Aivoinfarktipotilaan kuvantamiskäytännöt on aika tarkistaa

Lääkärilehden tässä numerossa on Mustanojan ym. HALO-katsaus akuutin aivoinfarktin endovaskulaarisista hoidosta (s. 1007-13). Katsauksen keskeinen toteamus on, että proksimaalisen aivovaltimotukoksen valtimonsisäinen liuotushoito ja mekaaninen tukoksen poisto parantavat potilaiden toimintakykyä verrattuna lumehoitoon tai laskimonsisäiseen liuotushoitoon. Endovaskulaaristen hoitojen asemaa on aiemmin käsitellyt myös Soinne pääkirjoituksessaan (1). Kummassakin artikkelissa todetaan, että oleellista on endovaskulaarisesta hoidosta mahdollisesti hyötyvien potilaiden varhainen tunnistaminen ja viivytysten minimoiminen. Erityisen tärkeää tämä on, jos potilas joudutaan lähettämään primaarihoitopaikasta yliopistosairaalaan. Hoitopäätöksen pohjaksi tarvitaan pään natiivitietokonetomografia, ja lisäksi suonet on kuvattava joko TT- tai magneettiangiografialla. Yleensä tarvitaan myös joko perfuusio-TT tai diffuusio-perfuusiomagneettikuvaus pelastettavissa olevan aivokudoksen koon määrittämiseksi.

Hannu Manninen, Pekka Jäkälä

Lyhyesti

"Asiantuntijatyöryhmien työtä on hyödynnetty parhaalla mahdollisella tavalla." Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson, Sydän 2/2013

Pään vammojen hoito vaatii yhteistyötä

Neurologian erikoislääkäri Johanna Rellmanin pääkirjoituksen otsikossa Lääkärilehdessä 11/2013 (s. 803) todetaan, että rajuja aivotärähdyksiä ei ole.Terminologia aiheuttaa päävaivaa, koska Suomen kielestä puuttuu luonteva vastine englannin kielen sanalle concussion.

Laura Hokkanen, Matti Vartiainen, Jukka Turkka

Poikien ympärileikkaus ja syövän ehkäisy

Ihmisellä esiintyvä papilloomavirus (HPV) -infektio on joillakin potilailla itsepintainen ja jatkuva tulehdusprosessi, jonka komplikaatiot saattavat olla vakavia. HPV-infektiot ovat monessa maassa merkittävä lääketieteellinen ongelma ja tutkimuskohde.

Elias Rubinstein

Elämäntaitojen kirkastaja

Psykoterapeutteja kouluttava Antti S. Mattila haluaa herättää jokaisessa ihmisessä piilevän filosofin. Pienellä ajattelutavan muutoksella voi syntyä suuria oivalluksia.

Jaana Ahlblad

Erikoistumista suunniteltava valtakunnallisesti

Erikoislääkärikoulutus siirtyi yliopistojen vastuulle jo vuonna 1986. Pian sen jälkeen 1990-luvun alussa lakkautettiin Lääkintöhallitus, jonka alaisuudessa toiminut spesialiteettineuvottelukunta vastasi aiemmin erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallisesta suunnittelusta.

Hannu Halila

Ympärileikkaus opettaa lääkäreitä

Länsimaissa kaikki pitävät naisten ympärileikkausta äärimmäisen tuomittavana toimenpiteenä. Toimenpidettä perustellaan uskonnollisin ja kulttuurisin syin. Näin tytöstä tulee yhteisön jäsen.

Heikki Pälve

Saako muistisairas kuolla kotona?

Palliatiivista ja saattohoitoa koskeva keskustelu on suomalaisessa lääketieteen kirjallisuudessa tähän asti lähes kokonaan koskenut syöpää sairastavia (1). Kertooko se siitä, että dementiaa ei sen yleisyydestä huolimatta tunnisteta kuolemaan johtavaksi sairaudeksi, vai onko kyse tylysti ikärasismista? Antikaisen ym. tässä numerossa julkaistava katsausartikkeli (s. 909-15) on tervetullut pelinavaus muistisairaiden vanhusten elämän loppuvaiheen todellisuuteen, joka merkitsee heikkenevää tasapainoa ja kävelykykyä, syömiseen ja ravitsemukseen liittyviä ongelmia, pidätyskyvyttömyyttä, viestimisvaikeuksia, lisääntyvää salakavalasti oireilevaa infektiotaipumusta sekä omaishoitajan uupumista hoidon ja avun vastusteluun tai muihin sairauteen liittyviin käytösoireisiin. Kirkkaasti käy selväksi, että dementiapotilaan loppuvaiheen hyvä hoito edellyttää osaamista.

