Topakka äiti, vastuullinen lääkäri

Eeva Piironen on 16 vuodessa synnyttänyt 12 lasta ja työskennellyt lääkärinä koko ajan. Yhtälö on mahdollinen, koska lapset ovat olleet terveitä ja potilaat mielenkiintoisia.

Riitta Eskola

Väliverhon vahvuinen tietosuoja

Kansalaisen yksityisyyden suoja on Suomen perustuslain 10 §:ssä suojattu perusoikeus. Perustuslaki määrää myös, että henkilötietojen suojasta on säädettävä lailla.

Hannu Ollikainen

Miksi kaikki eivät liho?

Runsaat puoli vuosisataa sitten arveltiin, ettei lihavuudesta tule koskaan merkittävää terveysongelmaa. Tänään on toisin. Yhdysvalloissa lihavuuden vallitsevuus aikuisväestössä on ylittänyt jo 30 %. Euroopassa lihavuutta esiintyy useissa väestöissä 15-20 %:lla. Suomessa lihavuuden vallitsevuus on runsaat 20 % sekä miehillä että naisilla. Tuoreet havainnot Suomesta vihjaavat, että lihavuuden yleistyminen olisi pysähtynyt keski-ikäisten keskuudessa. Lihavuuden merkittävimmästä lisäsairaudesta, tyypin 2 diabeteksesta, kärsii jo yli puoli miljoonaa suomalaista (1). Mutta lihavuus ei ole edelleenkään kaikkien ongelma. Osa säilyy hoikkana läpi elämän.

Matti Uusitupa, Tiina Lappalainen

Silmänpohjan ikärappeuman hoidossa halvempi on tehokas ja turvallinen

Silmänpohjan ikärappeuma on yleisin näkövammaisuuden syy länsimaissa, ja potilaiden määrä moninkertaistuu seuraavina vuosikymmeninä väestön vanhetessa. Ikärappeumasta erotetaan kuiva (osuus 80 %) ja nesteinen muoto (20 %). Kuivaan muotoon ei edelleenkään ole tehokasta hoitoa.

Kai Kaarniranta

Johtajaylilääkärit eivät muuta silmänpohjan ikärappeuman hoitokäytäntöä

Silmänpohjan ikärappeuman lääkehoito on herättänyt keskustelua. Käsittelimme yliopistosairaaloiden johtajaylilääkäreiden kokouksessa toukokuussa silmäpohjan ikärappeuman hoitoa NEJM:ssa julkaistun CATT-tutkimuksen (1) pohjalta. Olimme yksimielisiä siitä, että bevasitsumabin käytön lopettamiseen ja Suomen sairaaloissa vallitsevan hoitokäytännön muuttamiseen ei ole perustetta.

Kari-Matti Hiltunen, Markku Mäkijärvi, Aino-Liisa Oukka, Jorma Penttinen, Turkka Tunturi

Olemme jokseenkin samaa mieltä NIV:sta

Kiitämme Arno Vuorta ja muita turkulaiskollegoja mielenkiinnosta ja Lääkärilehdessä 19/2011 julkaistusta kommentista, joka koskee hengenahdistuksen palliatiivista hoitoa käsittelevää artikkeliamme (SLL 13/2011, s. 1089-96). Kommentoijat kritisoivat kirjoitustamme noninvasiivisen ventiloinnin (NIV) käyttöaiheiden käsittelystä palliatiivisessa hoidossa.

Juho Lehto, Vesa Toikkanen, Tiina Saarto

Minunko tästä nyt pitää päättää?

Potilaalle on lain mukaan annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Potilasta on informoitava myös hoidon laajuudesta, riskitekijöistä ja mahdollisista komplikaatioista, jotta hän voi tehdä terveyttään koskevia valintoja. Helppo sanoa - toteuttaminen on yhtä vaikeaa kuin tehdä Euroopan unionin vakuusrahasto ymmärretyksi. Lääketieteen muuttuminen yhä räätälöidymmäksi kiireisessä arjessa ei edistä lain kirjaimen eli potilaan autonomian toteutumista. Se on erinomainen ideaali, mutta geeniprofiilien ja molekyylibiologian tuottamista hoidoista kuullessaan potilas on todellisuudessa sen varassa, mitä lääkäri hänelle suosittaa tai millä äänenpainolla vaihtoehdot esitetään.

Päivi Hietanen

Juopottelu on vakava ongelma

Tässä numerossa kerrotaan alkoholin rajun kertakäytön terveyshaitoista. Teema on hyvin valittu. Suuri osa haitoista johtuu siitä, että alkoholia käytetään kerralla liikaa.

