On aika muuttaa virtsatieinfektion sairastaneiden lasten kuvantamissuosituksia

Noin 30 %:lla virtsatieinfektion sairastaneista lapsista todetaan virtsan takaisinvirtausta rakosta munuaisiin (vesikoureteraalinen refluksi, VUR) (1). Takaisinvirtaus on yleisintä pienillä lapsilla, ja sen esiintyvyys vähenee lapsen kasvaessa. Yhdessä virtsatieinfektion kanssa virtsan takaisinvirtauksen on ajateltu altistavan lapsen pysyvälle munuaisvauriolle. Takaisinvirtauksen yleisyyttä normaalissa lapsiväestössä ei kuitenkaan tunneta, ja yleisimmin käytetty arvio yhden prosentin esiintyvyydestä ei perustu mihinkään tutkimusnäyttöön (2). Virtsatieinfektion sairastaneille lapsille on yleisesti suositeltu kaikututkimusta virtsateiden rakenteiden tarkistamiseksi ja pienimmille lapsille myös miktiokystografiaa mahdollisen takaisinvirtauksen löytämiseksi (3).

Annukka Hannula, Matti Uhari

Viileä kyyti

Putosin psykoosiin jyrkästi ja varoittamatta 50 vuoden iässä. Kuulluksi tulemisia oli hoidossa niukasti, kirjoittaa ohjaaja ja käsikirjoittaja Juha Hurme.

Juha Hurme

Kommentti kuulluksi tulemisen tärkeydestä

Tämä on tärkeä puheenvuoro meille mielenterveysammattilaisille ja muille palveluidemme tilaa pohtiville. Psykoosiin sairastuneen ja itsensä mielenterveyspotilaaksi nimeämän kirjoittajan kertomus hoidoistaan kuvaa sekä kohtaamisen puutteita että psykiatristen lääkehoitojen sivuvaikutusten haitallisuutta.

Psykiatrian Professori 
Sami Pirkola

Kollegiaalisuuden merkitys kasvaa

Halu parantaa, lievittää kärsimystä ja siirtää taito eteenpäin ovat lääkäriyden ja lääkärin etiikan peruspilareita. Vaikka lääkärien käyttämät menetelmät, yhteiskunnallinen asema ja koulutustavat ovat muuttuneet ajan myötä, nämä peruspilarit ovat pysyneet ennallaan. Parantamiseen ja ihmisruumin hallintaan liittyy suuri vastuu. Kollegiaalisuus on voimavara, joka auttaa tuon vastuun kantamisessa.

Raija Niemelä

Autismi - aiheuttajageeneistä aivojen kuvantamiseen

Autismi on varhaislapsuudessa alkava, vakava kehitysvammaisuusoireyhtymä, jolle tyypillistä on ihmiselle niin luonteenomaisen kontaktinottokyvyn puuttuminen. Autistiset lapset toistavat yksinkertaisia, epäsosiaalisia käyttäytymiskuvioita eivätkä kiinnitä huomiota ympäröiviin ihmisiin. Autismia pidetään syntytavaltaan monitekijäisenä, mutta monet havainnot, aivojen anatomiasta alkaen, viittaavat biologiseen taustaan ainakin silloin, kun lapsen sosiaalinen ympäristö on karkeasti ottaen normaali.

Juha Kere

Mitä on masennuksen käypä tai huono hoito?

Lääkärilehdessä 4/2013 (s. 232-6) julkaistu LT Kirsi Suomisen ym. tutkimus Johtaako masennuksen huono hoito eläkkeelle? selvitti masennuksen vuoksi eläkettä hakeneiden saamaa hoitoa. Hakijoista kaksi kolmannesta oli saanut korkeintaan yhtä depression Käypä hoito -suosituksen mukaista masennuslääkettä. Kirjoittajat pitivät tuloksia yllättävinä, koska masennuksen hoidosta on pidetty paljon koulutusta ja SV-päivärahakauden aikana olisi ehditty kokeilla useaa masennuslääkitystä. Masennuksen huonon hoidon katsottiin olevan ainakin osatekijä eläke-etuuksien hakemiseen.

Kari Pylkkänen, Johannes Lehtonen, Veikko Aalberg

Kirjoittajat vastaavat:
Kysymys iskee naulan kantaan

Kari Pylkkänen ym. kommentoivat artikkeliamme ja kysyvät hyvällä syyllä, onko työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutumisen osasyynä sittenkin enemmän psykoterapian kuin lääkehoidon vähäisyys.

