Lihavuuden hoidossa on terästäydyttävä

Lihavuus on näkyvimpiä kansanterveysongelmiamme. Se aiheuttaa ja pahentaa kaikkia yleisiä, terveydenhuoltoa huomattavasti kuormittavia kansantauteja sekä lisää usean syövän vaaraa. Etenkin tyypin 2 diabeteksen riski on lihavilla suurentunut, 10-30-kertainen normaalipainoisten riskiin verrattuna (1,2). Lihavien ihmisten elämänlaatu on huonontunut (3) ja elinaika lyhentynyt, sairaalloisen lihavien (painoindeksi yli 40 kg/m2) jopa kymmenen vuotta (4).

Kirsi Pietiläinen, Timo Sane, Markku S. Nieminen
Pääkirjoitukset 10/2011 Kommentteja

Monisikiöraskaus aiheuttaa lapselle monia riskejä

Ennen hedelmöityshoitoja kaksosia ja kolmosia oli noin 2 % vastasyntyneistä (1). Monisikiöraskauksien määrä Suomessa alkoi kasvaa 1980-luvulla hedelmöityshoitojen yleistyttyä. Huippu saavutettiin vuonna 1998, jolloin kaksosia ja kolmosia oli 3,4 % elävinä syntyneistä lapsista eli yhteensä 1 958 ja monisikiöraskauksia oli 1,74 % kaikista raskauksista. Viime vuosina Suomessa koeputkihedelmöityshoidoissa on yleensä siirretty kohtuun vain yksi alkio, ja niinpä monisikiöraskauksien osuus on pienentynyt noin 1,5 %:iin. Kaksosia syntyy nykyisin noin 850 perheeseen ja kolmosia keskimäärin 10 perheeseen vuodessa. Nelosraskaus oli viimeksi vuonna 1994 (1).

Irmeli Nupponen
Pääkirjoitukset 9/2011 Kommentteja

Voisiko allergian syynä olla immunologinen vajavuus?

Allergian perusmekanismien tutkimus on keskittynyt liioitellun immunologisen vasteen ymmärtämiseen, esimerkiksi Th2-solujen aktivoitumiseen tai IgE-tyyppisen vasta-aineen tuotantoon. Tuoreet havainnot ovat nostaneet hengitysteiden pintoja verhoavan epiteelin roolin allergiavasteen synnyssä tutkimuksen keskiöön. Atooppisessa dermatiitissa löydettiin filaggriinigeenistä mutaatio, joka heikentää epiteelin suojakerrosta. Myös muita allergisia tauteja esiintyy useammin henkilöillä, joilla on mutaatio filaggriinissa. Ilman hypoteesia tehdyt genominlaajuiset assosiaatiotutkimukset, joissa analysoidaan jopa miljoona yksittäistä mutaatiota kunkin koehenkilön genomista, ovat löytäneet lukuisia ehdokasproteiineja, jotka voivat johtaa epiteelin suojamuurin poikkeavaan toimintaan allergisissa taudeissa (1).

Risto Renkonen
Pääkirjoitukset 8/2011 Kommentteja

Suursuon sairaala jatkaa muutoslinjalla

Lääkärilehdessä 3/2011 (s. 178- 80) haastateltiin Äänessä-palstalla Suursuon sairaalan ylilääkäriä Marja Sippola-Soinista sairaalan muodonmuutoksesta pitkäaikaissairaalasta akuuttiyksiköksi. Haastattelusta jäi kuva, että sairaalassa on tehty suuria muutoksia vasta nyt. Kuitenkin Suursuolla on ennenkin kotiutettu potilaita ja kuntoutuskokoukset ovat olleet käytäntönä aiemminkin.

Annikki Thodén, Eeva Sandelin
Keskustelua 8/2011 Kommentteja

Loppuraskauden päänsärky

Alkuraskauden päänsäryt ovat yleisiä ja liittynevät hormonaalisiin muutoksiin, jännitykseen ja jopa kahvinjuonnin poisjättämiseen. Raskauden edetessä migreeni usein rauhoittuu. Loppuraskaudessa äkillinen päänsärky voi olla oire vakavasta ongelmasta. Se voi liittyä verenpaineen nousuun, erityisesti pre-eklampsiassa, jossa turvotus voi aiheuttaa posteriorisen reversiibelin enkefalopatiaoireyhtymän (PRES). Suurentunut tukostaipumus voi johtaa myös aivolaskimotukokseen. Ei sovi myöskään unohtaa harvinaisempiakin neurologisia syitä, kuten meningiittiä, aivotuumoria tai -verenvuotoa, jos päänsärkyyn liittyy muita vakavia neurologisia oireita.

Risto Kaaja
Hälytyskello soi 7/2011 Kommentteja

Ympäristön tupakansavu lisää valtimotaudin riskiä

Altistuminen tupakansavulle aiheuttaa sydän- ja verisuonisairauksia myös tupakoimattomille (1). Tupakansavulle altistuneiden aikuisten sepelvaltimotautiriski on 1,3-1,5-kertainen altistumattomien riskiin verrattuna. Ympäristön tupakansavun haitalliset ainesosat vaikuttavat sydän- ja verenkiertoelimistöön monella mekanismilla. Akuutteja vaikutuksia ovat syketason ja verenpaineen nousu, sepelvaltimospasmit, rytmihäiriöt sekä verihiutaleiden yhteenliimautuminen. Tupakansavulla on haitallisia vaikutuksia myös lipidiaineenvaihduntaan, lipidien hapettumiseen, veren hyytymismekanismeihin ja endoteelin toimintaan. Nämä vaikutukset edistävät ateroskleroottisen plakin muodostumista ja voivat laukaista sepelvaltimotautitapahtuman tautia sairastavilla henkilöillä.

Katariina Kallio, Olli Raitakari
Pääkirjoitukset 7/2011 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030