med det integrerade Europas, även om det gäller rent kvantitativa krav. De förändring-ar som krävs förefaller dock relativt blygsamma, så kanske är allt i sin ordning?

Äkillisen poskiontelotulehduksen hoito

Poskiontelotulehdus on varsin yleinen tauti, joka liittyy lievänä lähes jokaiseen nuhaan. Se paranee spontaanisti 60-80 %:ssa tapauksista. Mikäli antibioottihoito katsotaan aiheelliseksi, suositellaan ensisijaiseksi valinnaksi ampisilliinia. Käytettävissä olevista hoitokeinoista tehokkain on poskionteloiden huuhtelu.

Juhani Vainio-Mattila

Positroniemissiotomografia epilepsian selvittelyssä

Positroniemissiotomografia (PET) on turvallinen ja noninvasiivinen elimistön toiminnan kuvantamismenetelmä, jolla voidaan mitata aivojen aineenvaihduntaa, verenvirtausta ja hermoston välittäjäaineiden toimintaa. Se avaa uusia mahdollisuuksia epilepsian patogeneesin ja patofysiologian ymmärtämiseen ja hoidon suunnitteluun. PET-tutkimusta olisi tärkeää hyödyntää erityisesti lasten vaikeiden epilepsioiden selvittelyssä, koska hoitomahdollisuudet ovat silloin paremmat kuin myöhemmällä iällä.

Pertti Rintahaka Matti Iivanainen Harry T. Chugani

Chlamydia trachomatiksen seulonta ehkäisyneuvolassa ja uuden pikatestin soveltuminen siihen

Sukupuoliteitse tarttuvan Chlamydia trachomatiksen luotettava tunnistaminen vaaditussa laajuudessa on nykyisen mikrobiologisen diagnostiikan keskeisiä pulmia. Uutena menetelmänä on käytetty immunokompleksilateksille perustuvaa, paljain silmin luettavaa testiä, joka ei vaadi monimutkaisia laitteita tai työvaiheita. Myönteiset tulokset voidaan varmistaa potilaalta otetusta näytteestä mikrobiologisessa laboratoriossa. Tutkimuksessa kokeiltiin menetelmän soveltuvuutta ehkäisyneuvolan asiakkaiden kohdunkaulanäytteisiin.

Lea Annanmäki Pekka Saikku

Lounaissuomalaisten keski-ikäisten naisten terveystutkimus: Seerumin antioksidanttivitamiini-, hivenalkuaine- ja lipidiperoksidipitoisuuksiin vaikuttavat tekijät

Turun seudulla asuvien 50-vuotiaitten naisten terveystarkastukseen osallistuneilta määritettiin seerumin retinoli, alfatokoferoli, beetakaroteeni, askorbaatti, kupari ja sinkki sekä joitakin muita biokemiallisia tekijöitä. Seerumin askorbaatti-, beetakaroteeni-, sinkki- ja kuparipitoisuuksissa todettiin merkittävää vaihtelua vuodenajoittain. Retinoli-, alfatokoferoli- ja beetakaroteenipitoisuuksiin assosioituivat erityisesti seerumin lipidipitoisuudet, mutta myös monet muut tekijät regressioanalyysin perusteella. Tutkimuksessa käytetyt tilastolliset mallit selittivät tavallisimmin käytetyn lipidiperoksidaatiomittauksen, tiobarbituraattireaktiivisen materiaalin ("malonidialdehydi") pitoisuuksia vain vähän. Tilastollisesti merkitseväksi tulivat kuitenkin seerumin kuparipitoisuus, pitkäaikaissairaudet ja tupakointi.

Jorma Järvisalo Aila Leino Liisa Rehnberg Merja Kaitsaari Markku Ahotupa

Prokaiinikloridi somaattisten ja psyykkisten oireiden yleislääkkeenä

Ihmelääkkeeksikin mainostettu Gerovital levisi maailmalle Romaniasta 1960- ja 70-luvuilla. Kovasta kohusta huolimatta tämän - nyt jo sivummalle jääneen - lääkkeen tehosta on saattanut jäädä monelle epäselvä kuva. Gerovitalin vaikuttavalla lääkeaineella, prokaiinikloridilla, on antidepressiivinen vaikutus, ja sen teho on merkitsevä, joskin lievä. Sivuvaikutuksiakaan prokaiinikloridilla ei juurikaan ole, joten jos potilas on saanut lääkkeestä apua, ei liene syytä sen käyttöä vastustaa. Sokkotutkimuksessa, jossa verrattiin Gerovitalin, sen kopion ja lumelääkkeen vaikutuksia, jompaakumpaa prokaiinikloridivalmistetta saaneet arvioivat lääkkeensä tehon merkitsevästi paremmaksi kuin lumelääkettä saaneet. Tosin oireitaan yksityiskohtaisemmin arvioidessaan kaikki kolme tutkimusryhmää paranivat jokseenkin samaan tahtiin.

Erkki J. Valtonen