Osasairausvapaa on vaikuttava ja kustannustehokas hoito

Useimpien tautien akuutissa vaiheessa lepo ja rasituksen välttäminen on tarpeen, jotta sairauden häiritsemä elimistön homeostaasi palautuu. Lepo lieneekin ihmiskunnan vanhin tehokas hoitokeino, ja sitä tarvitaan myös spesifisten parantavien hoitojen yhteydessä. Liika lepo ja liikkumattomuus ovat haitallisia, ja haittojen estämiseksi on kehitetty jopa liikuntaresepti. Hoitokäytännöt ovat muuttuneet täysin viime vuosikymmeninä: enää ei potilasta tarpeettomasti makuuteta sydäninfarktin, leikkauksen tai akuutin selkäkivun yhteydessä, vaan normaaliin liikkumiseen pyritään mahdollisimman varhain.

Esa-Pekka Takala

Keuhkolääketiede edistyy kohti yksilöllisiä hoitoja

Astman hahmottaminen keuhkoputkien tulehdukselliseksi sairaudeksi 1980-luvulla sai sen hoidossa aikaan vallankumouksen. Myös keuhkoahtaumataudin (COPD) mekanismeja alettiin tutkia tarkemmin ja lääkehoitokokeita käynnistettiin, vaikkakin tupakoinnin lopettaminen on edelleen tärkein ennustetta parantava hoito. Tutkimuksen myötä keuhkolääketiede on 2010-luvulla ottanut merkittäviä edistysaskeleita.

Maritta S. Jaakkola

Omaisen tuska voi olla sairaus

Perheemme painajainen alkoi, kun mieheni sairastui akuuttiin myelooiseen leukemiaan. En ole elämässäni ollut niin sairas, mutta lääketieteellisesti en ollut sairas.

Saija Hakoniemi

Johtaako masennuksen huono hoito työkyvyttömyyseläkkeelle?

Työurien pidentäminen on yksi keskeinen edellytys Suomen säilymiselle hyvinvointivaltiona. Yhdeksi ratkaisuksi on esitetty alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden merkittävää vähentämistä. Jos masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä saadaan puolitetuksi, työurat pitenisivät keskimäärin 0,3 vuodella. Tukeeko terveydenhuoltomme tämän tavoitteen saavuttamista käytännössä?

Kaj Husman

Lisää näyttöä tyypin 2 diabeteksen kirurgisen hoidon vaikuttavuudesta

Tyypin 2 diabeteksesta on muodostumassa seuraavan sukupolven kansanterveyden vakavin uhka. Lihavuuskirurgialla kuten muillakin keinoin saavutettu laihtuminen vähentää diabeteksen ilmaantuvuutta. Lihavuuskirurgian vaikuttavuudesta on julkaistu nyt kaksi satunnaistettua tutkimusta, joissa on verrattu tyypin 2 diabeteksen standardihoitoa sekä intensiivistä hoitoa lihavuuskirurgiaan vakavasti ylipainoisilla diabetespotilailla (1,2).

Mikael Victorzon

Varhaisen puuttumisen rajat myös lihavuuden hoitoon?

Lihavuus näkyy entistä enemmän eläkelausuntojen arjessa. Yksi potilasryhmä, jolle haetaan työkyvyttömyyseläkettä, ovat sairaalloisen lihavat henkilöt, joilla ei ole mitään varsinaista sairautta. Kunto vaan ei enää riitä työmatkoihin tai normaaliin työsuoritukseen.

Maarit Gockel

Varattu. Vastaanotto käynnissä

Aloittaessaan uudella lääkäriasemalla kollega mainitsi hoitajalle, ettei vastaanottoa saa keskeyttää puhelinsoitolla tai muullakaan asialla. Hän perusteli työtapaansa ja toivoi, että soittopyynnöt kirjattaisiin. Seuraavan kerran vastaanotolle tulleessaan hänen ovessaan oli kookas kyltti: "Varattu. Vastaanotto käynnissä." Näinkö harvinaista on työrauha? Toden totta, lääkärien vuorovaikutuskoulutuksissa tulee jatkuvasti puheeksi, että työmme keskeyttäminen on rutiinia.

Päivi Hietanen

Lääkekorvauksien uudistajilta loppui rohkeus

Lääkekorvausjärjestelmää on 2000-luvulla kehittänyt neljä työryhmää, kaksi selvityshenkilöä ja kaksi lääkepolitiikkaohjelmaa. Yhteistä näille on ollut pyrkimys selkeyttää, yksinkertaistaa ja ajanmukaistaa korvausjärjestelmää. Lopputulos: jatketaan entisellä mallilla.

Heikki Pärnänen

Suolensiirto on viimeinen vaihtoehto suolen toiminnan pettäessä

Suolensiirto on 2000-luvulla vakiinnuttanut asemansa sellaisten suolen toiminnan pettämisestä kärsivien potilaiden hoidossa, joilla suonensisäinen ravitsemus henkeä uhkaavien komplikaatioiden vuoksi epäonnistuu. Näillä potilailla suolen toiminnan pettämiseen johtaa usein yleistynyt motiliteettihäiriö, kuten krooninen intestinaalinen pseudo-obstruktio tai suolen aganlionoosi (1). Sen sijaan yhä useampi lyhytsuolipotilas voidaan vieroittaa suonensisäisestä ravitsemuksesta muilla keinoilla. Oman jäljelle jääneen suolen adaptaatiota ja toimintaa pystytään tehostamaan joko autologisella rekonstruktioleikkauksella tai uuden lääkkeen, tedguglutidin avulla (2,3). Suomessa on suoritettu vuodesta 2009 alkaen suolensiirto kaikkiaan kolmelle lapselle ja yhdelle aikuiselle erilaisten vaikeiden suolen motiliteettihäiriöiden vuoksi.

