Yliopistot halutaan vertailuun

Lääketieteen opiskelijat haluavat kehittää kansallisen kyselytutkimuksen, jonka avulla tutkitaan opetuksen laatua.

Anne Seppänen

Tarvitsemme uuden hallitusohjelman

Suomen nykyinen hallitus syntyi pitkittyneen synnytyksen päätteeksi ja pihtisynnytyksellä. Koska hallituksen pohja oli ongelmallinen, paljon painoa laitettiin hallitusohjelmaan, jota on sovittu tarkasteltavan niin sanotussa puoliväliseminaarissa alkukeväästä. Silloin tehdään muutoksia, jos aihetta on.

Heikki Pälve

Mikrobit raskauden uhkana

Kohtu ja ehjät sikiökalvot tarjoavat sikiölle tehokkaan suojan mikrobeja vastaan (1). Joissakin tilanteissa suojaus kuitenkin pettää, ja seurauksena saatamme nähdä esimerkiksi sytomegaloviruksen vammauttaman lapsen tai pian syntymänsä jälkeen vaikeaan streptokokkisepsikseen sairastuvan täysiaikaisen vastasyntyneen. Synnytyksenaikainen bakteeri-infektio, korioamnioniitti, häiritsee usein synnytyksen etenemistä ja on riskitekijä sekä äidin että lapsen infektiokomplikaatioille. Lisäksi yhä enemmän kertyy näyttöä siitä, että suuressa osassa ennenaikaisista synnytyksistä on infektioetiologia (2).

Jukka Uotila

Lyhyesti 14.12.2012

"Katainen vaatii eläkeratkaisuja" Otsikko Helsingin Sanomissa 5.12.2012

Perusterveydenhuollon tuotteistus ei ole uutta

LT Eeva Ketola ym. esittävät Lääkärilehdessä 45/2012 (s. 3311-6), että pDRG on ensimmäinen yritys yhdistää perusterveydenhuollon diagnoosipohjainen luokittelu palvelujen kustannuksiin. Jo 10 vuotta 30 terveyskeskuksessa käytössä olleen Avohoidon potilasryhmitys (APR) -järjestelmän kirjoittajat jättävät huomioitta. Syyksi ilmeni, että APR:ssä "hoitotuotannon määrä on laskettu toimintolaskennan periaatteiden mukaan". Perustelu on käsittämätön. Laskentatoimen kirjallisuuden mukaan nimenomaan toimintolaskenta on tuotekustannuksia arvioitaessa selvästi tarkempi kuin perinteinen ns. jälkilaskenta. Koska tuotantokustannukset kohdistuvat paremmin, kohdentumattomien yleiskustannusten osuus supistuu olennaisesti, varhaisimmassa suomalaisesimerkissä jopa 60 %:sta 16 %:iin (1).

Mats Brommels, Outi Elonheimo

Kirjoittajat vastaavat: Yhteistyötä tarvitaan jatkossa

Perusterveydenhuollon tuotteistushanke pDRG on tehty kuntien tarpeisiin, yhdistämään terveyskeskusten todelliset kustannukset potilastasoiseen diagnoosipohjaiseen tuotteistukseen ja täsmäyttämään nämä tulokset budjettitasoiseen tietoon. Luokittelu on yksinkertainen ja läpinäkyvä ja perustuu pelkästään diagnostiseen informaation ja on lähtökohdiltaan episodipohjainen. Ryhmittelyyn tarvittavat tiedot ovat rutiinisti kirjattuja tietoja, jotka noudattavat AVOHilmon tietoja eikä erillistä kirjaamisalustaa tarvita.

Eeva Ketola, Martti Virtanen

Muutoksessa on pysyttävä mukana

Lääkäriliiton uusi valtuuskunta aloittaa työnsä ensi viikolla, ja kaudesta on tulossa haasteellinen.