Harriet Finne-Soveri

Onko raskaudenkeskeytyslain uudistaminen tarpeen?

Suomessa tehdään vuosittain hieman alle 10 500 raskaudenkeskeytystä. Voimassa oleva laki raskaudenkeskeytyksestä on säädetty vuonna 1970. Sen mukaan keskeytys on osa julkista terveydenhuoltoa ja raskauden ehkäisyn suunnittelu on osa keskeytystä. Hyvään hoitokäytäntöön kuuluu tukipalvelujen järjestäminen ennen keskeytystä, sen aikana tai sen jälkeen. Tätä korostetaan myös juuri päivitetyssä Käypä hoito -suosituksessa (1) sekä Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelmassa (2).

Oskari Heikinheimo, Satu Suhonen, Mika Gissler, Dan Apter, Annukka Ritvanen, Mika Nuutila, Olli M. Pitkänen, Johanna Mäenpää

Liitto toistaa Altera-mallin uusin termein

Puheenjohtaja Raija Niemelä pohtii pääkirjoituksessa Lääkärilehdessä 10/2013 (s. 713) terveydenhuoltouudistuksen tukalaa tilannetta ja referoi liiton hallituksen 14.2.2013 tekemiä terveyspoliittisia linjauksia. Olen ihmetellyt, miten myöhäiseen vaiheeseen liitolta on jäänyt sanoa asiasta ylisummaan edes jotakin. Vaikeaselkoiseen muotoon kirjoitettu hallituksen kannanotto uudistuksen ydinkysymykseen on, että 1) nykyisten terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirien tulisi jatkaa nykyiseen tapaansa tuottajina kuntayhtymäpohjaisesti, ja 2) tulisi luoda vain järjestämisvastuussa olevat erva-alueet (lausunnossa miljoonapiirejä). Nämä olisivat tulkintani mukaan pelkkiä juridishallinnollisia kuntayhtymiä, joilla ei olisi mitään merkittävää omaa palvelutuotantoa. Ne järjestelisivät piirissään budjettiohjausta käyttäen terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirien toiminnan. Sitä varten ne keräisivät rahat kunnilta niiden asukasmäärän perusteella. Loput tarvittavista rahoista erva-piiri saisi valtionapuna, jota määritettäessä käytettäisiin väestön demografisia kertoimia.

Taito Pekkarinen

Sairaala vailla hoitoa

Lastenlinna valmistui nykyisen HYKS:n kampusalueelle 1948. Työt aloitettiin heti jatkosodan jälkeen tilanteessa, jossa Suomi oli äärimmäisen köyhä, maksoi suuria sotakorvauksia ja asutti uudelleen 10 prosenttia kansalaisistaan. Työtä Suomessa oli, mutta palkanmaksajia ei. Sotakorvausjunat veivät työn hedelmät vastikkeetta rajan yli. Suomi uskoi tulevaisuuteen, teki töitä vuorotta ja talkoilla. Suomi uskoi tulevaisuuteen myös investoimalla silloisessa taloudellisessa tilanteessa uuteen lastensairaalaan. Julkinen raha ei riittänyt, ja osa rakentamiseen tarvittavasta rahasta kerättiin lahjoituksina.

Heikki Pälve

”Rajuja aivotärähdyksiä” ei ole olemassakaan

Viimeaikaisiin silmittömiin taklauksiin asti jääkiekkokaukaloissa saatuja pään vammoja on vähätelty. Uutisoinnissa on puhuttu "rajusta aivotärähdyksestä" silloinkin, kun pelaaja makaa 20 minuuttia tajuttomana jäällä eikä pysty kauden aikana enää palaamaan joukkueeseen. Aivovammojen pitkäaikaisvaikutuksista on kiinnostuttu vasta, kun kiekkosankari on talutettu sekavana jäältä.

Johanna Rellman

Keinotekoisista rajoista on korkea aika luopua

Hallitus käynnisti todellisen rakenneuudistuksen hämmästyttävän pian terveydenhuoltolain tultua voimaan.Nyt työstettävä uudistus yhdistäisi hallinnon ja talousarviovalmistelun keskussairaalakaupunkien sekä uusien liitoskuntien osalta. Pienistä kunnista osa haluaa jatkaa itsenäisenä, vaihtoehtona on muodostaa riittävän suuria erikoissairaanhoidon asiakaskuntia tai yhteistoiminta-alueita. Näinkin yhteistyöosapuolten määrä saataisiin järkitasolle.