Mikko Pakarinen

Yhteisvaikutusten jäljillä

Professori Pertti Neuvosen uran tulokset näkyvät ja tuntuvat lähes jokaisen lääkärin työssä. Lääketeollisuudesta riippumattoman tutkimuksen täytyy hänen mielestään yhä puolustaa asemaansa.

Mari Vehmanen

Enemmän kuin ammatti

“Ei siis kukaan lääkärikään, sikäli kuin on todellinen lääkäri, tähtää lääkärin etuun eikä anna määräyksiään sen mukaan, vaan etsii potilaan etua. Olimmehan yhtä mieltä siitä, että lääkäri sanan tarkassa merkityksessä on ihmisruumiiden hallitsija, ei ansiotyön tekijä."

Risto Pelkonen

Infektiot ovat kaikkien asia

Veriviljelypositiivisia infektioita on Suomessa yli 10 000 vuodessa, ja niiden ilmaantuvuus kasvaa 4,4 %:n vuosivauhtia. Skogbergin ym. tässä lehdessä julkaistavassa tutkimuksessa (s. 33-38) havaittu määrä ja keskittyminen yli 65-vuotiaisiin tai pieniin lapsiin ei yllätä käytännön sairaalatyötä tekevää. Yllätys voi olla se, että näistä potilaista 13 % kuolee 30 vuorokauden kuluessa infektion toteamisesta ja että kolmasosa kuolemista tapahtuu aivan hoidon alussa. Käytännössä todellinen tautikuorma voi olla suurempikin, sillä veriviljelynegatiivisten "septisten" infektioiden rekisteröinti on puutteellista.

Pekka Suomalainen

Lääkärin on hyvä tuntea journalistin ohjeet

Lääkärilehdessä 47/2012 Ajassa-sivuilla (s. 3454-6) käsitelty aihe, Lääkäri näyteikkunassa, nosti esille tärkeitä ongelmakohtia. Journalistien kanssa yhteistyötä tehtäessä tilanne on onneksi helpompi kuin sosiaalisessa mediassa, koska lähes kaikki suomalaiset journalistit ovat sitoutuneet noudattamaan alan eettistä ohjeistoa, Journalistin ohjeita (1). Ohjeiden toteutumista valvova Julkisen sanan neuvosto on itsesääntelyelin, jolla ei ole juridista valtaa, mutta toimittajat antavat sen päätöksille paljon painoarvoa.

Ulla Ahlmén-Laiho

Riittävä huuhtelu auttaa kyynelkaasuvammaan

Kollegat Haavisto, Leivo ja Uusitalo käsittelivät ansiokkaassa artikkelissaan Lääkärilehdessä 49/2012 (s. 3659-63) akuutin silmävamman hoitoa. Artikkelin mukaan kyynelkaasuvammassa huuhtelu ei yleensä auta, mutta ilmavirralla tuulettaminen nopeuttaa oireiden helpottumista.

Aki Äijälä

Kirjoittajat vastaavat: Runsas huuhtelu on paras apu

Kiitos mielenkiinnosta silmävammoja koskevaa artikkelia kohtaan ja tarkennuksesta uusien pippurisumutteiden osalta. Pippurisumute todellakin on paprikasumutetta ja sen poistaminen kasvoilta onnistunee parhaiten runsaalla vedellä, kuten Äijälä aiheellisesti tarkentaa. Kun kasvot on saatu huuhdottua ja silmähuuhteluvälineet ovat saatavilla, suosittelen käyttämään niitä. Tippaletkua ja siihen liitettävää silmähuuhtelukappaletta apuna käyttäen haitallisen aineen poistaminen silmistä on suihkua tehokkaampaa, sillä se huuhtelee tehokkaasti myös luomien alta.

Anna-Kaisa Haavisto

Hengähdystauko tai hyppy työelämään

Lääketieteen opinnot tarjoavat suoran putken, jota pitkin edetä. Osa opiskelijoista etsii silti oman tiensä.

Anne Seppänen

Ikkunat auki opiskelijaboksista

Lääketieteen opinnot vievät aikaa ja vaativat sitoutumista. Luentoja, tenttejä, ryhmäopetuksia ja muita harjoitteita riittää. Saadakseen yhä lisääntyvän lääketieteellisen tiedon hallintaansa käytännön taitojen ohella on ponnisteltava uutterasti kuusi vuotta. Antaako ansiokkainkaan opintoihin panostaminen kuitenkaan riittävät valmiudet toimia lääkärin haasteellisessa mutta niin palkitsevassa työssä?

Sami Heistaro

Opetuspotilas ansaitsee täyden huomion

Kliiniset opettajat kertovat, että opetustilanteesta hyötyvät parhaimmillaan sekä potilas että opiskelijat. Pahimmillaan meno muistuttaa torikokousta.

Mari Vehmanen

Kurssikaveri on hyvä tuki kesätöissä

Tamperelaiskandit huomasivat, että on monta hyvää syytä lähteä tuttujen opiskelukavereiden kanssa samaan kesätyöpaikkaan. Vertaistukea ja lenkkiseuraa on aina tarjolla.

Mari Vehmanen

Riika vetää suomalaisopiskelijoita

Latviassa lääketiedettä ja hammaslääketiedettä opiskelevien suomalaisten määrä on selvässä kasvussa. Tällä hetkellä suomalaisopiskelijoita on Riian kahdessa yliopistossa noin 60, joista liki 50 on lääkisläisiä.

Jaana Ahlblad