Onnistuuko diabeteksen ennustaminen?

Uudet nestekromatografia-massaspektrometrit (LC-MS) mahdollistavat satojen, jopa tuhannen molekyylin mittaukset puolesta veripisarasta. Tämän tekniikan yksi käyttöalue on uusien tauteja ennustavien merkkiaineiden etsiminen. Äskettäin Yhdysvalloissa Framingham Offspring -tutkimuksessa (1) tunnistettiin tyypin 2 diabetesriskiä ennustavia veren merkkiaineita 2 400 henkilöltä, joilla näytteitä otettaessa ei ollut merkkejä diabeteksesta. Seuranta-aikana noin 200 sairastui tyypin 2 diabetekseen. Verrokkiryhmä, jolle ei kehittynyt diabetesta, muodostettiin alkutilanteessa iän, sukupuolen, painoindeksin, verenpaineen, diabeteksen sukuanamneesin, liikunnan ja ruokavalion suhteen kaltaistetuista. Triglyseridiarvot olivat seuranta-aikana diabetekseen sairastuneilla korkeampia kuin verrokeilla.

Hannele Yki-Järvinen

Olkanivelen kiertäjäkalvosimen repeämä

Olkapäävammapotilaan merkittävästi heikentynyt olkavarren ulkokierto- ja sivunostovoima herättävät epäilyn olkanivelen kiertäjäkalvosimen repeämästä.

Martti Vastamäki

Erikoislääkärien riittävyys vaatii uudenlaista yhteistyötä

Lääkärien määrä kasvaa nyt nopeasti, mutta 1990-luvun leikkaukset vähentävät lähivuosina valmistuvien erikoislääkärien määriä. Lääkäriliitto on selvittänyt, paljonko erikoislääkäreitä valmistuu ja poistuu työstä ensi vuosikymmenen puoliväliin asti.

Heikki Pälve

Lisää terveyttä ja seksuaalisesti aktiivisia vuosia

Seksuaaliterveydestä on tullut yhä painavampi terveyden edistämisen ja terveyspalveluiden kehittämisen osa-alue. Maailman terveysjärjestö WHO määritteli seksuaaliterveyttä jo 1970-luvulla, mutta vasta maailman väestökonferenssi Kairossa vuonna 1994 ja erektiolääkityksen tulo markkinoille vuonna 1998 nostivat seksuaaliterveyden varsinaisesti otsikoihin ja samalla vakavan kehitystyön kohteeksi.

Osmo Kontula

Terveydenhuollon muutos edellyttää uudenlaisia taitoja

Perinteisesti terveydenhuolto-organisaatiossa on ajateltu olevaan kolme linjaa omine esimiehineen: lääkärilinja, hoitajalinja sekä talous- ja kiinteistöhallinto. Huomaamatta on syntynyt neljäskin linja, tietotekniikka. Se elää usein liian riippumatonta elämää, sillä kolmen perinteisen linjan ylimpien esimiesten ymmärrys tietotekniikasta on ollut vielä liian ohutta eikä tietotekniikan suurta merkitystä nykyterveydenhuollolle ole tietoisesti suostuttu vielä tunnustamaan.

Tuomo Reina

Ominaisuus ei ole sairaus - allergia on

Kolmannes pienten lasten vanhemmista epäilee lapsellaan ruoka-aineallergiaa. Heidän huoltaan ei voi vähätellä, mutta tärkeintä olisi kohdistaa terveydenhuollon voimavarat todellisista allergioista kärsiviin. Lapsista heitä on 6-8 prosenttia, sanoo lastenlääkäri, allergologi ja Filhan asiantuntijalääkäri, dosentti Erkka Valovirta.

Liisa Koivula

Vajeet käyvät terveydenhuollon kimppuun

Uuden hallituksen ensimmäinen budjettiehdotus ei tuota yllätyksiä. Tiedossa oli, että hallitusohjelman pääasia on kuntarakenteen uudistus. Budjetti aloittaa urakan ottamalla kunnilta rahat pois. Valtiovalta lopettaa nykyisen kaltaisen kuntajoukon rahoittamisen, jolloin kuntien on pakko etsiä uusia toimintamalleja tai verottaa kuntalaiset puille paljaille.

