Terveydenhuollon rahoituskeisari jäämässä vaatteettomaksi

Suomen terveydenhuoltoa on näihin vuosiin asti pidetty korkeatasoisena ja kustannuksiltaan kohtuullisena. Useat jo nähtävissä olevat kehityssuunnat ennakoivat, ettei näitä asemia pystytä ilman rakenteellisia muutoksia säilyttämään. Kansainväliset ja kansalliset paineet pakottavat veroasteen alentamiseen. Kuntien talousvaikeudet näyttävät vain kasvavan ja kilpailevia rahoituskohteita ärhäkkäine puolustajineen löytyy koko ajan lisää. Samanaikaisesti hoidon kysyntä kasvaa sekä väestön ikääntymisen että uusien hoitomahdollisuuksien kehittämisen myötä. Niukkenevan rahoituksen ja kasvavien kustannusten lopputuloksen arvaamiseen ei tarvita suuria näkijänlahjoja. Kysymys on loppujen lopuksi siitä, tehdäänkö tarvittavat muutokset hallitusti vai otetaanko ne vastaan hallitsemattomasti.

Santero Kujala

Tommi Vimpelille

Kiitos kommenteistasi. Olit kiinnostunut lähinnä potilaistamme, jotka eivät synnyttäneet 24 tunnin kuluessa käynnistyksestä. Mielestämme aikarajaus tutkimuksessa oli oleellinen jos tutkitaan kahden lääkkeen vaikutusta juuri synnytyksessä ja syntyviin lapsiin. Mikäli synnytys ei käynnisty kohtuullisessa ajassa on tiedossa ongelmia kuten pitkittynyt synnytys, vuoto, supistusheikkous, lapsen ongelmat ja riski operatiiviseen synnytykseen kasvaa. Nämä riskit ovat olemassa joka tapauksessa riippumatta käynnistystavasta. Synnytys 24 tunnin sisällä oli yhtä yleistä molemissa ryhmissä. Tutkimuksen ulkopuolelle jääneiden potilaitten synnytykseen ei sen jälkeen vaikuta yksinomaan käynnistystavan valinta vaan mukaan tulee muita ongelmia, eikä vähiten synnytykseen puuttuminen toistuvilla stimulaatioilla. Helsingin yliopistosta on valmistumassa väitöskirja misoprostolin käytöstä obstetriikassa laajemmin. Se antanee varmasti lisäinformaatiota moneen kysymykseen.

Mari Sälevaara

Ravitsemususkomukset

Kiitän professori Antti Aroa saamastani palautteesta (SLL 5/99). Haluan tarkentaa vielä joitakin kohtia ravitsemus-kolesterolikysymyksessä. Jo vuonna 1954 (Mayer ym. Amer J clin Nutr 1954;2:316) todettiin veren kolesterolipitoisuuden olevan riippumaton kolesterolin saannista ravinnossa, mutta riippuvainen ravinnon eläin- ja kasvirasvoista. Siten veren kolesteroli oli 25-50 % korkeampi runsasrasvaisella (40 % kaloreista rasvasta) kuin vähärasvaisella (20 % vastaavasti) dieetillä. Useissa tutkimuksissa todettiin elimistön oma kolesterolisynteesi (n. 60 %) kääntäen verrannolliseksi ravinnossa saatuun määrään nähden. Ravinnon ja veren kolesterolin välillä ei siis ole suoraa suhdetta, vaan energian saantiin kytkeytyvä. Lähes puolessa vuosisadassa ei tässä näytä sanottavaa tapahtuneen. Toistuvasti on tunnetuissa lääketieteen julkaisuissa (kuten viime vuonna BMJ 1998;318:1290) todettu, että yritykset kolesterolin alentamiseksi väestön ruokavaliota muuttamalla tuottavat pettymyksen, vaikka se laitoksessa salaattia syöttämällä onnistuukin.

