Perusteellinen kuvaus syövän biologisista hoidoista

Syövän hoito perustuu edelleen pääasiallisesti kirurgiaan, kemoterapiaan ja sädetykseen, joilla nykyisin voidaan parantaa runsaat puolet potilaista. Jatkuvasti haetaan muitakin aseita, varsinkin laajalle levinneen syövän hoitoon. Uusina keinoina ovat viime aikaisessa kirjallisuudessa ja päivälehdissäkin olleet näkyvästi esillä biovasteen muuntajat (lähinnä interferonit, interleukiinit ja tuumorinekroosifaktori) sekä tappajasolut. Odotukset näistä biologisista hoidosta ovat olleet suuret, tulokset melanoomassa ja munuaissyövässä kohtalaiset. Nykytietämyksen mukaan biovasteen muuntajilla näyttää olevan kiistatonta kliinistä tehoa, mutta toisaalta vasteet ovat usein osittaisia ja ohimeneviä. Hoitojen optimaalinen kesto, biovasteen muuntajien annostus, ja biologisen hoidon yhdistäminen kemoterapiaan ovat tällä hetkellä aktiivisen tutkimuksen kohteina, ja vasta tulokset näistä tutkimuksista osoittanevat tämän hoitomuodon todellisen hyödyn.

Toimittanut Timo Klaukka

LÄÄKÄRIT TYÖTAISTELUUN VANCOUVERISSA

Kanadassa Brittiläisen Kolumbian 6 600 lääkäriä vastustaa provinssin uuden, sosialistisen hallituksen budjettiuudistusta, jossa asetetaan katto terveydenhuollon kuluille ja lääkärinpalkkioille. Budjettivuodelle 1992-93 terveydenhuoltoon on varattu 1,27 miljardia Kanadan dollaria, vain 4,7 % enemmän kuin edellisessä budjetissa. British Columbia Medical Association arvioi, että rahaa tarvittaisiin ainakin 60 miljoonaa dollaria enemmän inflaation, väestönkasvun ja uuden teknologian kulujen peittämiseen.

Seitsemän humanoitaa

Grannista olevat ovat yleensä tuntemattomia. Etenkin väittäessään tulleensa naapuritähdistä tai -galakseista. Jutuilla pääsee joko tähdeksi, hullujenhuoneelle tai viestintäguruksi. Riippuu viestin vastaanottajien kulttuurista.

Turun kuume vuonna 1771

Suomen ensimmäinen sanomalehti, Tidningar Utgifne af Et Sällskap i Âbo, alkoi ilmestyä Turussa vuonna 1771. Ensimmäisenä vuonna sen kolmessa eri numerossa kerrotaan vuoden 1771 alkupuolella esiintyneestä Turun kuumeesta. Kuvauksesta päätellen kysymyksessä oli pilkkukuume, typhus exanthematicus (silloin ruots. rötfeber, suom. mätäkuume). Kirjoitusten laatija oli Turun lääkäripiirin ja lääninlasaretin lääkäri Johan Gabriel Bergman (1732-93). Todettakoon, että pilkkukuumeen taudinaiheuttaja ja taudin leviäminen vaatetäiden välityksellä saatiin selville vasta 1900-luvun alussa. Koska pilkkukuume on nykyajan lääkäreille jokseenkin tuntematon, saattaa seuraava katkelma olla siitäkin syystä kiinnostava.

20.10.1992 Kirurgiset jonot - haaste suunnittelulle

Viime vuosina ovat sydänpotilaiden leikkausjonot olleet runsaasti esillä julkisessa keskustelussa. Nämä potilaat muodostavat kuitenkin vain pienen osan kaikista kirurgista hoitoa odottavista potilaista. Tässä Lääkärilehden numerossa julkaistaan kirurgien valtakunnallisen alaosaston selvitys kirurgisten jonojen kehityksestä. Kokonaiskuvan hahmottamiseksi selvitys on mitä tarpeellisin. Vaikka maassamme tehdään noin 350 000 leikkausta vuosittain, on kirurgian erikoisalan jonoissa yli 60 000 ihmistä. Leikkauspotilaiden hoidot muodostavat lähes kolmanneksen kaikista maamme vuosittaisista sairaalahoitojaksoista. Operatiivisten toimenpiteiden määrän arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa.

