NIV on oiva apu hengenahdistuksen palliatiivisessa hoidossa

Lääkärilehdessä 13/2011 (s. 1089) oli ansiokas katsaus hengenahdistuksen palliatiivisesta hoidosta. Kirjoittajat toteavat, että "noninvasiivisen ventiloinnin aloittamisen vaarana on vääjäämättömän kuolinprosessin pitkittäminen ja tätä kautta kärsimyksen lisääminen. Palliatiivisessa hoidossa suositellaan noninvasiivisen ventiloinnin aloittamista vain, jos hoidon tavoitteet ymmärretään ja niiden toteutumista seurataan sekä varaudutaan tarvittaessa vieroittamaan potilas hoidosta".

Arno Vuori, Waltteri Siirala, Tarja Saaresranta, Ulla Anttalainen

Käytännön ohjeita ja tervettä järkeä lasten allergioiden hoitoon

Allergiahoidon lainalaisuudet ovat muuttumassa aiemmasta allergeenien välttämiseen perustuvasta kulttuurista yksilöllisesti räätälöitäviin hoitoihin, joissa siedätyksellä on tärkeä merkitys. Allergiat ja astma ovat erityisesti lasten ja nuorten kansansairaus, ja yleisyytensä vuoksi niitä hoitaa suuri joukko terveyskeskus-, neuvola- ja koululääkäreitä sekä lastenlääkäreitä. Suomi on ensimmäisenä maana maailmassa tuomassa uusia pelisääntöjä sekä yleiseen tietoisuuteen että terveydenhuollon käytäntöihin kansallisen allergiaohjelman avulla (1).

Mika Mäkelä, Anna Pelkonen

Fytosterolit kolesterolin ruokavaliohoidossa - mitä uutta?

Seerumin kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuuden alentaminen tavoitetasolle on tärkeimpiä keinoja valtimotautien ehkäisyssä. LDL-kolesterolipitoisuuden pieneneminen 1 % vähentää sepelvaltimotaudin vaaraa 1-2 % (1). Suomessa seerumin kolesterolin tavoitetaso 5,0 mmol/l ylittyy edelleen noin 60 %:lla 25-74-vuotiaista (2). Ruokavaliomuutoksilla voidaan pienentää seerumin kolesterolipitoisuutta merkittävästi: ne selittivät 65 % suomalaisten miesten ja 60 % naisten seerumin kolesterolitason lähes viidenneksen laskusta vuosina 1982-2007 (3). Lääkkeiden selitysosuus oli miehillä vain 16 % ja naisilla 7 %.

Erkki Vartiainen, Helena Gylling, Tatu A. Miettinen

Lopetetaan jo raiskattujen hyväksikäyttö

SPR:n kansainvälisen avustustoiminnan apulaisjohtaja Päivi Laurila vastaa SPR:n valmiuskurssista esitettyihin väitteisiin Lääkärilehdessä 15/2011 (s. 1261). Kirjoituksen lopussa hän käyttää lainausmerkkejä suggeroiden lukijalle minun sanomakseni omasta päästään keksimäänsä ilmoitusta Kongon Itä-Kivussa raiskatuille naisille, että heidän auttamisensa on väärin, koska se vain pitkittää mieletöntä sotaa.

Veronica Pimenoff

Perusopintoihin pitää liittää koulutusta ammatinharjoittamisesta

Lääkärien kaksoislaillistus poistui toukokuun alussa. Tämä toi valmistuville lääkäreille uusia työmahdollisuuksia yksityissektorilla. Itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiminen tai oman yrityksen perustaminen voi olla muutoksen myötä nuorelle lääkärille ajankohtaisempaa kuin ennen. Kuitenkaan lääkäreiden peruskoulutukseen (toisin kuin esimerkiksi hammaslääkärien) ei kuulu minkäänlaista opetusta itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimisesta.

Jukka Kuokkanen

Kokemuksista mallia tupakasta vieroitukseen työterveyshuollossa

- Työterveyshuollon hyvistä käytännöistä tupakasta vieroituksessa on vain vähän raportteja. Viiden työterveysaseman kokemuksista syntyi ehdotus työparin toimintamalliksi, jossa työterveyshoitajilla on keskeinen osa ja lääkäri arvioi asiantuntijana mm. nikotiiniriippuvuuden tasoa, muiden sairauksien merkitystä, vieroitukseen tarvittavaa lääkehoitoa tai nikotiinikorvaushoitoa.

Kari Reijula, Otso Ervasti, Pia Riikkala, Mikko Nykänen, Markku Pavela, Juha Teirilä

Elinsiirroissa yhteistoiminta pelastaa henkiä

Elinsiirroissa eletään Suomessa muutosten aikaa. Kaikki toiminta on nyt ensi kertaa samalla alueella, vaikka se onkin vielä levällään useassa kiinteistössä Meilahden alueella. Tulevaisuudessa meillä on mahdollisuus suunnitella uusi ja toimiva, yhtenäinen yksikkö. Kenties tällainen voitaisiin perustaa Meilahden tornisairaalaan saneerausvaiheen yhteydessä. Niin maailmalla kuin Pohjoismaissakin tämä on nykyinen suuntaus: elinsiirtoyksiköissä työskentelevät kirurgien kanssa tiiviisti kaikki elinsiirtopotilaiden hoitoon tarvittavat erikoisalojen lääkärit ja hoitajat moniammatillisena yhteisönä.

Helena Isoniemi

Mitä rokottamattomuudesta seuraisi?

"Oli pottumaa, lehmä, lampaita ja sika. Äiti huolehti meistä lapsista, kehräsi, teki vaatteet, pyykkäsi käsin saunalla.--- Isä teki metsätöitä puunkaadosta halonhakkuuseen ja ojankaivusta uittotöihin."--- Sitten vuonna 1954 tuli polio. Senvuotiseen epidemiaan sairastui noin 700 lasta, joista yksi kymmenestä kuoli hengityshalvaukseen. --- Sirkka joutui pysyvästi pyörätuoliin. "Kunnassa oltiin sitä mieltä, että hänen paikkansa on vanhainkodissa. --- Isä sanoi, että tyttö käy koulunsa vaikka kotona..."

Heikki Peltola

Verrattiinko omenoita ja appelsiineja?

Dosentti Elonheimon ja kumppaneiden tutkimus palvelutuotannon eroista Kouvolan omien ja ulkoistettujen terveysasemien välillä julkaistiin Lääkärilehdessä 13/2011 (s.1103). Tuloksena oli, että ulkoistetut terveysasemat tuottivat 44 % vähemmän vastaanottopalveluita väestöön suhteutettuna kuin kunnan oman tuotannon terveysasemat. Lisäksi päivystyskäyttö, lähetemäärät ja potilasasiamiehelle tehdyt muistutukset olivat ulkoistetuilla asemilla runsaampia. Mutta mitä nämä tulokset oikeasti kertovat?

Tuomas Koskela

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030