Rääkkyläläisten parhaaksi Paras-laista huolimatta

Kokoomuksen kansanedustajan Sirpa Asko-Seljavaaran kirjoitus Rääkkylän tilanteesta keskustelua-palstalla Lääkärilehdessä 3/2011 (s. 146) vaatii muutaman kommentin. Rääkkylä ei ole vielä ulkoistanut sosiaali- ja terveyspalvelujaan.

Tapio Hämäläinen

Sairastuneen puoliso on tärkeä lenkki

Vakavasti sairas ihminen ei elä umpiossa, vaan yhteisönsä jäsenenä. Hoitavan lääkärin kannattaisi ottaa aidosti huomioon myös potilaan puoliso, joka on usein potilaan tärkein tukija, sanoo tutkija Mila Gustavsson-Lilius.

Ulla Järvi

Lääkäripula koettelee Ruandaa

Kansanmurhasta toipuvan maan julkinen terveydenhuolto pyörii kourallisella lääkäreitä. Puolet koulutetuista hakeutuu parempi palkkaisiin ja kevyempiin tehtäviin.

Lea Taivassalo

Pakkovalintojen edessä

Kansanterveyden vaaliminen yksilöllisyyden aikakaudella on suostumista julkisesti kivitettäväksi. Terveyttä uhkaavissa tilanteissa ollaan pakkovalintojen ääressä. Kun väestölle valitaan vakavalta taudilta ehkäisevää interventiota, on päätettävä hyväksyttävän turvallisuuden raja. On suhteutettava taudin vakavuus, sairastumisen riski, intervention oletettu teho, turvallisuus ja kokonaishinta.

Hanna Nohynek

Milloin tarvitaan ulkusprofylaksiaa?

Helikobakteeri-infektioiden vähennyttyä maha- ja pohjukaissuolihaavan ilmaantuvuus on kaikissa länsimaissa pienentynyt, ja samalla ovat vähentyneet myös sairaalahoidot ja kuolemat ulkustaudin vuoksi (1). Tärkeimmäksi ulkustaudin aiheuttajaksi Suomessa on nousemassa lisääntynyt tulehduskipulääkkeiden käyttö. Jopa 25 %:lle pitkäaikaisesti tulehduskipulääkkeitä käyttävistä kehittyy ulkustauti ja 2-4 %:lle sen vakava komplikaatio, kuten vuoto tai perforaatio. Ulkustaudin aiheuttamasta kuolleisuudesta vain noin 20 % liittyy suoraan ulkustautiin ja valtaosa selittyy muilla sairauksilla, kuten sydän- ja verisuonisairauksilla, ja taudin ennusteeseen voidaan vaikuttaa parantuneilla vuodonhoitotekniikoilla erittäin vähän (3).

Martti Färkkilä

Suomen Lääkärilehti - informaatiosaastettako?

Jo muutaman vuoden ajan olen pannut merkille, että en enää mielenkiinnolla odota Lääkärilehden ilmestymistä. Mistä tämä saattaisi johtua? Väitän, että Lääkärilehti on paisunut yli sen rajan jossa lehti vielä herättää kiinnostusta.

Kalevi Laitinen

Lukijatutkimuksen mukaan monipuolista sisältöä arvostetaan

Kiitämme kirjoittajaa puheenvuorosta, jonka teemoja pohtivat jatkuvasti myös Lääkäriliiton asettama toimitusneuvosto ja lehden toimitus.

Pekka Eränkö, Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Vesa Ilvesmäki, Ilkka Kantola, Kirsti Pakkala, Eero Pesonen, Mika Rautanen, Juha-Jaakko Sinikumpu, Johanna Tuukkanen, Mikko Valkonen, Esa Ilmolahti, Päivi Hietanen, Hannu Ollikainen

Ankarien aikojen eduskunta

Kevään eduskuntavaalien ehdokasasettelu päättyy 8. maaliskuuta. Silloin on koossa niiden suomalaisten joukko, josta äänestävä luokka valitsee maan ylimmät vallankäyttäjät seuraavaksi neljäksi vuodeksi.

Hannu Ollikainen

Yhä useammalla synnyttäjällä on krooninen sairaus

Synnyttäjät vanhenevat. Vuonna 2009 synnyttäjien keski-ikä oli noin 30 vuotta ja ensisynnyttäjien 28 vuotta. Keskiarvot ovat kohonneet kolmessa vuosikymmenessä noin 2,5 vuodella. Joka viides synnyttäjä ja joka kymmenes ensisynnyttäjä on täyttänyt 35 vuotta (1).

Mika Gissler

Kuinka kauan kuntoutusta kannattaa jatkaa aivoverenkiertohäiriön jälkeen?

Suomessa todetaan vuosittain 14 000 akuuttia aivoverenkiertohäiriötä (AVH, aivohalvaus). Niistä suurin osa on aivoinfarkteja (80 %), loput vuotoja. Aivoverenkiertohäiriöiden akuuttihoito kehittyy huimaa vauhtia. Aivoinfarktin liuotushoidon ja pahanlaatuisen aivoinfarktin leikkaushoidon sekä AVH-yksikössä annetun hoidon vaikuttavuudesta on A-asteen näyttöä (1,2).

