Riskin arvioinnit tukeutuvat riippumattomiin katsauksiin

LL Rauli Mäkelä ja FT Mikko Ahonen pitävät Säteilyturvakeskuksen julkaisemia radiotaajuista (RF) säteilyä koskevia kannanottoja yksipuolisina ja vanhentuneina (1).

Vuosina 2009 ja 2013 julkaistujen kannanottojen sisältö on tiivistettävissä siihen, että RF-säteilylle altistuminen ei aiheuta haitallisia terveysvaikutuksia, kun altistuminen on raja-arvoja pienempää. Nykytiedon valossa näkemys on edelleen ajantasainen. Esimerkiksi Euroopan komission tiedekomitean SCENIHR:n (nykyään SCHEER) tuorein katsaus tukee tätä (2).

Vuonna 2011 IARC luokitteli RF-säteilyn mahdollisesti karsinogeeniseksi (3). Luokittelu perustuu tutkimuksiin, joissa on saatu rajallista näyttöä kahden aivokasvaintyypin ja matkapuhelimen käytön välisestä yhteydestä. Pohjoismaiden syöpätilastot eivät tue yhteyden olemassaoloa (4). Pitkäaikaisvaikutuksia ei voida vielä sulkea pois, joten laadukkaalle tutkimukselle on edelleen tarvetta.

IARC arvioi RF-säteilyn karsinogeenisuutta uudelleen vuoteen 2024 mennessä.

Mäkelä ja Ahonen viittaavat yhdysvaltalaiseen NTP-tutkimukseen, jossa koe-eläimiä altistettiin selvästi voimakkaammalle RF-säteilylle kuin mille ihmiset altistuvat käyttäessään matkapuhelimia. Muun muassa kansainvälinen asiantuntijakomitea ICNIRP on arvioinut NTP-tutkimuksen tuloksia ja todennut, että se sisältää puutteita eikä sen pohjalta voi tehdä päätelmiä matkapuhelinten säteilyn karsinogeenisuudesta (5).

Suomessa noudatetaan Euroopan unionin neuvoston suosittelemia raja-arvoja (6), jotka pohjautuvat ICNIRP:n ohjearvoihin (7). RF-säteilyn ainoa todennettu vaikutus ihmiseen on kudosten lämpeneminen. Raja-arvot estävät kudosten liiallisen lämpenemisen; turvamarginaali on suuri. ICNIRP:n ohjearvot on otettu laajalti käyttöön EU-alueella. Raja-arvot kattavat myös rakenteilla olevan 5G-matkaviestinverkon hyödyntämät taajuudet.

Tämänhetkisen tiedon nojalla matkapuhelinten säteilystä ei tarvitse huolestua 5G:n tai aiempienkaan tekniikoiden osalta.