Terveydenhuollon historia - mitä ja miksi?

Yhteiskuntien terveydenhuolto on alkanut jo esihistoriallisena kautena primitiivisissä oloissa kokemusperäisenä kansanparannuksena ja synnyttäjien avustamisena. Nykyaikaisen lääketieteen ensi askeleet on otettu antiikin Kreikan aikana noin 500 vuotta eKr, siis noin 2500 vuotta sitten. Lääkärien, välskärien eli kirurgien sekä viisaiden vaimojen eli synnytysavustajien rinnalle ilmaantui vähitellen lisääntyvästi muita terveydenhuollon piirissä toimivia ammattilaisia.

Arno Forsius

Puppusanageneraattori erikoisen sairaassa hoidossa

Sairaalajohtaja R resitoi (vapaan käännöstavan mukainen tulkinta): Erikoissairaanhoidon päällekkäisyyksiä poistamalla ja toimintoja rationoimalla siirretään resursseja perusterveydenhuoltoon, jossa ihmiset ovat terveempiä. Perusterveydenhuoltoon rakennetaan sitten hoitoketjuja niin etteivät ihmiset tulekaan niin sairaiksi kuin ne nykyisessä erikoissairaanhoidossa jo tuppaavat olemaan. Näin sekä inhimillinen kärsimys että yhteiskunnalle tuleva lasku pienenee. Resurssit perusterveydenhuollon palveluketjujen rakentamiseen otetaan erikoissairaanhoidosta, koska terveydenhuollolle ei ole osoitettavissa enää lisää resursseja.

Pisara

Ensihoitopalvelujen kilpailuttaminen

Ensihoitopalvelun eli lääkinnällisen pelastustoiminnan perustehtävä on määritelty kansanterveyslaissa, erikoissairaanhoitolaissa sekä sairaankuljetusasetuksessa. Lisäksi toimintaa säätelevät monet muut terveydenhuollon ja osittain pelastustoimen säädökset sekä paikallistasolla sairaankuljetussopimukset. Vuosikymmenten varrella käytännöksi on vakiintunut, että palveluja tuottavat haja-asutusalueilla yksityiset sairaankuljetusyritykset ja kaupungeissa pelastuslaitokset. Tämä käytäntö ei perustu säädöksiin vaan tarkoituksenmukaisuuteen. Säädösten mukaan on mahdollista, että terveysviranomainen itse tuottaa palvelut tai hankkii ne ostopalveluina muulta julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta.

Markku Kuisma

Sopimatonta mainontaa

Eräässä äskettäin julkaistussa, suurikokoisessa mainoksessa luvattiin silmäleikkauksia arpajaisvoittoina, ja mainos kertoi, että leikkauksen jälkeen ei silmälaseja enää tarvita. Silmälääketiede on erittäin kilpailtu ja voimakkaasti markkinoitu alue, mutta ylilyöntejä tapahtuu muuallakin. Ns. vaihtoehtoisten hoitomuotojen mainonta on lisääntynyt myös lääkäreiden ilmoituksissa, ja eräät toimenpiteitä suorittavat laitokset ovat ryhtyneet hankkimaan potilaita maksamalla palkkioita lähettäville lääkäreille.

Markku Äärimaa

Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta ja Suomen kansainväliset sitoumukset

Ensimmäiset keskustelut kliinisiä hoito- ja lääketutkimuksia koskevan lainsäädännön tarpeellisuudesta käytiin Suomessa jo parikymmentä vuotta sitten. Lääkintöhallitus katsoi vuonna 1979, että olisi tarkoituksenmukaista odottaa lääketieteen juridisia kysymyksiä käsittelevän Euroopan Neuvoston asiantuntijakomitean työn valmistumista, ennen kuin Suomessa mahdollisesti ryhdyttäisiin valmistelemaan lääketieteellistä tutkimusta koskevaa lainsäädäntöä. Varovaiseen suhtautumiseen vaikutti se, että Lääkintöhallituksen mahdollisuudet valvoa Suomen terveydenhuoltoa olivat hyvät. Se oli jo antanut omat ohjeensa kliinisten lääketutkimusten suorittamisesta, ja ohjeet muusta kliinisestä tutkimustyöstä olivat valmisteilla.

Paula Kokkonen

Potilaan hoitoon osallistumattomat sairaalalääkärit - onko heitä?

Jouduin taannoin selvittelemään itselleni ja muille, olenko minä lääkäri? Luulin asian tulleen selvitetyksi. Olin tuolloin täyttänyt 50 vuotta. Nyt kun lähentelen 60 vuotta, jouduin uuden selvittelyn eteen: osallistunko minä potilaiden hoitoon? Olen nimittäin ammatiltani patologi! Kaiken lisäksi toimin sairaalapatologina. Tilanne on nyt erilainen kuin edellisellä kerralla, jolloin onnistuin osoittamaan olevani lääkäri. Nyt sairaalani johto on päättänyt, että en osallistu potilaiden hoitoon.

Judit Mäkinen

Tartuntatautitilanne Suomessa

Talvi ja pakkaset valloittivat Suomen - siilit vetäytyivät talviunille, patogeenit taintuivat pakkasessa ja kaikkien kuppeja täyttää kylmän papusalaatin sijasta kuumana höyryävä lämmittävä keitos. Aivan tällainen tilanne ei kuitenkaan ole, vaan edelleenkin tartuntatautirekisteriin tulee ilmoituksia mitä moninaisimmista infektiotaudeista, eikä ruokamyrkytysepäilyilmoitusten vuossa ole tapahtunut muutosta. Epäilyilmoituksia tulee keskimäärin kymmenen kuukaudessa. Infektioepidemiologian yksikkö on ollut mukana selvittämässä kahta suurehkoa epidemiaa. Toinen on Rovaniemen lähistöllä ollut hepatiitti A -epidemia ja toinen lähinnä Uudellemaalle keskittynyt Yersinia pseudotuberculosa -ryväs.

Maarit Kokki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030