Mikko Pietilä

Aikuisten pneumokokkirokotukset tienhaarassa

Pneumokokki on liikkuva maali, sillä serotyyppejä tunnetaan yli 90. Aikuisten pneumokokki-infektioiden ehkäisyyn on pitkään ollut saatavilla 23-valenttinen polysakkaridirokote (PPV23), mutta sen käyttö on Euroopassa jäänyt vähäiseksi, koska tutkimustulokset rokotteen tehokkuudesta ovat olleet ristiriitaisia. Syksyllä 2011 EU:n lääkevalvontaviranomainen EMA laajensi aiemmin vain lapsille suositellun 13-valenttisen konjugaattirokotteen (PCV13) käyttöaiheen 50 vuotta täyttäneisiin. Kumpaa rokotetta siis tulisi käyttää ja mitä lisähyötyä saataisiin aikuisten rokottamisesta konjugaattirokotteella?

Pekka Nuorti

Lyhyesti 30.11.2012

"Mutta terveyskeskuslääkäreiden osuus on vain prosentti lähes 400 000 sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijästä. Eikö tämän prosentin työolojen kuntoon saattaminen pitäisi olla helppoa kunnille, jotta terveyskeskuslääkärin työ koettaisiin houkuttelevaksi? Mitä yritykset tekevät paremmin kuin kunnat? Tarjoavat joustavia työaikoja, matalampaa hallintoa ja tekemisen meininkiä. Mitä tekevät kunnanvaltuustot ja sosiaali- ja terveyslautakunnat? Rahan puutteessa lyhytnäköisesti laittavat perusterveydenhuollon virkalääkärin käsirautoihin ja heittävät avaimen järveen." Terveysturvan tutkimuksen päällikkö Hennamari Mikkola Kelan verkkosivuston Tutkimusblogissa

HIV-potilaiden järkähtämätön tuki

Matti Ristola on nähnyt HIV:n hoidon huiman ­kehityksen yli 20 vuoden aikana. Tartunta ei ole enää kuolemantuomio, mutta ennakkoluulot sairautta kohtaan elävät sitkeästi.

Ulla Toikkanen

Talkoilla irti tupakasta

Kaikki Suomen sairaanhoitopiirit ovat julistautuneet savuttomiksi jo vuosia sitten, ja yli 60 prosenttia Suomen kunnista on tehnyt savuttomuuspäätöksen. Savuttomien työpaikkojen määrä kasvaa kovaa vauhtia. Pyrkimys savuttomuuteen on yhteiskunnassa hyvässä myötätuulessa.

Annamari Rouhos

Keho ei erota stressiä ja masennusta?

Viime aikoina mediassa on keskusteltu työuupumuksen ja masennuksen suhteesta ja siitä, pitäisikö työuupumusta tosiasiallisesti pitää masennuksena. Keskustelu on kohdistunut työuupumuksessa ja masennuksessa todettaviin oireisiin, kuten kyynistymiseen, mielihyvän kokemuksen menetykseen ja jatkuvaan uupumuksen tunteeseen. Samojen tietojen pohjalta on muodostettu kaksi selkeää ja täysin toisilleen vastakkaista päätelmää: "työuupumuksessa on kyse masennuksesta" ja "työuupumus ei ole masennusta".

Soili Lehto

ICMJE pyytää myös muut kuin taloudelliset sidonnaisuudet

Dosentti Juha Saltevo ja professori Timo Strandberg ottivat Lääkärilehdessä 46/2012 (s. 3374) kantaa sidonnaisuuksien ilmoituskäytäntöön ja ehdottivat, että sidonnaisuus-sanan tilalle otettaisiin käyttöön laajempi "intressit ja yhteistyö" -termi. He toteavat, että kansainvälinen lääketieteen päätoimittajien komitean lanseeraama ICMJE-lomake ohittaa kevyesti muut kuin taloudelliset sidonnaisuudet.

Päivi Hietanen, Johanna Arola, Marjukka Mäkelä

Avoimuus on luottamuksen peruspilari lääkärikunnassa

Kollegat Juha Saltevo ja Timo Strandberg ehdottavat Lääkärilehdessä 46/2012 (s. 3374), että taloudellisten sidonnaisuuksien ilmoittamisen sijasta keskityttäisiin hoitosuositusten kirjoittajien "intressien ja yhteistyön" ilmoittamiseen. Kansainvälinen yhteisö käyttää termiä conflict of interest, jonka suora suomennos on eturistiriita. Saltevon ja Strandbergin ehdotus sekoittaa kuvaa ja on ristiriidassa muun maailman suhtautumisen kanssa. Yhdysvalloissa astuu ensi vuoden alussa voimaan Sunshine act -laki, joka velvoittaa lääke-, laite- ja välinevalmistajat ilmoittamaan kaikki lääkäreille maksamansa palkkiot (1,2,3). Idea on saanut laajaa kannatusta myös Euroopassa (4).

