Työnantajat ja työntekijät sanovat ei geeniseulonnoille työhönotossa

Suomessa yritysten edustajat ja työikäiset kansalaiset suhtautuvat yleensä kielteisesti työhönottotilanteen geeniseulontoihin. Seulontojen käytön epäillään johtavan syrjintään ja työsuojelun laiminlyömiseen. Työnhakijan terveyden suojelua ja työnantajan mahdollisia kustannussäästöjä pidetään vähemmän painavina perusteina arvioitaessa geeniseulontojen käytön oikeutusta.

Anu Hakonen

Enterovirusinfektiot voivat olla riski myöhemmälle sydäninfarktille

Sepelvaltimotaudin synty on monimutkainen tapahtuma, jota on ollut vaikea selittää yksinomaan klassisten riskitekijöiden, kuten korkean kolesterolin, tupakoinnin ja verenpaineen avulla. Viimeaikaisten tulosten valossa näyttäkin ilmeiseltä, että taudin syntyyn vaikuttavat myös mikrobi-infektiot ja tulehdusreaktiot. Vuosia kestäneet tutkimustyöt ovat elegantisti osoittaneet kroonisia hengitystieinfektioita aiheuttavan Chlamydia pneumoniaen yhteyden sepelvaltimotautiin.

Merja Roivainen

Elämä jatkuu

Kollegat Mauno ja Pasi Vanhala esittelevät tärkeää väestölähtöistä seulontatutkimustaan (Pysyvä, lapsesta keski-ikään kestävä lihavuus ennakoi metabolista oireyhtymää, Suomen Lääkärilehti 1998;53:3756-3759), joka julkaistiin BMJ:ssä (1). Siinä tutkittiin lapsuuden aikaisen lihavuuden ja metabolisen oireyhtymän välistä assosiaatiota. Sekä tulos- että pohdintaosan huipennuksena he raportoivat sekä lapsena että aikuisena lihavina olevilla olevan jopa 50-60-kertainen metabolisen oireyhtymän vaara (OR) pysyvästi normaalipainoisiin verrattuna. He summaavat johtopäätöksensä lauseeseen, missä he toteavat, että meitä uhannee lihavuuden liitännäissairauksien hallitsematon kasvu.

Mikko Paunio

Antroposofia, lääketiede ja tutkimus

Gyllenbergin säätiön XV symposiumi Research in anthroposophical medicine järjestettiin Hanasaaressa 29.-31.10. Kysymyksessä oli kaikkien aikojen ensimmäinen englanninkielinen kokous, jonka aiheena oli tieteellinen tutkimus antroposofisessa lääketieteessä. Saksankielellä samoja asioita on käsitelty aikaisemminkin antroposofian vahvoilla alueilla Sveitsissä ja Saksassa. Nyt pidetyn symposiumin tarkoituksena oli tuoda antroposofisen lääketieteen ja koululääketieteen edustajia yhteen pohtimaan sitä, onko tavanomainen tutkimustyö ylipäänsä mahdollista antroposofisen lääketieteen menetelmien suhteen, ja jos se on mahdollista, miten sitä tulisi toteuttaa.

Pekka Louhiala

32. lääke-esittelijäkurssi

Lääketietokeskus järjesti 32. lääke-esittelijäkurssin ensimmäistä kertaa kesäopiskeluna touko-elokuussa 1998. Kurssi on luonteeltaan lääketieteen ja farmakologian peruskurssi, josta kurssilainen saa riittävät lääketieteelliset perustiedot lääke-esittelijänä toimimiseen. Opiskelijat ovat alalla olevia lääke-esittelijöitä, joiden pohjakoulutus on yleensä opisto- tai korkeakoulutasoinen tutkinto kaupalliselta tai terveydenhuoltoon liittyvältä alalta.

Terveydenhuollon punaiset eli Lacomben keisi

Montrealin sairaalan ensiapupoliklinikan käytävä oli ahdas yöllä 1.2.98. 34-paikkaisella poliklinikalla oli 70 potilasta. He täyttivät käytävän joka sopen ja odottivat. Paitsi neiti Lacompe: sen jälkeen kun hoitaja oli priorisoinut hauraan 66-vuotiaan ikäneidon hoidon alas, ei lääkärillä luokseen ehdittyään ollut enää hoidettavaa. Obduktiolausunnon mukaan neiti L:n kiireet olivat loppuneet jo kaksi tuntia aikaisemmin.