Pekka Jäkälä

Vastine
Narkolepsiaan sairastuneiden vanhemmat sanoutuvat irti vihapostista

Lääkärilehden verkkosivuilla ilmestyi 20.1. ja paperilehdessä 21.1. artikkeli "Terhi Kilpi myrskyn silmässä", jossa meitä narkolepsiaan sairastuneiden lasten vanhempia leimataan perusteetta.

Neljä Narkolepsiaan Sairastuneen Lapsen Vanhempaa

Infektioepidemiologinen seuranta vaatii valppautta

Muuttuva maailma tuo kynnyksellemme entistä useammin tuttuja ja vieraitakin taudinaiheuttajia. Infektioepidemioiden varhainen havaitseminen ja torjunta vaativat meiltä kaikilta jatkuvaa valppautta. Epidemian leviämisen ja uusien tartuntojen nopea ehkäisy on joukkuepeliä. Sen etulinjassa ovat kuntien valvonta- ja terveysviranomaiset (1).

Eeva Ruotsalainen

Onko antibiootista sittenkin hyötyä lasten äkillisen välikorvatulehduksen hoidossa?

Tuntuu uskomattomalta, että vielä vuonna 2011 voidaan vakavasti esittää kysymys, onko antibioottihoito tarpeen vai ei hoidettaessa lasten äkillistä välikorvatulehdusta. Valitettavasti tilanne on kuitenkin tämä. Tuhansien otiittia käsittelevien artikkelien joukosta löytyy vain kourallinen kontrolloituja tutkimuksia, joissa antibioottihoidon tehoa on edes pyritty selvittämään. Vieläkin masentavampaa on se, että noista harvoistakin tutkimuksista useimmat ovat menetelmällisesti puutteellisia ja osassa tutkijoiden ennakkoasenne on selvästi värittänyt tuloksista tehtyjä johtopäätöksiä (1).

Terho Heikkinen

Maahanmuuttaja lääkärin vastaanotolla

Maahanmuuttajien määrä on lähes nelinkertaistunut 1990 ja 2008 välillä. Se näkyy myös lääkärien vastaanotolla. Kuten suomalaiset, ovat myös maahanmuuttajat potilaina keskenään hyvin erilaisia elämäntavoissaan, uskomuksissaan ja terveyskäsityksissään.

Mulki Mölsä

Lääkärikunnan yhteistyö helpottaisi lääkärivajetta

Erikoislääkärivaje koettelee monia keskussairaaloita tavalla, joka saa eläkeläisenkin huolestumaan. Onneksi sentään terveyskeskusten lääkäritilanne on paras kymmeneen vuoteen.

Antti Linkola

Bach, Händel ja silmälääkäri Taylor

Aiheuttiko huijarilääkäri säveltäjien sokeutumisen ja jopa kuoleman?

Pekka T. Heikura

Muutoksen johtaja

Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Marja Sippola-Soininen luotsaa Suursuon sairaalan muodonmuutosta pitkäaikaissairaalasta akuuttiyksiköksi. Hän on saanut henkilökunnan mukaan täydelliseen työtapojen ja -asenteiden uudistamiseen.

Mari Vehmanen

Pitkä QT -oireyhtymä

Sydämen sähköisen aktivaation häiriintyminen voi pidentyneen QT-ajan vuoksi oireilla ohimenevänä tykytystuntemuksena, mutta pitkittyessään rytmihäiriö voi johtaa tajunnanmenetykseen ja jopa äkkikuolemaan. Synnynnäistä pitkä QT -oireyhtymää sairastavat tulisi ohjata erikoissairaanhoidon arvioon. Oireyhtymän hoitona on beetasalpaaja ja voimakkaan rasituksen välttäminen. Oireyhtymän synnynnäistä muotoa sairastavat vapautetaan asepalveluksesta.

Päivi Korhonen

Olisiko Hippokrates konsultoinut verkossa?

Ongelmallisissa tilanteissa lääkärit ovat kautta aikojen kysyneet neuvoa toisiltaan. Kysymyksiä on esitetty sairaaloiden ruokaloissa, meetingeissä, puhelimessa ja kirjallisesti. Omien tietojen rajallisuuden tunnistamista ja tunnustamista pidetään niin tärkeänä, että kysymättä jättäminen on raskauttava asia, jos virhe on sattunut.

Päivi Hietanen

Kehityskeskustelu - käskytyskeskustelu vai dialogi?

Kehityskeskustelu on yksi keskeinen osaamisen johtamisen välineistä ja toimivan työyhteisön laadun osa. Kehityskeskustelut ovat esimiehen ja alaisen välisiä, alaisen työtä, työtilannetta, osaamista ja näiden kehittämistä koskevia, säännöllisin väliajoin käytäviä keskusteluja, keskustelujatkumo.

Päivi Rautava