20.10.1992 Operationsköerna - en utmaning för de planeringsansvariga

Under senare år har operationsköerna för hjärtpatienter ofta tagits upp i den offentliga debatten. Denna patientkategori utgör emellertid endast en liten del av alla dem som köar till kirurgisk behandling. I detta nummer av Finlands Läkartidning publiceras en utredning om utveckling av operationsköerna som gjorts av FLF:s underavdelning Finlands Kirurger. För att strukturera helhetsbilden är en rikstäckande redovisning absolut nödvändig. Trots att c. 350 000 operationer utförs i vårt land varje år, köar över 60 000 personer till specialiserad kirurgi. Behandlingen av kirurgiska fall utgör nästan en tredjedel av all sluten vård på årsbasis i Finland. Antalet operationer förväntas öka i framtiden.

20.10.1992 Ajantasaista tietoa ja asiantuntijaohjausta lisätään tartuntatautien vastustamistyössä

Suomessa on onnistuttu tartuntatautien vastustamistyössä kansainvälisen vertailun mukaan varsin hyvin, vaikka erityisesti tähän tehtävään tarkoitettuja voimavaroja onkin meillä niukasti. Rokotusten kattavuus on jatkuvasti säilynyt hyvänä, yllättävät tilanteet, kuten polioepidemia ja vesikauhun ilmaantuminen, on hoidettu onnistuneesti ja HIV-infektion leviäminen on ollut hidasta verrattuna muiden teollisuusmaiden tilanteeseen.

Ovulaation induktiossa käytettävät menetelmät

Ovulaation käynnistämiseen tarvittava hoito riippuu hormonihäiriön laadusta. Munasarjaperäisissä ongelmissa onnistumismahdollisuudet ovat vähäiset, ja näiden potilaiden lapsettomuutta hoidettaneen yhä enemmän luovutettujen munasolujen avulla. Sen sijaan gonadotropiinien säätelyjärjestelmän häiriöissä onnistumismahdollisuudet ovat hyvät.

Lars Rönnberg

Keskushermoston verisuonisairauksien ja kasvaimien embolisaatiohoito

Muutama vuosi sitten Suomessakin alettiin hoitaa embolisaatioilla eräitä sellaisia aivojen, pään, kaulan ja selkäydinkanavan verisuonisairauksia ja runsassuonisia kasvaimia, jotka ovat olleet kirurgisen hoidon ulottumattomissa. Lisäksi ennen leikkausta tehtävällä embolisaatiolla voidaan joissakin tapauksissa helpottaa toimenpidettä ja samalla parantaa leikkaustulosta.

Matti Porras

Psyykenlääkkeiden liittyminen naisten alkoholinkäyttöön

Tutkimuksessa kartoitettiin psyykenlääkkeiden ja alkoholin käytön yhteyttä kolmessa naisryhmässä: alkoholia kohtuullisesti tai ei lainkaan käyttävät, runsaasti juovat sekä alkoholistit. Psyykenlääkitykset yleistyivät selvästi alkoholinkäytön lisääntyessä, ja alkoholistiryhmästä peräti puolet oli saanut niitä oireidensa hoitoon. Yleisin lääkeryhmä olivat bentsodiatsepiinit. Koska terapeuttisetkin bentsodiatsepiiniannokset aiheuttavat ajan mittaan riippuvuuden lähes puolelle käyttäjistä ja koska ne potentoivat alkoholin vaikutusta, tulisi niitä runsaasti alkoholia juoville potilaille antaa vain tarkkaan harkiten.

Kaija Seppä Rauno Mäkelä Pekka Sillanaukee

Taskukokoinen spirometri - ventilaatiomittari jokaisen lääkärin käyttöön?

Uudet taskukokoiset spirometrit laajentavat tulevaisuudessa spirometriatutkimusten käyttöaluetta. Potilaan ventilaatiokyvyn mittaaminen on nyt jokaisen lääkärin ulottuvilla varsin yksinkertaisella menetelmällä. Taskukokoisten spirometrien mittaustarkkuuden rajoitukset tulee kuitenkin ottaa huomioon. Koska mittaustulosten toistettavuus on hyvä, laitteita voidaan hyvin käyttää esimerkiksi astmapotilaiden seurannassa.

