Kuka päättää hoidosta - lääkäri vai potilas

Tuleeko jokaisen vaihdevuosi-ikäisen naisen käyttää estrogeenia vai eikö kenenkään tulisi käyttää sitä? Tuon asian esille vähän karrikoiden. Useimmat meistä lienevät sitä mieltä, että totuus löytyy jostakin puolivälistä. Potilasraukka jää kuitenkin epätietoiseksi ja ehkäpä myös epätoivoiseksi, kun sanomalehdet, radio ja televisio syytävät erilaista tietoutta viikoittain, jopa lähes päivittäin. Puuttumatta lainkaan itse estrogeenihoidon hyödyllisyyteen tai vahingollisuuteen haluan tuoda näkemykseni siihen kysymykseen, kuka hoidosta viime kädessä päättää.

Eero Carpén

Naisten rooli päätöksenteossa

Lääkärilehti tarjosi minulle vastausmahdollisuutta Eero Carpénin keskustelupuheenvuoroon Kuka päättää hoidosta. Puheenvuoron kirjoittajalla tai siinä siteeratuilla henkilöillä ja minulla lienee yhteinen näkemys siitä, että terveydenhuollossa potilailla/asiakkailla tulisi olla keskeinen asema hoidosta ja varsinkin ehkäisevistä toiminnoista päätettäessä. Ei ainoastaan sen jälkeen kun lääkäri on kertonut kaikista hoitoon liittyvistä hyvistä ja huonoista puolista vaan myös sitä ennen, päätettäessä hoitoon hakeutumisesta tai seulontaan tai terveystarkastukseen osallistumisesta. Lääketieteellistä tietoa on nykyään runsaasti tarjolla lääkärin vastaanoton ulkopuolella ja osa väestöstä, varsinkin terveystietoiset naiset, sitä ahkerasti käyttääkin.

Elina Hemminki

Takriini ja Alzheimerin tauti

Takriinikokeiden meta-analyysi (1) antaa toisenlaisen kuvan kuin kirjoitus Alzheimerin taudin täsmähoidosta (2). Takriini on saanut ensimmäisenä kolinesteraasin estäjistä myyntiluvan tähän tarkoitukseen, mutta useissa maissa se on hylätty, koska teho on kyseenalainen. Kyseessä ei kuitenkaan ole lume, koska vaikutukset ovat tuntuvia, ja yhden neljästä hoidetusta arvellaan todennäköisesti joutuvan keskeyttämään käytön. Tämä on vaikeutena vaihtovuorokokeiden suorittamisessa sekä vertaamisessa plaseboon kaksoissokeasti.

Matti Viukari

Vastaus Matti Viukarille

Kiitämme Matti Viukaria mielenkiinnosta artikkeliamme ja Alzheimerin taudin hoitoa kohtaan. Kollegamme ottaa esille tärkeitä näkökohtia. Alzheimerin taudin täsmähoidon ja tehtyjen tutkimusten ongelmista.

Tuula Pirttilä, Anne Eerola, Harry Frey

Oikaisu

Suomen Lääkärilehden numerossa 4/99 sivuilla 307-309 olleessa artikkelissa Mari Sälevaara, Mikael Gardberg, Eero Laakkonen: Prostaglandiinivalmisteen valinta synnytyksen käynnistyksessä - taloudellisia ja hoidollisia näkökohtia, puhuttiin 25 myyg:n annoksesta misoprostolia. Annoskoon olisi pitänyt olla 50 myyg, eli neljäsosa 200 myyg:n tabletista. Pahoittelemme virhettä.

Uutiskirje Yhdysvalloista

Health Care Financing Administration (HCFA) julkaisi marraskuun alussa uudet perusteet praktiikkakulujen korvaamiselle Medicaren lääkärinpalkkioiden yhteydessä. Tämän vuoden alusta alkaneen nelivuotisen ylimenokauden aikana lisätään vastaanotoilla toimivien lääkärien palkkioita samalla, kun sairaaloissa toimivat lääkärit menettävät ansioitaan. Palkkiot kuitenkin nousevat keskimäärin 2,3 %. Praktiikkakulut muodostavat 40 % Medicare-korvauksista.

