Diabeteksen kirurgisesta hoidosta puuttuu pitkäaikainen näyttö

Mikael Victorzon käsitteli pääkirjoituksessaan Lääkärilehdessä 20/2011 (s. 1635) diabeteksen parantamista puukolla (1). Olen samaa mieltä siitä, että 1-2 vuoden aikavälillä lihavuuden kirurginen hoito on hyödyllistä tyypin 2 diabetesta sairastaville ja erityisesti niille diabeetikoille, jotka kamppailevat suurenevien insuliiniannosten ja jatkuvan painonnousun noidankehässä.

Timo Sane

Onko kansainvälinen diabetesliitto korruptoitu?

Timo Sane tarkastelee Lääkärilehdessä 20/2011 (s. 1635) julkaistua pääkirjoitustani kriittisesti. Kiitos siitä. Pääkirjoituksen tilassa ei voinut mennä pitkälle yksityiskohtiin. On totta, että kirurgisen hoidon tehosta tyypin 2 diabetekseen on vähän satunnaistettuja tutkimuksia. Ainoastaan yhdessä vertailussa olivat pantaleikkaukset sekä intensiivinen elämäntapaohjaus ja lääkehoito. Painonlasku ja tyypin 2 diabetes olivat merkittävästi paremmin hallinnassa leikkausryhmässä 2 vuoden seurannassa.

Mikael Victorzon

Itseään vahingoittavan potilaan psykiatrinen hoito

Itseä vahingoittava käyttäytyminen on tavallinen syy toimittaa potilas päivystykselliseen hoitoon. Itsemurhayritykseen liittyy aina kuolemanpyrkimys. "Parasuisidilla" puolestaan tarkoitetaan sellaista itseen vapaaehtoisesti kohdistettua vahingollista tekoa, josta seuraa fyysisen hoidon tarve. Noin 3-5 % väestöstä yrittää jossain vaiheessa itsemurhaa ja vieläkin useampi vahingoittaa itseään tahallisesti. Aiempi itsemurhayritys on tärkein yksittäinen myöhempää itsemurhaa ennustava tekijä. Itsemurhariski on suurin kahden ensimmäisen vuoden aikana, mutta säilyy suurentuneena jopa kymmeniä vuosia yrityksen jälkeen (1).

Kirsi Suominen, Hanna M. Valtonen

Noradrenaliiniako vuotosokin hoitoon?

Luin Lääkärilehdestä 19/2011 (s. 1596-97) kirjoituksen pudonneen miehen pernavammasta. Tapausselostus oli 58-vuotiaasta miehestä, joka oli pudonnut kahdeksan metriä. TT-tutkimuksen avulla todettiin perna- ja lantiovamma. Aluksi potilaan tila oli ollut vakaa, mutta TT-tutkimuksen jälkeen hänen kuntonsa huononi nopeasti, syketaajuus kasvoi ja verenpainetaso laski. Periferian tilasta ei ollut mainintaa, mutta ilmeisesti se oli kalpea ja kylmä. Löydösten perusteella kyseessä on ilmiselvä vuotosokki. Hoitona oli aluksi noradrenaliini.

Pekka Tiainen

Noradrenaliini ei kuulu vuotosokin hoitoon

Kiitämme Pekka Tiaista mielenkiinnosta Lääkärilehdessä 19/2011 (s. 1596-97) julkaistua Ilman ajanvarausta -palstan tapausselostusta kohtaan. Olemme täysin samaa mieltä kanssasi noradrenaliinin käytöstä vuotosokin hoidossa. Noradrenaliini ei kuulu vuotosokin hoitoon. Hypovolemian hoidossa ei ole menty toiseen ääripäähän ylenmääräisestä nesteytyksestä ylenmääräiseen vasoaktiivien käyttöön.

Tim Söderlund, Janne Reitala

Geriatrian erikoislääkärikoulutus ei kuulu kokonaan perusterveydenhuoltoon

Luimme hämmästyneinä Lääkärilehdestä 18/2011 (s. 1504-5) Tampereen yliopiston geriatrian kliinisen opettajan Ulla Helinin kirjoituksen mahdollisuudesta suorittaa kaikki geriatrian erikoistumispalvelut perusterveydenhuollossa. Olemme aikaisemminkin tällä palstalla esittäneet huolemme geriatrian erikoislääkärikoulutuksen painottumisesta yksipuolisesti perusterveydenhuoltoon (1).

Maria Nuotio, Maritta Salonoja, Maija-Liisa Seppänen, Pirkko Jäntti

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030