Mitä tilastot kertovat suomalaisten ja espanjalaisten itsemurhista?

Suomessa tehdään itsemurhia viisi kertaa niin paljon kuin Espanjassa. Suomessa itsemurhan tekevät useimmin keski-ikäiset miehet, Espanjassa yli 60-vuotiaat miehet. Perheen ja työn myötä syntyvän sosiaalisen verkoston puuttuminen on selvä itsemurhan taustatekijä kummassakin maassa. Itsemurhan tehneiden demografisia taustatietoja analysoimalla ei kuitenkaan selviä syy itsemurhalukujen eroon. Valaistusta tähän voisi etsiä historian, uskonnon ja kansallisen itsetunnon erilaisuudesta.

Sari Lindeman Erkki Väisänen
Muut 31/1992 Kommentteja

"Terveysmessiasta odotellessa"

Odotukset kansanterveyslain voimaantulon (1972) tuomasta pelastuksesta silloiseen terveydenhuollon kriisiin olivat suuret, varsinkin poliittisilla tahoilla. Uskottiin, että kunnanlääkärivajaus korjautuisi, avohoito nousisi arvoonsa sairaalalaitoksen varjosta, ehkäisevä terveydenhoito voimistuisi ja näin sairastavuus vähenisi, sairaalakustannukset pienenisivät ja kaikki eläisivät onnellisina elämänsä loppuun. Näin syntyi messiaan odotus, kuten Tapani Kosonen kirjoitti.

Muut 31/1992 Kommentteja

Trombopeniaan uusi hoito

Idiopaattinen trombosytopeeninen purppura (ITP) on tauti jossa verihiutaleet hupenevat immunologisista syistä. Perinteiset hoitolinjat käsittävät kortisonihoidon, laskimonsisäisen immuuniglobuliini-hoidon ja - jos trombosyyttiluku pysyy uhkaavan matalana kaikesta huolimatta - pernan poiston. Jos lääkehoidoilla ei pärjätä, joudutaan siis harkitsemaan varsin suurta toimenpidettä. Splenektomiaan liittyy etenkin vanhuksilla riskinsä, joten uusia hoitovaihtoehtoja kaivataan.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors
muut lääkärilehdet 30/1992 Kommentteja

Interferonille uusi indikaatio

Interferonien voittokulku jatkuu. Hajaraporttien mukaan interferoni alfa-2a on pienentänyt immuunikatopotilaiden Kaposin sarkoo-maa. Vuonna 1989 ilmestyi pari tapausselostusta, miten interferoni paransi lasten keuhkojen hemangiomatoosin. Näiden jälkeen Dana-Farberin syöpäinstituutin ja Harvardin onkologi-pediatrit hoksasivat käyttää interferoni alfa-2a:ta lasten hemangiomatoosin hoitoon. Se on lasten kasvainsairaus, tavallisimmin viaton, itsestään vähitellen häviävä luomi mutta ääritapauksissa niin paha ja laaja, että se uhkaa lapsen näköä tai henkeä nakertaessaan esimerkiksi sydäntä tai aivoja. Laaja hemangiomatoosi runsaine kapillaaristoineen kuluttaa myös trombosyyttejä ja aiheuttaa trombosytopenian vuoksi vuoto-ongelmia.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors
muut lääkärilehdet 30/1992 Kommentteja

Klamydia hoituu kerta-annoksella atsitromysiiniä

Genitaaliklamydian hoito tetra- tai doksisykliinillä tai erytromysiinillä on vaatinut vähintään seitsemän päivän, mielellään vieläkin pitemmän hoidon. Suomessa ilmoitetaan yli 10 000 klamydiatapausta vuosittain; todellinen luku lienee kuitenkin paljon suurempi. Vertailun vuoksi mainittakoon, että tippuritapauksia ilmoitetaan vain parisen tuhatta.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors
muut lääkärilehdet 30/1992 Kommentteja

Poskiontelotulehduksen vaikea diagnosointi

Poskiontelotulehdus on tauti, jonka potilaat itse hyvin tunnistavat: poskipäiden kipu, joka liittyy flunssaan, on tyypillisin oire. Lopullisen diagnoosin tekeminen on kuitenkin vaikeaa. Vaikka röntgenkuvaa käytetään tärkeimpänä diagnostisena keinona, se ei useassakaan projektiossa otettuna aina kerro totuutta. Kaikututkimusta on paljon käytetty röntgentutkimuksen sijasta. Endoskopia lienee tieteellisiin tutkimuksiin paras keino, muttei tietystikään sovellu perusterveydenhuoltoon.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors
muut lääkärilehdet 30/1992 Kommentteja

Sappitiehyen endoskooppinen drenaasi vai laparotomia akuutin kolangiitin hoidoksi?

Sappitiehytkiven vuoksi syntyvä kolangiitti on hengenvaarallinen tila: kuolleisuus laparotomian jälkeenkin on 20-60 %. Hoitovaihtoehdoksi on esitetty sappitiehyen katetrointia gastroskoopin kautta, niin että tulehtunut sappineste poistuu ja sepsis korjautuu. Kontrolloimattomat tutkimukset ovat antaneet ymmärtää, että endo-skooppinen hoito on turvallisempaa ja tehokkaampaa kuin kirurginen.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors
muut lääkärilehdet 30/1992 Kommentteja

Astmatiedot ajan tasalle

Viime aikojen perustutkimus on lisännyt tietojamme astman mekanismeista, ja siksi on paikallaan tarkentaa pitkään muuttumattomina pysyneitä käsityksiä taudin käyvästä hoidosta. Astma on edelleen tuntuva terveyttä uhkaava ongelma. Teollisuusmaissa 5 % väestöstä sairastaa sitä, ja taudin vuoksi hoitoon hakeutuvien määrä on kasvamassa. Mielenkiinto sairautta kohtaan on lisääntynyt ja samalla myös tarve hahmottaa uudelleen perustutkimuksen sirpaleinen tietotulva kliinikolle ymmärrettäväksi.

Toimittanut Timo Klaukka
kirjallisuutta 30/1992 Kommentteja

Unen ja epilepsian yhteydestä

Kyseessä on kymmenen vuotta sitten pidetyn kansainvälisen epilepsia ja uni -symposiumin ajankohtaistettu toinen painos. Kirjassa on 24 lukua, joissa tarkastellaan epilepsian ja unen yhteyttä usealta eri taholta. Lukujen taso vaihtelee kirjoittajien suuren määrän vuoksi. Suuremmilta päällekkäisyyksiltä on kuitenkin vältytty. Pääosin luvut ovat hyviä. Niiden järjestys voisi olla toisenlainen, esim. neurofysiologisten menetelmien selvittäminen omana osanaan. Kirjallisuusviitteitä on runsaasti, ja useimmissa luvuissa ne ovat tuoreita. Runsas EEG-kuvitus on ensiluokkaista.

Toimittanut Timo Klaukka
kirjallisuutta 30/1992 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030