Tuula Fabrizio

Keskiajan lääketiede

Länsi-Euroopassa keskiajalla tarkoitetaan yleensä ajanjaksoa 400-1400 jKr. Valtiollisten mullistusten ohella kristinusko jakautui läntiseen ja itäiseen valtapiiriin. Antiikin kulttuurin rappeutuessa sen lääketiede säilyi arabikansojen keskuudessa ja nousi uudelleen tietoisuuteen islamin uskon levitessä nykyisten Espanjan ja Portugalin alueille 1000-luvulla jKr. Tieteen kehitys oli hidasta ja alueellista, kunnes katolinen kirkko ja yliopistot tekivät keskiajan lopulla latinasta oppineiden kansainvälisen kielen.

Korruptoiko lahja hoitosuhteen?

KOK:n lahjusskandaali ja kotimaisetkin talouskohut elävät ja voivat hyvin. Lahjan ja korruption välistä rajaa ja vaikutusta hoitosuhteeseen mietittiin JAMAssa 9/98. Ikiaikainen aihe on vakavan pohdiskelun väärti. Asia on tabuluontoinen ja sivuaa lahjonnan, kiitollisuudenvelan, kateuden ja ammattiylpeyden herkkiä alueita.

Pisara

Tupakoitsijan terveystarkastus avuksi lääkärin käytännön työhön

Tupakoimattomuuden edistämisen ja tupakoinnin lopettamisen merkityksestä kansanterveyden kohentumiseen ollaan oltu harvinaisen yksimielisiä jo vuosikausia. Asia on ollut esillä niin WHO:n ja Euroopan unionin toimenpideohjelmissa kuin kansainvälisissä terveyspolitiikan strategisissa linjauksissakin. Lääkäriliitto on kiinnittänyt huomiota tupakointiin liittyviin kysymyksiin jo 1960- ja 1970-luvun vaihteessa valmisteltaessa Suomen tupakkalainsäädäntöä. Tämän jälkeen liitto on mm. julkaissut lukuisia kannanottoja ja vetoomuksia tupakoimattomuuden merkityksestä terveydelle, asettanut työryhmiä, toteuttanut kampanjoita ja myös tutkinut lääkärien tupakoinnin yleisyyttä. Vuonna 1993 Lääkäriliitto julkaisi tupakkapoliittisen ohjelman. Siinä todetaan, että lääkäreillä tulisi olla käytössään viimeinen tieto tupakan terveysvaikutuksista ja keinoista, jolla voidaan tukea tupakoinnin lopettanutta. Ohjelman tavoitteet ovat kuitenkin toteutuneet vain harvoin.

Hannu Wallinheimo, Anne Pietinalho

Matti Pontevalle: Satunnaistaminen vaikuttaa voimakkaasti tutkimustuloksiin

Kollega Matti Ponteva pohtii Cochrane-katsaukseen liittyvässä kommentissaan Suomen Lääkärilehdessä 1-2/99 (1) satunnaistamisen mielekkyyttä psykologisten interventioiden arvioinnissa.

Kristian Wahlbeck, Eila Sailas

Miksi Internet ei romahda?

Vaikka Internet jatkaa nopeaa kasvuaan, ei rakennelma romahda. Perussyy vankkaan terveyteen on perusohjelmien julkisuus.

Erkki Karjalainen

Oikaisu

Suomen Lääkärilehden tietotekniikkanumerossa (SLL 32/98, s. 3657) julkaistiin kirjoitus, joka käsitteli ranteessa pidettävää, käyttäjän terveydentilaa jatkuvasti seuraavaa turvalaitetta. Kappaleessa "Automaattihälytykset käytännössä" mainitut tulokset eivät sisältyneet artikkelissa mainittuun, haastatteluaineistoon perustuvaan FinOHTAn väliraporttiin, vaan ovat tulleet esille Helsingin kaupungin kokeiluun osallistuvan henkilökunnan antaman suoran palautteen kautta. IST Oy pahoittelee antamaansa virheellistä informaatiota.

Helsingin yliopiston koe-eläinyksikön johtaja Tarja Kohila: Eläinaktivistit eivät ajattele koe-eläintutkimuksen loppukäyttäjiä sairaaloissa tai apteekeissa

- Eläinten oikeuksia puolustavat järjestöt eivät hyväksy minkäänlaista eläinten käyttöä ja vaativat eläimille samoja oikeuksia kuin ihmisille. Nämä ryhmät eivät ajattele koe-eläintutkimuksen lopullisia käyttäjiä sairaaloissa tai apteekin jonoissa, totesi Helsingin yliopiston koe-eläinyksikön johtaja Tarja Kohila Lääkäriliiton ja Eläinlääkäriliiton yhteisesti järjestämässä seminaarissa.