Kari Poikolainen

Lasten ja nuorten humalahakuiseen juomiseen on puututtava

Viime vuosikymmeninä päihteiden, yleisimmin alkoholin, käyttö on alkanut yhä nuoremmalla iällä ja päihteitä käyttävä on ollut yhä useammin tyttö. Myös lääkkeiden ja alkoholin sekakäyttö on yleistä, erityisesti tytöillä. Lisäksi nuoret kokeilevat huumeita, tavallisesti kannabista, usein päihtyneinä.

Pirjo Anttila

Terveydenhuollon rahoituksen ristiriidat näkyvät arjessa

Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän mekanismit eivät näytä tukevan asiakaslähtöisyyden kehittymistä.

Reijo Autio

Iltasatu on parasta mielenterveystyötä

Lasten ja nuorten mielenterveyden tukemisen pitäisi olla politiikan tärkein päämäärä, uskoo Pekka Sauri.

Mari Vehmanen

WHO suosittelee enemmän harkintaa keltakuumerokotuksissa

Kansainvälistä matkailua koskevat terveysohjeet on päivitetty. Keltakuumerokotusten osalta maailma on nyt jaettu kolmenlaisiin alueisiin.

Hanna Nohynek

Mustat ulosteet eli meleena

Mustien ulosteiden pitää herättää epäily maha-suolikanavan yläosan verenvuodosta.

Pertti Aarnio

Järjestämislakiryhmän raportti jäi keskeneräiseksi pamfletiksi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön uudistusta valmistellut nk. järjestämislakityöryhmä jätti loppuraporttinsa 27.4.2011. Työryhmän tuli valmistella lain keskeiset linjaukset, tehdä esitys sen pääasialliseksi sisällöksi sekä arvioida lain keskeiset vaikutukset järjestämis- ja rahoitusvastuun liittymäkohdissa. Työryhmässä eivät olleet mukana sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä edustavat tahot eikä Kela.

Timo Kaukonen, Heikki Pärnänen

Tyypin 2 diabeteksen kirurginen hoito - tehokas vaihtoehto

Diabeetikkoja arvioidaan olevan maailmassa noin 285 miljoonaa ja luvun odotetaan kasvavan 438 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä (1). Seuraavien kymmenen vuoden aikana tautiin liittyvän kuolleisuuden odotetaan kasvavan yli 50 % (2). Tarvitaan tehokkaita hoitokeinoja, mutta kuka olisi vielä 15 vuotta sitten uskonut, että leikkaus voi olla tyypin 2 diabeteksen tehokkain hoitomuoto?

Mikael Victorzon

Rikkaiden ja köyhien syövät

Syöpä on yleisin kuolinsyy kehittyneissä maissa ja toiseksi yleisin kehittyvissä maissa. Luvut ovat nousussa molemmissa.

Päivi Hietanen

Hoitoon ja diagnostiikkaan liittyvät ohjelmistot valvonnan piiriin

- Terveydenhuollon tietojärjestelmät ovat uuden aikakauden kynnyksellä, sillä maaliskuussa 2010 voimaan astunut uusi lääkintälaitedirektiivi tuo mahdollisuuden saattaa myös nämä ohjelmistot valvonnan piiriin. Myös Suomessa kehitteillä oleva sähköinen potilasarkisto olisi määriteltävä direktiivin mukaiseksi lääkintälaitteeksi.

Jari Forsström, Tinja Lääveri

Keisarin uudet tietojärjestelmät

Suomalaiset lääkärit ovat poteneet huonoa omaatuntoa taistellessaan kankeiden ja toimimattomien tietojärjestelmien kanssa. Viranomaiset, teollisuus, asiantuntijat ja konsultithan ovat todistaneet, että Suomi on terveydenhuollon tietoteknologian edelläkävijä.

Mikko Nenonen, Tinja Lääveri

Sydänkirurgian tulevaisuuden haasteet

Uusien hoitomenetelmien kehittely jatkuu sydänkirurgiassa. Raja-aidat kajoavan kardiologian ja sydänkirurgian erikoisaloilla ovat hämärtymässä, ja moni toimenpide vaatii jo molempien osaamista. Osaamiskeskukset ja prosessit ovat pääosassa nykyistä erikoissairaanhoidon sujuvuutta ja laatua arvioitaessa.

Ari Harjula

Allergian siedätyshoito etsii uusia uria

Allergioiden hoidossa on viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota sietokyvyn lisäämiseen allergeeneja kohtaan. Myös Kansallinen allergiaohjelma 2008-2018 pitää tätä yhtenä keskeisenä teemanaan (1). Terveiden ihmisten immuunivasteeseen allergeeneja kohtaan kuuluu toleranssi, mutta allergikoilla se on puutteellinen (2). Siedätyshoito korjaa puutteellista toleranssia ja se on ainoa allergeenispesifistä toleranssia lisäävä hoito, josta on tieteellistä näyttöä (2).

Johannes Savolainen