Suutarin lapsia

Yhdeksän kymmenestä lääkäristä kertoo työskennelleensä joskus niin sairaana, että olisi kirjoittanut potilaalle sairauslomaa vastaavassa tilassa (Mäenpää ym., s. 3381-7). Tulos ei ole uusi. Lääkärit eivät toki ole ainoita sairaana työskenteleviä, sillä tämä on tavallista velvollisuudentuntoisille ja aivan erityisesti YT-neuvottelujen alaisille työntekijöille. Sitoutuneisuus ja sisätyöt selittävät paljon, mutta ei kaikkea. Mikä meitä oikein vaivaa?

Päivi Hietanen

Keskosten kehitysennuste on parantunut

Yhdysvalloissa ja Englannissa tehtyjen tutkimusten viesti hyvin ennenaikaisina syntyneiden keskosten kehitysennusteesta on ollut varsin pessimistinen. Kehitysennusteeseen kuitenkin vaikuttavat lukuisat lääketieteelliset, yhteiskunnalliset ja kulttuuriset tekijät. Se vaihteleekin huomattavasti eri sairaaloissa ja eri maissa syntyneiden lasten kesken. Keskosten hoidon ja kehitysennusteen parantaminen on yhteinen tavoite kaikille keskosia hoitaville yksiköille. Seurantakäytäntöjen yhtenäistäminen mahdollistaisi eri keskospopulaatioiden vertailun.

Liisa Lehtonen, Petriina Munck, Leena Haataja

Internetin keskustelupalstojen tutkiminen on tärkeää - kunhan muistetaan reunaehdot

Internetin blogit ja keskustelufoorumit tarjoavat tutkijoille oivan mahdollisuuden analysoida suomalaisten terveys- ja sairausaiheisiin liittyviä kokemuksia ja mielipiteitä. Aineistot kertyvät itsestään ja näin ollen keräämisen kustannukset ovat minimaalisia verrattuna kysely- ja haastattelututkimuksiin. Internet-aineistoja onkin hyödynnetty lukuisissa tutkimuksissa (1,2,3,4). Nämä aineistot voivat olla erityisen sopivia, kun halutaan selvittää uusiin lääketieteellisiin hoitoihin ja teknologioihin sekä arkaluonteisiin tai marginaalissa oleviin ilmiöihin liittyviä huolia, toiveita ja ristiriitoja. Keskustelupalsta-aineistojen keräämisessä ja analyysissä on kuitenkin syytä pitää mielessä muutama seikka, jotta varmistetaan tutkimuksen tieteellinen tasokkuus.

Piia Jallinoja

Haavojen hoitoketju toimii jo

LKT Kari Korhonen ja professori Mauri Lepäntalo kirjoittavat artikkelissaan Lääkärilehdessä 43/2012 (s. 3119-23), että ongelmahaavojen hoitoketjun kehittäminen tehostaa hoitoa ja tuo säästöjä. Artikkelin mukaan merkittävin muutos Helsingin nykyiseen toimintamalliin on se, että uudessa hoitoketjussa potilaat tulevat kaupunginsairaalan haavaosastolle käytyään ensin HYKS:n haavakeskuksessa tai saatuaan haavavastaanoton erikoislääkärikonsultaatioon perustuvan selkeän hoitosuunnitelman.

Päivi Kylävaara, Kirsi Kinnunen

Olisiko jo aika kehittää verensokerin omamittauskäytäntöjä?

Kroonisten sairauksien hoidossa on yhä suurempi tarve saada potilas hoitotiiminsä aktiiviseksi jäseneksi omahoidon keinoin. Diabetes kaikissa muodoissaan on tästä malliesimerkki, ja siinä yksi tärkeimmistä omahoidon osa-alueista on verensokerin omaseuranta. Jo yksin verensokerimittauksia tekevien diabetespotilaiden suuri määrä, Suomessa 100 000-150 000 henkilöä, lisää tarvetta toiminnan tehostamiseen.