Mika Vehkasaari

Anestesiologit korostavat kannustavia elementtejä palkkauksessa

Anestesiologit haluavat korostaa kannustavia elementtejä palkkauksessaan. Lähes kaikki anestesiologeille suunnattuun kyselyyn vastanneet lääkärit katsoivat, että erityispätevyyden, erikoislääkärinä työskentelyn ajan, tulos- ja toimintovastuun sekä koulutusvelvollisuuden pitää olla palkanmuodostuksen perusteina. Lähes kaikki vastaajat pitivät tarpeellisena varallaolokorvauksen nostamista 50 %:iin arkisin ja 70 %:iin viikonloppuna. Puolet vastaajista arvioi viime sopimuksen tuottaman ansiokehityksensä huonoksi tai erittäin huonoksi ja katsoi edellisen neuvottelukierroksen heikentäneen Lääkäriliiton uskottavuutta edunvalvontajärjestönä.

Interleukiinit salpaavat hengen

Allergisen astman lisääntyminen huolettaa niin maallikoita kuin lääkäreitäkin. Onneksi taudin patofysiologia alkaa paljastua ja antaa varmasti uutta puhtia myös lääkekehittelylle. Keskeiseen osaan näyttävät nousevan interleukiinit, joista IL-13:lle tarjotaan merkittävää osuutta astmassa.

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet Mihin suuntaamme Euroopassa?

Terveysvaikutteiset eli funktionaaliset elintarvikkeet on kehitetty erityisesti terveyden ylläpitoon ja sairauksien riskin vähentämiseen. Tuottajien lisäksi asiantuntijat ja kuluttajat ovat kiinnostuneita terveysvaikutteisista elintarvikkeista, mutta ilman vankkaa tieteellistä dokumentaatioa kuluttajaa voidaan johtaa harhaan. Myöskään ilman lainsäädäntöä ja terveysväittämiä koskevia määräyksiä ei kuluttajalla ole mahdollisuuksia saada oikeaa ja tasapuolista tietoa elintarvikkeiden terveysvaikutuksista.

Seppo Salminen, Erika Isolauri, Kalervo Väänänen, Antti Aro

Nepalissa taistellaan imeväis- ja lapsikuolleisuutta vastaan

Nepal on yksi maailman köyhimmistä maista. Vaikka imeväiskuolleisuus onkin laskenut viimeisten vuosikymmenten aikana, on se yhä huolestuttavan korkealla. Joka vuosi noin 99 000 alle 5-vuotiasta lasta kuolee tauteihin, joista valtaosa voitaisiin ehkäistä rokottein tai tehokkaan ja ajoissa aloitetun hoidon avulla. Taistelussa imeväis- ja lapsikuolleisuutta vastaan maan terveysministeriö on yhtenä ensimmäisistä maailmassa aloittanut tehostetun, integroidun lastentautien kontrolliohjelman IMCI:n (Integrated Management of Childhood Illness) toteuttamisen.

Seppo Suomela

Auttaisiko laki potilaan hoitoon pääsyä?

Otsikon kysymys asetettiin Suomen Lääkäriliiton kokoonkutsumalle seminaarille viime marras-joulukuun vaihteessa. Kysymyksen asettamisen taustana on Suomen terveydenhuollossa 1990-luvulla tapahtunut kehitys, joka on äkkinäisesti lopettanut ylvästelymme WHO:n mallimaana.

Taito Pekkarinen

Kolesteroli ja ravitsemussaaga

Jo vuonna 1982 professori Pekka Brummer kirjoitti (1), ettei toisessa kohtalokkaassa verisuonisairaudessa, aivohalvauksessa ilmennyt samanlaista virallisen kuolleisuuden nousua kuin sydäninfarkteissa, kun lääkärit vähitellen oppivat tuntemaan sairauden, josta 50- ja 60-luvulla tuli kansantauti. Kysymyksessä olisi voinut olla oppimiseen liittynyt tilastointi-ilmiö. Kuitenkin tiedetään, että teollisuusmaissa on tapahtunut huomattavaa yleistä kuolleisuuden kasaantumista vanhuuteen eli ihmisten keskimääräinen elinikä on pidentynyt.

Matti Viukari

Ravintosaaga ja sydäntautimyytti

Toimitus on pyytänyt minulta vastinetta kollega Matti Viukarin kirjeeseen, koska hän mainitsee nimeni ja on syytä epäillä, että kirjoittamani esittely suomalaisista ravitsemussuosituksista (1) on ollut asiassa laukaisevana tekijänä.

Antti Aro