Kerstin Kronqvist, Kirsi Suominen, Kaija Karjalainen, Kaj Husman, Leena Katila-Keso, Maija Haanpää

Alaistaidoille kyllä, jyrkille säännöille ei

Lääkärilehden 6/2013 pääkirjoituksessa (s. 377) LL Juha-Jaakko Sinikumpu ja professori Lauri Nuutinen kannustavat viihtyvyyttä kasvattaviin alaistaitoihin ja muistuttavat niiden helpottavan työyhteisöjen toimintaa. Kuten hyvä kirjoitus aina, tämäkin provosoi jatkamaan keskustelua.

Heikki Aho

Alaistaidot vai työyhteisötaidot?

Kollegat Juha-Jaakko Sinikumpu ja Lauri Nuutinen kirjoittivat pääkirjoituksessaan Lääkärilehdessä 6/2013 (s. 377) erittäin tärkeistä työviihtyvyyteen vaikuttavista työelämätaidoista. Epäitsekkyys, tunnollisuus, joukkuehenkisyys, huomaavaisuus ja organisaatioymmärrys ovat kaikki mitä kannatettavimpia taitoja jokaiselle työntekijälle - niin alaiselle kuin esimiehellekin. Niihin voisi lisätä myös vuorovaikutustaidot.

Kimmo Räsänen

Kouluterveydenhuolto tarvitsee tietoa tutkintokohtaisista terveysvaatimuksista

Koululääkärin tärkeä tehtävä on tarjota opastusta ja motivoida terveyskäyttäytymistä, jotta nuori voi toimia haluamassaan ammatissa. Kouluterveydenhuollossa tulisikin olla tietoa alakohtaisista ­terveydentilavaatimuksista, jotta oppilaan suunnitelmiin kyetään reagoimaan ristiriidan tullessa kohdalle. Jos oppilaan terveydentila ei riitä ammattihaaveisiin, hänet tulisi ohjata opinto-ohjaajalle tai opiskelijahuoltoon, jossa hänen tulisi saada opastusta ja tukea sopivan ammatin löytämiseen.

Susanna Kemppainen, Anne Salmi

Terveydenhuoltoa väijyy näennäisuudistus

Ei ole olemassa niin merkittävää asiaa, jota poliittinen keskustelu ei kykenisi upottamaan ehtojen, linjausten, vaatimusten, sopimusten ja merkityksettömien yksityiskohtien virtaan. Noihin sedimentteihin on hautautunut myös se perussyy, joka sai Kataisen hallituksen asettamaan itselleen tehtäväksi remontoida Suomen kuntarakenne ja samalla niin terveyden- kuin sosiaalihuolto.

Hannu Ollikainen

Uhraako uusi lääketutkimusasetus eettiset toimikunnat?

Euroopan komissio julkaisi heinäkuun puolivälissä uuden ehdotuksen lääketutkimusasetukseksi, jolla kumottaisiin kritiikkiä herättänyt lääketutkimusdirektiivi. Asetus sisältää suureksi osaksi lääketutkimusdirektiivissä jo säänneltyjä asioita (s. 506-8). Suurin muutos liittyy tutkimusten ennakkoarviointiin. Sen mukaan kansallisen elimen pitäisi arvioida kliininen lääketutkimus. Ensimmäinen arvion osa on keskitetty, toinen suoritetaan kaikissa maissa, joissa tutkimus tehdään.

Ritva Halila

HPV-tartunnan ehkäisy voi vähentää myös pään ja kaulan alueen syöpien vaaraa

Ihmisen papilloomaviruksia tunnetaan jo 156 tyyppiä, mutta HPV-infektioiden todellista esiintyvyyttä ja ilmaantuvuutta ei edelleenkään tiedetä. Pään alueella virus voi infektoida suun, nenän, poskionteloiden, nielun ja kurkunpään limakalvon. Suun HPV-infektiot tunnetaan parhaiten. Niiden kliininen kuva on monimuotoinen, oireettomasta infektiosta limakalvon hyvänlaatuiseen liikakasvuun ja litteään sarveistumaan. Infektion kroonistuminen on välttämätön HPV:n aiheuttaman syövän synnyssä.

Stina Syrjänen

Kuulo tulisi tutkia nykyistä herkemmin

LL Jyrki Joensuu otti Lääkärilehdessä 5/2013 (s. 294-5) esiin tärkeän asian potilaan huonon kuulon huomioimisesta vastaanottotilanteessa. Joensuu totesi, että uskomattoman monilla potilailla on huono kuulo, eikä tätä useinkaan huomioida vastaanottotilanteessa. Samankaltaista viestiä olen saanut useilta huonokuuloisilta potilaita. Näitä kuntoutuksen tarpeessa olevia huonokuuloisia on 55-vuotiaissa 15 %, 65-vuotiaissa 30 % ja yli 75-vuotiaissa yli 2/3 potilaista.