Matti Viukari

Luuviulujen salaisuus

Miksi toiset säilyvät hoikkina ja toiset paksuina, vaikka ruokavalioissa ei suuria eroja olisikaan? Miksi toisten on raadettava ihannepainonsa eteen hiki pinnassa, kun toiset välttyvät paino-ongelmilta vaikka lojuisivat sohvalla illasta toiseen? Näihin kysymyksiin etsittiin vastausta tutkimuksessa, jossa normaalipainoisia henkilöitä ylensyötettiin kahden kuukauden ajan. Paitsi kulinaristisia kokemuksia, tutkimus tuotti myös mielenkiintoisia tuloksia.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Päiväkoti- ja kouluruokailun järjestämistä ei voi mitata vain rahassa

Valtion ravitsemusneuvottelu-kunnan toiminnan tavoitteena on kansanravitsemuksen seuraaminen ja kehittäminen. Sen tehtävänä on mm. tehdä selvityksiä ja antaa lausuntoja tarvittavista toimenpiteistä kansanterveyteen vaikuttavien virheiden poistamiseksi ja kansanravitsemustilanteen parantamiseksi. Juuri toimintansa päättänyt neuvottelukunta antoi viime töinään kannanoton päiväkoti- ja kouluruokailun järjestämisestä.

Marjaana Lahti-Koski, Auli Suojanen

Varningsklockor i ansträngd svensk sjukvård

Varannan medicinklinik på svenska sjukhus var överbelagd i januari, enligt en nattlig inspektion som Socialstyrelsen då gjorde vid 64 av Sveriges 85 medicinkliniker. Inspektionen visade inte att överbeläggningen innebar större risker för patienterna - oftast handlade det om några extra patienter per klinik - men situationen var på flera håll i storstäderna på gränsen till vad personalen klarade av. Stress och trängsel har blivit akuta problem.

Eva Oldinger

Thaimaassa lupaavia tuloksia HIV-tartuntojen ehkäisystä

Thaimaassa AIDS-ohjelmalle saatiin 1990-luvun alussa maan korkeimman poliittisen johdon vahva tuki. Tämä sai torjuntatyön tehostumaan, ja myös tuloksia alkaa näkyä, sillä epidemian leviäminen on hidastunut. Ennen sitä hukattiin kuitenkin muutama tärkeä vuosi, ja sen seurauksena HI-virus ehti levitä nopeasti laajalle. Viranomaiset arvioivat, että HIV-tartunnan on saanut lähes miljoona thaimaalaista ja joka tunti maassa kuolee AIDSiin yhdeksän ihmistä.

Seppo Suomela

Priorisoinnin vaikeus

Suomen Akatemia, Lääkäriseura Duodecim ja STAKES järjestivät lokakuussa 1993 Hanasaaressa laajan seminaarin, jossa pohdittiin terveydenhuollon priorisointikysymyksiä. Teemana oli Terveydenhuollon valinnat - lääketieteelliset perusteet. Helsingin Sanomien pääkirjoituspalstalla arvioitiin äskettäin koko tärkeysjärjestysajatuksen tuolloin leimautuneen epäeettiseksi yritykseksi jättää puolustuskyvyttömät sairaat hoidotta. Priorisointiajatus ei edistynyt.

Markku Äärimaa

Äänioikeus käytettävissä 21.3.1999 klo 9.00-20.00

Ilmoitus äänioikeudesta löytyi postilaatikon pohjalta ilmaisjakelulehtien ja mainospostin seasta. Kuponki oli tainnut maata jo muutaman vuorokauden haja-asutusalueen jakelulaatikon alimmaisena, sen verran se oli kärsinyt lumisesta kosteudesta. Ilmoitus on ulkoasultaan muutoinkin varsin koruton, suorastaan askeettinen, eikä edes kirjekuoreen suljettu - selvästi vaatimattomampi kuin veroviraston tervehdys. Ennusteissa epäillään nukkuvien puolueen kasvavan näissä vaaleissa entistäkin suuremmaksi. Ainakaan virallinen ennakkoilmoitus ei houkuttele äänestämään, kun lappua ei juuri erota muun postin seasta.