Hannu Ollikainen

Jokaiselle potilaalle oma huone

Sairaalan hyvä suunnittelu vähentää hoitoon liittyviä infektioita ja epidemioiden riskiä. Miten infektioturvallisuus sitten otetaan huomioon laitosten suunnittelussa? Mietitään tilojen käyttötarkoitus, arvioidaan laitoksen elinkaaren aikana tapahtuva terveydenhuollon kehitys, käytetään suunnittelun pohjana tietoa siitä, miten taudinaiheuttajat siirtyvät sairaalassa potilaisiin, mietitään infektioiden torjuntamenetelmien vaatimat rakenteet ja integroidaan nämä suunnitteluvaiheessa sairaalan rakenteisiin.

Veli-Jukka Anttila

Lastenlääkärin jalkautuminen perusterveydenhuoltoon kannattaa

Lastenneurologien ja -psykiatrien jalkautumisesta terveyskeskukseen ja neuvolaan on hyviä kokemuksia, ja myös pediatriassa jalkautuminen voi tuoda sekä laadullista hyötyä että kustannustehokkuutta. Ei tosin mitään täysin uutta auringon alla - joillain terveyskeskuksilla on jo palkkalistoillaan lastentautien erikoislääkäreitä, jotka vastaavat esimerkiksi sosiaalipediatristen ongelmien selvittelystä. Myös diabeteshoitajien jalkautuminen päiväkoteihin ja kouluihin on arkipäivää, vaikka muutoin tyypin 1 diabeteksen hoito on keskitetty erikoissairaanhoitoon.

Katri Makkonen

Aiheuttavatko bisfosfonaatit epätyypillisiä reisiluun murtumia?

Runsas vuosi sitten 45 minuuttia-ohjelma pysäytti suomalaisten bisfosfonaattien käyttäjien veret esittämällä kauhukuvia kuolioon menneistä leukaluista ja oudolla tavalla katkenneista reisiluista. Lääkettä tarvitsevat potilaat lopettivat hoitojaan ja huoli tukki hoitavien lääkäreiden puhelimet.

Matti J. Välimäki

Lyhyesti 19.8.2011

"Asiantuntijat ja virkamiehet työskentelevät syksyn ajan muuntaakseen hallitusohjelman linjaukset poliittiseen tahtoon sointuviksi toimenpiteiksi, joilla sosiaali- ja terveyspalveluita kehitetään entistä ehommiksi seuraavien neljän vuoden ajan - siis Kaste II -ohjelmaksi." Kaste-Ohjelmapäällikkö, Ll Meri Larivaara Laakarilehti.Fi:N Kommentissa

Christer Jansén nöyrtyy tanssilattialla

Paritanssi on oikeastaan parasta, mitä ihminen voi harrastaa. Paritanssissa yhdistyvät fyysinen, henkinen, älyllinen ja sosiaalinen ulottuvuus.

Ulla Järvi

Työmarkkinasyksy käynnistyy

Ensi vuoden alussa ovat virkaehtosopimukset katkolla jälleen kerran. Viime vuosina tämä tilanne on ollut käsillä poikkeuksellisen usein. Tehyn pitkä sopimus on monella tapaa määrittänyt kahta viimeistä neuvottelukierrosta. Nyt ollaan taas pitkästä aikaa tilanteessa, jossa neuvottelut alkavat puhtaalta pöydältä.

Timo Kaukonen

Hoitoketjut toimiviksi potilaan ketjuiksi

Potilaalle perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja yksityissektorin palvelujen tulee olla kokonaisuus ilman toiminnallisia rajoja. Uusi terveydenhuoltolaki (1) määrittää sairaanhoitopiireihin perustettavien perusterveydenhuollon yksiköiden tehtäväksi alueensa erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittamisen. Samalla laki korostaa hoito- ja kuntoutusketjujen laatimisen merkitystä. Hoitoketjujen laatimiseen on Suomessa panostettu tähänkin asti. Lääkärin tietokannasta löytyy yli 600 eri tarkoituksiin tehtyä hoitoketjua. Silti niitä ei löydetä, tunneta, saati sovelleta arjen työssä (2).