Mari Havia

Myös näkövamma haittaa sairaalassa

Jyrki Joensuu toi esille tärkeän asian: potilaan huonokuuloisuuden huomioimisen (Lääkärilehti 5/2013). Kävin huonokuuloisen ja lähes sokean isäni kanssa sekä lääkärissä että sairaaloissa. Huono kuulo otettiin huomioon, ja erityinen kiitos lääkäreille siitä, että he aina puhuttelivat isääni, eivät minua. Näön puutteen vuoksi sairaalassa tuli hankaluuksia. Usean hengen huoneessa isä ei tiennyt, kenelle puhuttiin. Äänen suuntakaan ei selviä, kun kuulolaite on vain toisessa korvassa. Puhuteltaessa olisikin hyvä sanoa potilaan nimi ensin.

Aira Lahtinen

Konsultaatiota sukupolvelta toiselle

Kolmekymmentä vuotta pellolaisia hoitanut Tapani Risku sai kollegakseen tyttärensä, Maija Riskun. Konsultaatiota annetaan nyt puolin ja toisin.

Mia Sivula

Alaistaidot lisäävät viihtyvyyttä

Terveydenhuollon isojen muutosten myllerryksessä arkiset työelämätaidot voivat unohtua. Alaistaidot eivät kuulu työtehtävän muodollisiin vaatimuksiin, mutta vaikuttavat työyhteisön tehokkaaseen toimintaan. Alaistaidot koskettavat organisaation kaikkia jäseniä, siis myös johtajia. Ovathan hekin jonkun alaisia.

Juha-Jaakko Sinikumpu, Lauri Nuutinen

Raskausajan ravinto - avain hyvään terveyteen

David Barkerin esittämä hypoteesi kansansairauksien juurista mullisti ja hämmästytti tiedemaailmaa 1980-luvulla. Hän ehdotti monen kansansairauden riskiprofiilin muodostuvan erittäin varhaisessa kehitysvaiheessa, jopa ennen syntymää (1,2). Barkerin mukaan pieni syntymäkoko oli merkki äidin huonosta ravitsemustilasta, johon liittyi jälkeläisten suurentunut sairastumisriski. Tänä päivänä syntymäkoon ja aikuisiän terveyden assosiaatio on todettu ympäri maailmaa sadoissa tutkimuksissa. Sairastumisriski aikuisiässä näyttää latautuvan elimistöön jo sikiökaudella - puhutaan sairauksien ohjelmoitumisesta. Evoluution kannalta ohjelmoitumisesta saattaa niukoissa olosuhteissa olla hyötyä, sillä se valmistelee syntyvää lasta elämään säästöliekillä. Sen sijaan vauraissa oloissa se usein kääntyy haitalliseksi, ennen kaikkea jos syntymälaihasta yksilöstä tulee ylipainoinen aikuinen (3).

Johan Eriksson

Kuntoutuksessa tarvitaan tulkkeja

Kuntoutuksen tuloksellisuudesta on viimeaikoina keskusteltu paljon. Työterveyslääkärinä seuraan jatkuvasti kuntoutustoimintaa kentältä käsin. Päivittäin vastaanotollani käy potilaita, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Monen potilaan kulttuuritausta ei salli myöntää heikkoutta, esimerkiksi sitä, että hän ei ole ymmärtänyt hänelle selitettyä sairauden hoitoa.

Elias Orvomaa

Akuuttilääketiede uudistaa päivystyksen

Valtaosa Suomen päivystyksistä perustuu yhä vuosikymmeniä vanhoihin rakenteisiin. Kunnanlääkärimallin jälkeen terveyskeskukset vastasivat itsenäisesti päivystystoiminnastaan. Myöhemmin terveyskeskusten päivystystoiminta eriytyi ulkopuolisille, nyttemmin usein vuokralääkäreille. Sairaalapäivystys oli pitkään jakamaton ja varsin hataran kokemuksen varassa. Erikoissairaanhoidon suuntautuminen suppeille erikoisaloille on johtanut yleisosaamisen vähenemiseen, reviiriajatteluun ja lukuisten päivystysrinkien tarpeeseen. On syntynyt pula päivystyksen yleisosaajista.

Veli-Pekka Harjola, Heikki Janhunen, Timo Lukkarinen, Ari Palomäki, Jaakko Pitkäjärvi