Pekka Malmberg Jouni Hedman Anssi R. A. Sovijärvi

Pariterapia parantaa selkäpotilaan psyykkistä vointia

Pariterapialla saavutettiin pitkäaikaista lievennystä selkäpotilaiden psyykkisiin rasitusoireisiin. Kontrolloidussa kliinisessä kokeessa alaselkäpotilaat osallistuivat tavanmukaisen hoidon lisäksi puolisonsa kanssa puolen vuoden aikana viiteen pariterapiaistuntoon. Viiden vuoden seurantaan osallistui 56 selkäpotilasta, joista terapiaryhmässä 28 ja vertailuryhmässä samoin 28. Psyykkiset oireet vähenivät seurannan aikana terapiaryhmässä mutta lisääntyivät, kuten selkäsairauksissa yleensäkin, vertailuryhmässä. Somaattisten oireiden korjaantumisessa ei ryhmien välillä ollut merkitseviä eroja.

Simo Saarijärvi Erkki Alanen Ulla Rytökoski Markku T. Hyyppä

UUTISIA AMA:N VUOSIKOKOUKSESTA

AMA:n valtuuskunnan kokouksen esityslistalla Chicagossa kesäkuun lopulla oli mm. edelleen jatkuva taistelu Medicaren uusista korvausperusteista, joita nyt uhkaavat ottaa käyttöön myös muut vakuutusyhtiöt. AMA pyrkii myös puuttumaan sääntöön, jonka mukaan lääkäri ei enää voisi lähettää potilaitaan laboratorioon, josta hän itse omistaa osan. Valtuuskunta päätti ehdottaa, että tällainen self-referral olisi edelleen mahdollista, jos lääkäri ilmoittaa potilaalle omistussuhteesta. Vastaanoton yhteydessä toimiva laboratorio on nimittäin kätevä sekä lääkärin että potilaan kannalta ja tuloksetkin saadaan nopeasti.

Iliad - vuorovaikutteinen diagnostiikkaohjelma

Iliad on suurkoneessa 15 vuotta käytössä ollut HELP-järjestelmä, joka toimii nyt mikrossa. Iliad kattaa 1 300 diagnoosia ja 6 300 oiretta. Ohjelmaa käytetään kolmessa amerikkalaisessa tiedekunnassa normaaliopetuksen osana. Ohjelma sisältää "Yearbook of Medicine" -sarjan kirjallisuusabstraktit vuodesta 1985 alkaen.

"Terveydestä kannattaa maksaa"

"Terveydestä kannattaa maksaa, mutta rahat on käytettävä oikein. Oikean käytön suunnittelussa ja ohjaamisessa tarvitaan lääkärikunnan aktiivista panosta. "Näin kirjoitti H.R. Nevanlinna sairaalain kustannuskriisin jälleen uhatessa. Suomessa käytettiin tuolloin terveydenhuoltoon lähes 5 % bruttokansantulosta, mutta terveydenhuoltokulutuksen kasvunopeus oli huolestuttava, se oli lähes kaksinkertainen muihin teollisuusmaihin verrattuna.

Nimityksiä

Työterveyslaitoksen erikoislääkärin toimeen, (epidemiologian ja biostatistiikan os., epidemiologian ja sosiaalitutkimuksen jaos) LKT Lauri Tammilehto 1.10.92 lähtien (hakijoita 3).

Laillistetut lääkärit

Johan Ivar Hedström, Pekka Henrik Hyvönen, Elina Maria Ikonen, Maarit Helena Jekunen, Leena-Kaisa Kalliokoski, Jouko Erkki Kivioja, Kirsi Liisa Kosonen, Ulla Helena Linden, Kirsi Marja Polvi, Leena Johanna Perälä, Kari Pekka Johannes Rasku, Aila Marja Tuulikki Saari

Erikoislääkärin oikeudet

Tuija Tuulikki Kolonen, yleislääketiede; Marja Anneli Penttilä, yleislääketiede; Senja Irene Riepponen, iho- ja sukupuolitaudit; Anna Maija Saukkonen, neurologia

Väitelleitä

LL Agneta Vivianne Ekstrand, Diabetes and kidney transplantation, (sisätaudit, diabetologia, nefrologia) Helsingin yliopisto.

Risto Lahesmaan muotokuvarahasto

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri, lääkintöneuvos Risto Lahesmaa jää eläkkeelle kesäkuussa ensi vuonna. Työtoverit ja ystävät ovat halunneet kunnioittaa hänen monipuolista työtään terveyden- ja sairaanhoidossa maalauttamalla hänen muotokuvansa Turun yliopistollisen keskussairaalan kokoelmiin liitettäväksi. Olemme saaneet hänen suostumuksensa ja taidemaalari Raimo Aarras on lupautunut maalaamaan muotokuvan.