Pisara

Lääkehoidon monet kasvot

Lääkkeet ja lääkehoito tuntuvat asioilta, jotka helposti nostavat esiin voimakkaita ja jyrkkiä mielipiteitä. Kaikilla näyttää näissä asioissa olevan oma totuutensa. Eräällä tapaa tämän ymmärtää, kun ottaa huomioon lääkkeisiin liittyvät moninaiset odotukset ja uskomukset. Joillekin potilaille lääkkeet ovat välttämättömyys, joillekin helpotus ja joillekin pako todellisuudesta. Lääkäreille lääkkeet ovat yleisessä käytössä oleva hoitomuoto, johon käytännön työssä liittyy hyvinkin erilaisia odotuksia. Lääkeviranomaisille tämä alue on olemassaolon kenttä, rahoittajille pakollinen kustannus ja tuottajille ansainnan väline. Moninaisuus on siis ymmärrettävää, mutta julkisen keskustelun yksitotisuus ei.

Santero Kujala

Saattohoito - mitä, missä, milloin ja miten?

Suomessa on viime vuosina käynnistetty monenlaisia projekteja kuolevien potilaiden hoidon kehittämiseksi. Monet erikoissairaanhoidon, avohoidon ja kansalaisjärjestöjen organisaatiot ilmoittavat hoitavansa kuolevia potilaita. Myös kotisairaalatoimintaa on innostuttu kehittämään. Yleensä nämäkin ilmoittavat hoitavansa saattohoitopotilaita. Suomen Lääkärilehdessä on useampaan otteeseen käsitelty syöpäpotilaiden - myös parantavien hoitojen ulkopuolella olevien potilaiden - hoitoa sekä erikoissairaanhoidossa että avohoidossa. Myös näissä kirjoituksissa on tuotu esille saattohoidossa olevien potilaiden mahdollisuus ja oikeus hyvään kotihoitoon.

Eero Vuorinen

Hermosolut uusiutuvat sittenkin

Tähän asti olemme eläneet käsityksessä, että hermosolut ovat samalla tavalla katoavaisia ja ainutlaatuisia kuin elämä itse. Se määrä hermosoluja, mikä meillä kullakin syntymänhetkellä on, on kaikki mitä saamme. Niiden varassa on elettävä ja niiden avulla tehtävä mitä elämässä tehtäväksi tulee. Kuin tarina Grimmin veljesten saduista. Tähän tarinaan on ollutkin helppo uskoa, sillä trauman tai sairauden vaurioittamat hermosolut eivät uusiudu eikä niitä ole tähän mennessä pystytty hoidonkaan avulla korvaamaan uusilla soluilla. Myöskään muistiin liittyvien toimintojen ja oppimisen ei tiedetä johtavan uusien hermosolujen syntymiseen vaan uusiin hermosolujen välisiin yhteyksiin ja olemassaolevien yhteyksien vahvistumiseen. Alemmilla eläinlajeilla, kuten linnuilla ja jyrsijöillä, hermosolujen uusiutuminen on tunnettu ilmiö, mutta ihmisen - kuten apinoidenkin - on ajateltu olevan näissä suhteissa muista eläinlajeista poikkeavia.

Uudet suomalaiset ravitsemussuositukset

Valtion ravitsemus-neuvottelukunnan uudet suomalaiset ravitsemussuositukset julkistettiin 15.10.98. Niiden keskeiset tavoitteet ovat tasapainoinen ravintoaineiden saanti, energian saannin ja kulutuksen tasapainottaminen, hiilihydraattien osuuden lisääminen, kovan rasvan käytön vähentäminen, natriumin saannin vähentäminen sekä alkoholin kulutuksen pitäminen kohtuullisena. Suositukset on tarkoitettu joukkoruokailun suunnitteluun, ravitsemusopetuksen perusaineistoksi sekä väestön ruoankäytön ja ravinnonsaannin arviointiin.

Antti Aro

Lääkärien nimityksistä

Lääkäriä tarkoittaviin sanoihin kätkeytyy länsimaiden kulttuurihistoriaa noin 2 500 vuoden ajalta. Parantajan tehtävä on tietenkin paljon vanhempi, mutta tieteellisen koulutuksen saaneen lääkärikunnan voidaan katsoa syntyneen vasta antiikin Kreikassa noin 500 vuotta eKr. Kreikkalaiset antoivat lääkärille nimen iatros, parantaja tai pelastaja. Hallitsijoiden henkilääkärillä oli toisinaan arvonimenä arkheiatros eli arkkiatri, jonka merkitys oli ylilääkäri tai hallitsijan henkilääkäri. Leikkauksista huolehti tehtävään erikoistunut ammattilainen, kheirourgos eli kirurgi. Se tarkoitti alunperin käsillään työtä tekevää, käsityöläistä.

Arno Forsius

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030