Pekka Satomaa

Tutkikaa minua tyttäreni tähden

Sanovat, että HUS on hyvä sairaala, kun sinne kerran pääsee sisään. Minä olen todella päässyt: neljälletoista klinikalle ja ­kymmenien ­erikois­lääkärien hoitoon, kertoo rajuun ­infektioon ­sairastunut ­toimittaja Kimmo Oksanen.

Kimmo Oksanen

Palvelurakenneuudistus on tienhaarassa

Hallituksen hanke sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiseksi on käännekohdassa. Luonnosteltu kuntarakennelaki ei luo sellaista kuntarakennetta, jossa kunnat voisivat itsenäisesti vastata laajasti perusterveydenhuollon ja osin erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisestä, vaikka näin kaavailtiin hallitusohjelmaa tehtäessä. Tilanne konkretisoitui viime viikolla, kun selvityshenkilötyöryhmän valmisteleman mallin pääpiirteet vuotivat julkisuuteen.

Raija Niemelä

Vegaaniäitien ravitsemuksesta on pidettävä huolta

Tietämys kasvisruokavalioiden ravitsemuksellisesta arvosta ja ravintoaineilla täydennettyjen elintarvikkeiden yleistyminen ovat parantaneet kasvissyöjien ravitsemustilaa. Sekä väestötason että kokeellisen tutkimuksen näyttö kasvisruokailun terveyttä edistävästä vaikutuksesta on kiistaton. Raja erityyppisten kasvisruokavalioiden välillä on käytännössä häilyvä, ja ruokavalintojen vaihtelu voi olla hyvinkin suuri. Suomessa kasvisruokavalion käyttö on yleisempää naisten (3-6 %) ja nuorten (6-9 %) kuin miesten (1-3 %) keskuudessa. Tiukkaa kasvisruokavaliota noudattavien eli vegaanien osuus on pieni, mutta kasvava osa. Lisätietoa tarvitaan kuitenkin odottavien vegaaniäitien ravitsemustilasta, vegaanilasten kasvusta ja vegaanien käyttämistä täydennysravintovalmisteista.

Anna-Liisa Kosonen

Tapaturmien ehkäisy on kunnan tehtävä

Terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia seuraamaan terveys- ja hyvinvointieroja kuvaavia indikaattoreita, kuten tapaturmia. Tapaturmien kasautuminen tiettyihin väestöryhmiin kuvaa kuntalaisten hyvinvointi- ja terveyseroja, joiden kaventamiseen Suomessa pyritään. Alkoholin rooli nuorten tapaturmissa on huomattava, kuten tässä lehdessä julkaistava tutkimus osoittaa (s. 731-6), ja alkoholilla on merkittävä osuus myös keski-ikäisten pahoinpitelyissä ja itsetuhoisissa teoissa sekä muissa tapaturmissa (1-4). Vanhuksia uhkaavat erityisesti kaatumiset ja murtumat. Päivystyspoliklinikalla hoidettavista tapaturmavammoista puolet johtuu kaatumisista (1).

Ilona Nurmi-LÜThje

Hatara kokonaisuus syrjäyttää masentuneita

Lääkärilehdessä 8/2013 keskusteltiin (s. 564-5) masennuksen huonon hoidon suhteesta nyttemmin laskusuunnassa oleviin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Kronqvist ym. kiinnittivät huomiota etenkin lääkehoidon ja Pylkkänen ym. psykoterapian puutteisiin. Hoidon saatavuuden parantaminen ei kuitenkaan ole missään tapauksessa riittävä keino työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseksi.

Jyrki Korkeila

Miten välttää masentuneen eläköityminen?

Lääkärilehdessä on käsitelty psykiatrisen hoidon mahdollisuutta estää psykiatrisista syistä johtuva eläkkeelle siirtyminen. Sekä Suomisen ym. (4/2013, s. 232-6) että Pylkkäsen ym. (8/2013; s. 564) esittämät kysymykset ovat aiheellisia. Lisäksi voidaan kysyä, missä määrin nykyinen psykiatrinen hoito vähentää eläkkeelle hakeutumista tai edistää työhön palaamista. 2000-luvulla psykiatrinen lääkehoito ja psykoterapeuttinen hoito ovat lisääntyneet, mutta samaan aikaan nuorille on myönnetty aiempaa enemmän eläkkeitä psykiatristen syiden takia.

Raimo K. R. Salokangas

Mitä sinä tekisit minun asemassani?

Mä en ottaisi ikinä dosetakselia, sanoi työkaveri. Edustin samaa kantaa. Olimme nähneet liian monta pitkään sinnitellyttä, uupunutta ja turvonnutta potilasta. Miksi me sitten päivittäin laskimme annoksia heille?

Päivi Hietanen