Kati Myllymäki

Stressitraumojen jälkipuinti

Hämmästelee, miten Cochrane-arvio mediassa (HS 18.12.98, SLL 1-2/99) pystyi lyömään ällikällä jälkipuinnin harrastajat, mutta laajalevikkisen British Medical Journalin (1) samaa tarkoittava artikkeli muutama vuosi sitten jätti piittaamattomaksi jälkipuinnin kyseenalaisuudesta. Sen kirjoittajat olivat traumaattisen stressin tutkijoita ja yksi alan käsikirjan toinen toimittaja. Sen ei olisi pitänyt jättää ketään epätietoiseksi tarpeesta arvioida uudelleen jälkipuinnin mielekkyys. Huolimatta psykologisen debriefingin antajien ja saajien vahvasta uskosta parantamiseen poikkeuksetta kaikki haastattelututkimukset ja selvittelyt osoittivat psykiatrisen oireilun pahentuneen tai ainakin pysyneen ennallaan. Myöskään teoreettiset näkökohdat kiusallisten muistojen muodostamisesta ja vahvistumisesta eivät tue menettelyä.

Matti Viukari

Lääkärin veroilmoitus ja Jukka Nisonen

Otsikossa olevan nimimerkin taakse kätkeytyvä henkilöllisyys on alkanut kiinnostaa useita kollegoita. Lääkärilehdessä on lähes poikkeuksetta kirjoitusten jälkeen ilmoitettu koulutus, oppiarvo, työpaikka ym. - Nisosesta ei koskaan mitään, vaikka hän on jo vuosia laatinut lääkärin veroilmoitusohjeita. Mutta missä ominaisuudessa, varsinkin kun tiedot ovat virheellisiä ja ajastaan jäljessä: esimerkiksi autokuluja esitetään toistuvasti vähennettäväksi 1 mk/km (s. 10, vasen palsta), vaikka ne jo toissa vuonna olivat 105 p/km?

Teuvo Koskinen

Vastaus Teuvo Koskiselle

Ammatinharjoittajana toimiva lääkäri voi vähentää ammattituloistaan omasta autosta aiheutuvia kustannuksia, mikäli omaa autoa on käytetty ammattitoiminnan ajoihin. Kulut vähennetään kirjanpidossa auton käytöstä aiheutuneiden todellisten kulujen mukaan. Mikäli kuluja ei ole vähennetty kirjanpidossa, myönnetään verotuksessa kaavamainen vähennys. Tämä kaavamainen vähennys perustuu erilliseen selvitykseen ammattiin liittyvien ajojen määrästä. Kaavamainen vähennys on samansuuruinen kuin se vähennys, joka myönnetään oman auton ollessa palkansaajalle halvin kulkuneuvo asunnon ja työpaikan välisillä matkoilla. Vähennyksen suuruus on 105 p/km (verohallituksen päätös matkakuluvähennyksen määrästä). Veroilmoituksen täyttöoppaaseen sivulle 10 on jäänyt edelleen vanha arvo eli 1 mk/km. Sivulla 5 palkansaajan matkakuluvähennysten kohdalla vähennys on ilmoitettu oikean suuruisena. Pahoittelen virhettä.

Jukka Nisonen

Valkosolujen erittely PC:n avulla

Tietokoneen kirjain- ja numeronäppäimistö voidaan muuttaa ohjelmallisesti siten, että näppäin toistaa kuvaruudulla jonkin poikkeavan merkin, kirjaimen tai kirjainyhdistelmän. Merkkiryhmiä voi puolestaan käsitellä laskennallisesti. Tähän perustuen on mahdollista muuttaa tavallinen PC manuaaliseksi valkosolujen erittelylaskimeksi. Kaupalliset hematologiset käsilaskimet ovat suorituskykyynsä nähden kalliita (useita tuhansia markkoja), eikä niillä voi esittää esimerkkisoluja monivärikuvina. Näinollen PC:n muuttaminen tietokoneohjelmalla solulaskimeksi tuntuu perustellulta, ja myös vanha PC saa lisäkäyttöä. Tätä ajatusta on käytetty HemoDiff-ohjelmassa.

Juha Nickels

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030