Antti Virkamäki

Varhaiskuntoutuksen vaikuttavuudesta tarvitaan näyttöä

Kansaneläkelaitoksen kuntoutuksen tavoitteena on parantaa ja tukea työkykyä sekä edistää työelämään pääsyä tai sinne paluuta. Vuonna 2011 Kelan kuntoutuspalveluja sai 87 300 henkilöä ja kustannukset olivat 339 miljoonaa euroa. Yksi Kelan kuntoutusmuoto on lääketieteellisesti syvennetty lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus ASLAK. Vuonna 2011 ASLAK-kuntoutujia oli noin 13 600 ja kustannuksia kertyi noin 34 miljoonaa euroa.

Timo Pohjolainen

Pakkotyö ei pelasta perusterveydenhuoltoa

Hoitoon pääsy kangertelee, ja vaalikuumeessa asia on esitetty ratkaistavaksi valmistuvien lääkärien työvelvoitteella. Sitä perustellaan syrjäseutujen lääkäripulalla ja kalliilla lääkärikoulutuksella. Lääkärien pakottaminen julkisen sektorin töihin koulutuksen vastineena ei kuitenkaan kuulu oikeusvaltion periaatteisiin. Vastaavaa pakkoa ei myöskään suunnitella muille aloille, vaikka kalliimpiakin koulutuksia on.

Raija Niemelä

Robottiavusteinen kirurgia vaatii uudenlaista ajattelua ja paljon harjoittelua

Kirurgit ottavat mielellään käyttöönsä teknisiä apuvälineitä ja instrumentteja. Niinpä leikkausrobotit ovat olleet tervetulleita laitteita kokeilumielessä ja sittemmin myös jatkuvaan käyttöön tietyissä leikkauksissa. Kun alkuinnostuksen jälkeen ruvetaan miettimään roboteista saatavaa hyötyä, on punnittava tarkkaan niiden kustannusvaikuttavuus ja potilaan tästä leikkaustekniikasta saama etu verrattuna avoleikkaukseen ja tähystysleikkaukseen.

Pertti Aarnio

Robottikirurgia tulee gynekologiaan - mutta millä hinnalla?

Mini-invasiivinen robottikirurgia on lyhyessä ajassa saanut laajan kannatuksen ja käyttäjäkunnan. Yhdysvalloissa leikkausrobotti sai FDA:n hyväksynnän kirurgiaan 2000 ja gynekologiseen kirurgiaan 2005. Gynekologisessa kirurgiassa se on yleistynyt huimaa vauhtia varsinkin niissä maissa, joissa perinteinen laparoskooppinen kirurgia ei tähän mennessä ole saanut jalansijaa.

Anna-Maija Tapper, Rainer Zeitlin

Työterveydeltä odotetaan taloudellista hyötyä

Lääkärilehden 42/2012 Ajassa-sivuilla käsiteltiin työterveyshuoltoa (s. 2982-4). Työterveys- ja työsuojeluosaamista tarvitaan. Cancunissa tänä vuonna pidetyn työterveyshuollon maailmankongressin mukaan maailmassa tapahtuu vuosittain 2,3 miljoonaa työperäistä kuolemaa, joista Euroopassa 300 000. Työterveyshuolto kattaa enintään 15 % maailman työntekijöistä. Yli 25 miljoonan asukkaan Ghanassa on alle kymmenen työlääketieteen asiantuntijalääkäriä. Meillä ja muualla kehittyneessä maailmassa pohditaan, kuinka työterveys voisi tuoda tehoa ja lisää tuottoa työhön.

Virva Antikainen

Kirjoittaja vastaa: Kliininen kokemus tukee varovaista linjaa

Oikein ja turvallisesti käytettynä metformiini on erinomainen lääke ja tyypin 2 diabeteksen hoidon kivijalka. Maitohappoasidoosi on harvinainen, mutta mahdollinen metformiinin käyttöön liittyvä haittavaikutus (1). Metformiinin ja maitohappoasidoosin syy-yhteyttä ei havaittu Cochrane-katsauksessa, jossa oli mukana 347 metformiinilla tehtyä tutkimusta (2). Katsaukseen valitut tutkimukset on tehty tarkoilla kriteereillä ja valvotuissa olosuhteissa, eivätkä ne siten edusta metformiinin tavallista kliinistä käyttöä. Tämän on esitetty rajoittavan Cochrane-katsauksen päätelmien yleistettävyyttä (3).

Heikki Koistinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030