Doris Holmberg-Marttila, Jaakko Valvanne

En bit kvar till gränslöst samarbete

Juni 2011 tog jag min läkar-examen i Polen, jag var ivrig att komma ut i arbetslivet för att pröva mina vingar. Det som hade stärkt mitt självförtroende var att jag året innan hade fått möjligheten att komma till Finland för att arbeta som läkare på en vårdcentral. Jag trivdes väldigt bra och när jag väl hade examensbeviset i handen flög jag direkt tillbaka till Finland för att återta mitt arbete på samma vårdcentral. Inte fullärd men med vetskapen om bra handledning och bra hjälp av kollegor kände jag mig trygg i min yrkesroll. Tidigare under vårterminen hade jag bestämt att jag skulle genomföra min allmäntjänstgöring i Norge. När jag kom tillbaka till Finland slog tanken mig att jag kanske skulle stanna här. Bra kollegor, utmanande arbete och en lön som motsvarar arbetsinsatsen.

Emil Eriksson

Turvonnut uvula

Mökillä kesäkuun alussa yöpynyt 60-vuotias mies herää aamulla klo 4 tukehtumisen tunteeseen ja nielemisvaikeuteen.

Veikko Viitasalo

Hallitus herää kesäunilta

Suomen uudesta hallituksesta ei ole kuulunut koko kesänä juuri mitään. Pääministeri Jyrki Katainen sai juhannushallituksensa kokoon vasta juuri, kun Suomi pysähtyi kesälomalle. Lisäksi hallituksen synnytystuskat olivat poikkeuksellisen kovat, mikä varmasti uuvutti perusteellisesti kaikki poliittisen vuorotanssin eri vaiheissa mukana olleet puoluejohtajat.

Hannu Ollikainen

Julkisuuden kirous

Terroriteot Norjassa nostivat esiin julkisuuden, median ja erityisesti internetin roolin sairaan mielen kiihottajana. Nyt on luonnollista pohtia, miten yhteiskunta voisi estää vastaavien tekojen toistumisen.

Hannu Ollikainen..Ab

Elvytystoimintaa sairaaloissa voidaan merkittävästi parantaa

Sairaalapotilaille tapahtuu 1-5 äkillistä sydänpysähdystä tuhatta sairaalahoitojaksoa kohti. Potilaista selviytyy keskimäärin vain viidennes (vaihteluväli 0-42 %) (1). Potilaiden ennuste ei ole oleellisesti muuttunut viime vuosikymmeninä. Muualla kuin sairaalassa tapahtuva sydänpysähdys on yleensä hyvin äkillinen, kun taas sairaalassa tapahtuvaa sydänpysähdystä edeltävät lukuisat elintoimintojen häiriöt. Merkittävä osa sairaaloissa tapahtuvista äkillisistä sydänpysähdyksistä voitaisiin mahdollisesti estää, jos potilaan kliinisessä tilassa tapahtuviin muutoksiin reagoitaisiin ennen ajautumista sydänpysähdykseen (2).

Markku Kuisma

Dialyysihoitoa ei pidä aloittaa liian aikaisin

Optimaalista ajankohtaa dialyysihoidon aloittamiselle ei tiedetä. Dialyysihoidon alkuaikoina 1960-70-luvuilla hoito aloitettiin vasta, kun potilaalla oli vaikea-asteinen, oireinen uremia. Tilanne muuttui, kun hoidon saatavuus parani. 1990-luvulla vallalle nousi käsitys, että dialyysin varhainen aloittaminen parantaa potilaan ennustetta. Amerikkalaisessa suosituksessa dialyysin aloittamista kehotettiin harkitsemaan jo silloin, kun glomeruluspuhdistuma (GFR) pienenee alle 15 ml/min. Yhdysvalloissa vuosina 1996-2008 niiden dialyysiin tulevien potilaiden osuus, joilla GFR oli yli 10 ml/min, kasvoi 20 %:sta 52 %:iin. Viidesosalla potilaista GFR oli jopa yli 15 ml/min dialyysiä aloitettaessa (1). Munuaistautirekisterin mukaan (2) Suomessa dialyysihoitoon tulevien GFR:n mediaani oli pienimmillään vuonna 1997 (6,8 ml/min), ja se nousi asteittain vuoteen 2003 asti (9,3 ml/min). Sen jälkeen mediaaniarvo on laskenut, ja vuonna 2009 se oli 8,4 ml/min ja noin 40 %:lla potilaista GFR oli yli 10 ml/min dialyysihoitojen alkaessa.

Ilpo Ala-Houhala, Heikki Saha