Teppo Järvinen

Sitoutumisellakin on rajansa

Monilla lääketieteen aloilla julkinen terveydenhuolto tarjoaa lääkäreille parhaat mahdollisuudet ammattitaidon kehittämiseen. Moninaisten sairauksien hoito toisten, tiedolle ahneiden ja ammatillisesti kunnianhimoisten kollegojen kanssa on tyydyttävää. Turvalliset työpaikat ovat arvokkaita levottomina aikoina. Kun lääkärikunta on vielä perinteisesti ollut varsin sitoutunut kaikkien ihmisten auttamiseen, se on pysynyt tehtävissään, vaikka henkilöstön tukemiseen ja jaksamiseen on sijoitettu vähän. Muutoksen tuulet ovat kuitenkin alkaneet puhaltaa, sillä osaajille on yhä enemmän ottajia. Potilaita julkisella sektorilla kyllä riittää, mutta heistä vastaavat monissa yksiköissä yhä kokemattomammat lääkärit, jotka lisäksi vaihtuvat. Hoidon laatu heikkenee.

Päivi Hietanen

Uutisia Lääkärilehden lukijalle

Tämä sikermän ajankohtaiset aiheet liittyvät kaikki lukijan ja Lääkärilehden suhteeseen. Tiedämme palautteen perusteella, että lääkärit välittävät lehdestään. Tämä antaa parhaan mahdollisen motiivin pitää lehti hyvässä kunnossa ja kehittää sen kaikkien kanavien palveluja yhä paremmiksi. Saatko lehtesi perjantaina?

Hannu Ollikainen

Mistä insuliinipumppuhoidossa ollaan valmiit maksamaan?

Tässä lehdessä julkaistavassa HALO-katsauksessa (s. 3477-84) selvitettiin insuliinipumppuhoidon ja kustannuksiltaan paljon edullisemman monipistoshoidon vaikutuksia aikuisdiabeetikon glukoositasapainoon. Satunnaistetuissa vertailututkimuksissa näyttö pumppuhoidon paremmuudesta jäi varsin vaatimattomaksi. Lapsilla ja nuorilla tutkimustulokset ovat samansuuntaisia: glukoositasapaino on vähän parempi pumppuhoidossa tai yhtä hyvä molemmissa hoitomuodoissa (1,2,3). Pumppuhoito vähentää kuitenkin vaikeita hypoglykemioita ja parantaa potilaiden ja heidän vanhempiensa elämänlaatua (4,5). Sensoriavusteisesta insuliinipumppuhoidosta on raportoitu vielä parempia tuloksia (6). Ketoasidoosiriski vaihtelee eri tutkimuksissa.

Kirsti Näntö-Salonen

Protonipumpun estäjät ja metotreksaatti

Lääkärilehdessä 44/2012 Lääkemaailmassa tapahtuu -palstalla uutisoitiin, että protonipumpun estäjät (PPI) ja metotreksaatti eivät sovi yhteen (s. 3226). Uutinen pohjautui Kanadan terveysviranomaisten varoitukseen (1). Reumatologille otsikko oli pysäyttävä, ja heräsi kysymys, onko todella näin?

Markku Kauppi

Lääkärin kuuluu vaikuttaa nettitiedon laatuun

Julkisuudessa on käyty värikästä keskustelua psyykenlääkkeitten eduista ja haitoista. Väitteet ovat vaihdelleet masennuslääkkeitten toipumista estävistä vaikutuksista siihen, että psykoosilääkkeet vahingoittavat aivoja. Informaatio psykoosilääkkeistä johtaa harhaan mm. suomenkielisessä Wikipediassa, jossa käsitellään lähinnä haittavaikutuksia erittelemättä edes niiden havaittua tavallisuutta.

Jyrki Korkeila

Kansanterveyden eturintamassa

Pohjois-Karjala-projektin hengessä kasvanut Tiina Laatikainen vie suomalaisen kansanterveystyön oppeja maailman kaukaisimpiin kolkkiin.

Leena Filpus